Avoin suhde?

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Avatar
mozart
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 179
Liittynyt: 06.11.2005 22:15

Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja mozart »

Mitä ajatuksia tuo avoin suhde -termi? Pystyisitkö itse elämään vai kompaistuisitko mustasukkaisuuteen? Miten avoin suhde sopisi sinulle vai kannatatko perinteistä yksiavioista vaihtoehtoa?

Itse elän parisuhteessa, mutta olen leikitellyt ajatuksella vapaasta suhteesta. Olemme jopa puhuneet asiasta. Toinen osapuoli ei ole innostunut.

Olen sitä mieltä, että vapaat suhteet kadottaisivat suhteista joutavanpäiväisen mustasukkaisuuden ja toisi mukanaan rehellisyyden. Saattaisipa se tuoda myös uskollisuuden siitä syystä, että vieras liha ei olekaan enää jännittävän kiellettyä. Siitä tulisi tylsää arkea.
ninnithequeen

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Mie olen mustasukkainen kaikista, jotka miulle tärkeitä ovat. Jopa pomosta ja duunikavereista.

Lasketaanko niitä?
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10702
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Mun mielestä joko ollaan suhteessa tai ei. Tietysti jonkun suhteen alkuaikoina, vielä kun ei ole täysin "tosissaan" tai varma toisesta, sopii mulle se, että toinen deittailee muitakin. Mutta avoelämää en voisi muuttaa avoimeksi suhteeksi, en millään. Haluan että ko. ihminen kuuluu niin fyysisesti kuin sydämeltään minulle, täysin 100%. Ei mitään muttia.
The great club outshines the individual, always and forever.
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2884
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Kiitos ei vapaille suhteille.

Ihminen, joka haluaa viritellä ja vikitellä useampia systeemeitä kerralla, pysyköön vapaana. Ainakin jos mielisi kanssani suhteeseen.

Ei, ei ja ei. Tämä on yhtälailla samankaltainen oma mielipiteeni tästä aiheesta, kuin 1108 tuumaa homojen adoptio-oikeuteen... (tai ainakin lähes). Jos joku minulle viittaisi hyviä(!?) lähteitä, jossa tieteellisesti olisi todistettu vapaittensuhteitten kannattavuutta, en suostuisi lukemaan, sillä en päätäni kääntäisi, vaikka kuinka yritettäisiin käännyttää. :?
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
nojoojust

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja nojoojust »

Mustasukkaisuus ei vähene avoimessa suhteessa, sillä mustasukkaisuus liittyy kuitenkin enemmän mustasukkaisen henkilön itseluottamukseen kuin mihinkään muuhun. Jos voi olla varma siitä, että "kilpailijat" osoittautuvat aina häviäjiksi, on helppoa olla olematta mustasukkainen. Jos taas jo valmiiksi mustasukkaisen henkilön kumppani alkaa ehdottelemaan avointa suhdetta, sohasee se varmasti kipeään kohtaan: "Minusta puuttuu varmasti jotain tärkeää, kun en riitä." tai "Jos se löytää minua paremman, se häipyy.".

Omalla kohdallani suvaitsevaisuuteeni on vaikuttanut paljonkin se suhteen toinen osapuoli. Jos olen kokenut olevani haluttava, älykäs jne., en ole ollut ollenkaan mustasukkainen. Siinä suhteessa taas, jossa toinen osapuoli, ilmeisesti varmistellakseen suhteessa pysymistäni, tuhosi aktiivisesti itseluottamukseni, olin erittäin mustasukkainen vaikka mitään varsinaisia merkkejä pettämisestä tai edes halukkuudesta siihen ei ollut.

Nykyisessä suhteessani taas voisin suostua avoimeen suhteeseen, mutta olen myös täysin tietoinen siitä, että "riskiä" sen toteutumiseen ei ole, joten jonkinasteinen itsepetos on tietenkin mahdollista.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

mozart kirjoitti:Olen sitä mieltä, että vapaat suhteet kadottaisivat suhteista joutavanpäiväisen mustasukkaisuuden ja toisi mukanaan rehellisyyden. Saattaisipa se tuoda myös uskollisuuden siitä syystä, että vieras liha ei olekaan enää jännittävän kiellettyä. Siitä tulisi tylsää arkea.
Minä taas olen sitä mieltä, että mitä tahansa asiaa koskevat keinotekoiset säännöt ovat suhteen turmioksi. Ainoa hyvä syy olla käymättä vieraissa on se, että ei halua tehdä niin. Ainoa hyvä syy jakaa kotityöt tasan on se, että osapuolet haluavat sitä. Ja niin edelleen.

Itse en kuitenkaan ryhtyisi suhteeseen sellaisen henkilön kanssa, joka minun lisäkseni haluaisi jakaa ruumiinsa ja seksuaalisuutensa myös muiden ihmisten kanssa. Miksikö? Kokemukseni mukaan suhteesta saa kaikkein eniten irti silloin kun kaikki jaetaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (näin ainakin minulla, ja toki on eduksi jos kumppani on samaa maata). Lienee sanomattakin selvää, että muiden kanssa koettua seksiä ei voi jakaa ulkopuoliseksi jäävän kumppanin kanssa kokonaisvaltaisesti (tapahtumien kuvailu jälkikäteen ei ole kokonaisvaltaista jakamista). Lisäksi seksi on minulle yksi rakkauden työkaluista. Onnistunut, tunnevetoinen seksi lähentää partnereita toisiinsa. Jos kumppanini harrastaisi tunnevetoista seksiä muiden kanssa, se heikentäisi minun ja hänen välistä tunnesidettä verrattuna tilanteeseen, jossa seksiä on vain meidän välillämme. Sellaisen tyypin kanssa, jonka intressissä on harrastaa myös tunteetonta seksiä, en voisi kuvitella edes aloittavani suhdetta. Liian suuria eroavaisuuksia persoonallisuuksissa.

Jos kumppanini ryhtyisi seksuaaliseen kanssakäymiseen jonkun muun kanssa, mustasukkaisuus tuskin olisi päällimmäinen tunteeni (en muutenkaan ole juuri lainkaan mustasukkainen). Koen voimakasta ykseyden tunnetta kumppaniini, ikään kuin olisin osa häntä ja hän olisi osa minua. Jos hän harrastaisi seksiä jonkun vieraan kanssa, joutuisin valtavaan motiivikonfliktiin, koska samalla hän ikään kuin pakottaisi minutkin (osana häntä itseään) harrastamaan seksiä tämän vieraan ihmisen kanssa, jota kohtaan en kuitenkaan todennäköisesti tuntisi mitään halua (haluan vain harvoja ihmisiä seksuaalisesti).

Asia on hieman vaikea selittää verbaalisesti - laajennan sitä selvyyden vuoksi vielä muille elämänalueille: Esimerkiksi samantapaisia kurjia fiiliksiä tulisi siitä, jos kumppanini kohtelisi muita ihmisiä epäkunnioittavasti (tavalla, jolla itse en halua ihmisiä kohdella). Näitä ihmisiä lytätessään hän samalla tulisi loukanneeksi minua, koska koen olevani jotenkin osa hänen toimintaansa, enkä kuitenkaan haluaisi niin toimittavan. Oikeastaan missä tahansa tärkeänä pitämässäni asiassa huonosti toimiminen tai huono mielipide (siis subjektiivisesta näkökulmastani huono) vähentää mahdollisuuksiani ihastua tyyppiin - eli vähentää seurustelun alkamisen todennäköisyyttä.

Vielä mainitsemistasi avoimen suhteen "eduista". Rehellisyys on tietysti ensimmäinen edellytys suhteen onnistumiselle, mutta rehellinen voi hyvin olla ilman avointa suhdettakin. Mustasukkaisuudesta en niinikään perusta, mutta senkin syyt ovat mielestäni muualla kuin yksiavioisuudessa.
Yönmustaritari

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Elppis kirjoitti:Haluan että ko. ihminen kuuluu niin fyysisesti kuin sydämeltään minulle, täysin 100%. Ei mitään muttia.
Ehdotus päälliköille lisättäväksi sanan "sitoutumispelko" merkitykseen artikkeli "jokseenkin terve piirre ihmisessä".

Ja hei kamoon. Eihän hyvää lihaa kannata ainoastaan yhteen koukkuun ruveta sitomaan.
slam

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja slam »

En haluaisi osallistua vapaaseen suhteeseen. Paljon ennemmin olisin yksin. Pelkkä seksisuhdekin saattaisi olla vähän turn off, vaikka sitten himoa riittäisikin molemmin puolisesti. Siitä puuttuisi kuitenkin sellainen todellinen yhdessä olo ja välittäminen. Jollaista kaipaan.

Täytyy vain toivoa, että ihtellekin napsahtaisi kohdalle sopiva peikko. Myä en päästäisi sitä ikänä. :lol: Olen niin kiintyvää tyyppiä, että kannattaa pysyä kaukana, jos ei välitä yhtään XD

En, koe yhtään liian miellyttäväksi tuota naisen metsästelyä. Oma tyttönen taskussa parempi, kun kymmenen baarilattialla. :)
Enthu

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Enthu »

Ehdoton EI vapaalle suhteelle,joko seukataan tai ei seukata ollenkaan :!:
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Olen antanut aina luvan, että saa mennä jos siltä tuntuu, kunhan kertoo minulle. En ole itse odottanut samaa oikeutta.
Ei vapaa suhde tarkoita sitä, että ravaisi koko ajan nussimassa kaikkea mahdollista. Minulle se on se vapaus, että voisi, jos haluaisi. Ei sitä oikeutta tarvitse käyttää, ja ei sitä ole käytettykään.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Avatar
mozart
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 179
Liittynyt: 06.11.2005 22:15

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja mozart »

LillyMunster kirjoitti:Olen antanut aina luvan, että saa mennä jos siltä tuntuu, kunhan kertoo minulle. En ole itse odottanut samaa oikeutta.
Ei vapaa suhde tarkoita sitä, että ravaisi koko ajan nussimassa kaikkea mahdollista. Minulle se on se vapaus, että voisi, jos haluaisi. Ei sitä oikeutta tarvitse käyttää, ja ei sitä ole käytettykään.
Juuri tätä minä ajoin takaa. Kiitoksia ;)
Feiz

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Feiz »

Avoimessa suhteessa ainoa avoin on GIMMAN JALKOVÄLI.

Ei kiitos.

ps.Photo ois kiva ylläri
tonttu8

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja tonttu8 »

Nou nou. Minä en halua jakaa miestäni kenenkään kanssa. Jos mielii harrastella muitten kanssa seksiä, niin sinkkuna olo voisi olla parempi vaihtoehto.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja martza »

EveryWoman kirjoitti: Ainoa hyvä syy olla käymättä vieraissa on se, että ei halua tehdä niin. Ainoa hyvä syy jakaa kotityöt tasan on se, että osapuolet haluavat sitä. Ja niin edelleen.
:komp:
Täysin samaa mieltä.

Suhteessa on vikaa, jos pitää haikailla muualle.
Suhteessa on vikaa, jos ei pysty jakamaan tasapuolisesti vaikka kotitöitä.
Joten EI vapaalle suhteelle myös minulta.
Jos haluaa vapaan suhteen eikö sitä sitten voi olla rehellisesti sinkku ja pitää ns. hyviä seksuaalisia suhteita muutamiin ystäviin
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja annepa »

Kuulen useammin että miehet haluavat avointa ja vapaata parisuhdetta kuin naiset. Toimisivatko avoimen suhteen säännöt tasapuolisesti?

Kaverilleni (nainen) kävi niin että mies halusi vapaata suhdetta ja nainen ei hirveästi pistänyt vastaan. Kun nainen sitten halusi toteuttaa vapaata parisuhdetta ja ilmoitti lähtevänsä suraa hakemaan niin mies tuli älyttömän mustasukkaiseksi ja se oli sen vapaan parisuhteen loppu. Suhde jatkui yksiavioisena. Itse saisi mennä siis mutta puoliso ei.

Itse sanon vapailulle kiitos ei. Jos toinen haluaa mennä muita kuksimaan niin menköön kokonaan sitten.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Filovirus

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Filovirus »

En lämpeä ajatukselle, en en en.
Toista ei voi kieltää menemästä, mutta voi sanoa mitä siitä mahdollisesti seuraa, jos tieto korviin kiirii.

Annepan huomio on oleinen, itse yllättävän monia vapaita suhteita seuranneena olen huomannut samaa.

Vapaiden suhteiden nähnyt tekevän niin paljon pahaa, että edes muutamat hyvät kuullut kokemukset eivät siirrä mielipidettäni kannatuksen kannalle.

Sitäpaitsi olen vähän sitä mieltä, että on se kumma jollei ole halua kehittää yhteisesti seksuaalisuutta ja päästä tasolle, joka ei ihan helposti ole mahdollista, tällä tarkoitan henkistä seksuaalisuutta ja sen kokemista kumppaninsa kanssa. Mielikuvitus on myös rajaton.
Avatar
KisSandra
Kitisijä
Viestit: 1126
Liittynyt: 14.08.2005 21:43
Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja KisSandra »

Mielestäni joko ollaan suhteessa tai sitten ei olla, jos toista oikeasti rakastaa niin ei tarvitse tällaisia vaihtoehtoja edes mielestäni ajatella.

Vapaata suhdetta minulla ei ole koskaan ollut, eikä näillä näkymin tule koskaan olemaankaan. Puhtaasti seksiin pohjautuvaa "suhdetta" olen pari kertaa menneisyydessä kokeillut mutta ei nekään tuntuneet pitemmän päälle millään tavalla omilta jutuilta ja luulenpa, että niillekään en enää lähde.
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Exsat

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Exsat »

Mä olen kyllä hyvin viihtynyt sellaisissa "tapailusuhteissa", joissa käydään treffeillä ja ollaan kavereiden kanssa ulkona ja jopa sukulaisten seurassa "parina", mutta jossa ei ole kuitenkaan taustalla mitään kummempaa sitoutumista tai uskollisuusodotuksia. Vähän niinkuin kaveri, jota sitten välillä nussii. Ei siinä kyllä ole mistään rakkaudesta ollut kyse missään vaiheessa.

Mikä on vakipanon ja avoimen suhteen ero? Mulla taitaa olla termit vähän hakusessa..
Kid

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Kid »

Se on joko tai. Ollaan suhteessa tai ei olla. Ei välimuotoja.
nypari

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja nypari »

Avoin suhde jo terminäkin tuntuu niin keinotekoiselta, että miten se sitten käytännössä voisi edes toimia. Kyseessä on siis hukassa olevien ihmisten yritys oikeuttaa hukassa olonsa keksimällä hienolle asialle etuliite avoin.
Kreivitar

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Kreivitar »

EveryWoman kirjoitti: Minä taas olen sitä mieltä, että mitä tahansa asiaa koskevat keinotekoiset säännöt ovat suhteen turmioksi. Ainoa hyvä syy olla käymättä vieraissa on se, että ei halua tehdä niin. Ainoa hyvä syy jakaa kotityöt tasan on se, että osapuolet haluavat sitä. Ja niin edelleen.
Ajatuksesi monilta osin olisivat voineet olla omiani (ei muuten ole ensimmäinen kerta).

En kuitenkaan ihan täysin ole sääntöjä vastaan, mutta säännön ei tule olla itsetarkoitus eikä siis keinotekoinen. Esimerkiksi mitä järkeäkään olisi tehdä sääntö tai sopimus, että kotityöt jaetaan tasan. Tuo jakohan todella voi onnistua, mutta itse käytäntö eli suoritus harvemmin noudattelee mitään keinotekoista säädelmää (mikään sääntö itsessään kun ei huomioi poikkeustiloja: joko "ulkoisia" tai "sisäisiä" - elämäntilanteet molemmilla muuttuvat jne.).

Sen sijaan pariskunta voi sopia yhdessä, saako esimerkiksi käydä penetroimassa muita tahoja suhteen aikana. Jos sovitaan, ettei se kuulu suhteeseen, ei niin tulisi tehdä. Toki sitä toivoisi, että toinen ei myöskään halua. Toisaalta, jos haluaakin ja vaikka mitä olisi sovittu, niin eiköhän se lupaus rikkoonnu, jos toinen oikeasti haluaa käydä "panemassa ruohoa aidan takana".

Ajatuksena minulla kai se, että jos jotain on sovittu ja siitä poiketaan, niin silloin rikotaan lupaus. Jos mitään lupausta ei olekaan, niin silloinhan sitä ei voi rikkoa. Ja tästähän saisi loputtoman suon aikaiseksi asiaa mahdollisesti selviteltäessä (en ollut tietoinen, ettei niin saanut tehdä jne. Pitäisikö se ottaa liventävänä asianhaarana huomioon tapausta selviteltäessä ymv.).

Itse olen sen kaltainen ihminen, että luotan toiseen ja siihen, mitä hän on luvannut: kun/jos lupaus tehdään vapaaehtoisesti. Jos ei halua luvata, niin silloinhan ei synny sopimusta ja lupaus näin ollen on arvoton - tai sitä ei siis ole. Edelleen olen siis samaa mieltä, että ainoa hyvä syy olla käymättä vieraissa on se, ettei halua, kuten sanoitkin. Yhtä kauheaa kuin käyminen olisi minulle se, että haluaa käydä. Se on todennäköisesti merkki siitä suhteen turmiosta - tai ainakin sen (turmion) alusta.
DeliriumTremens

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja DeliriumTremens »

kid kirjoitti:Se on joko tai. Ollaan suhteessa tai ei olla. Ei välimuotoja.
:komp: aamen!
hermine

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja hermine »

Ajatus siitä, että minun täytyisi yksin olla vastaus toisen osapuolen kaikkiin tarpeisiin ja haluihin tai vaihtoehtona kestää tämän mielipahaa, niinkuin "perinteisissä suhteissa", on äärimmäisen ahdistava ja pitää mut tehokkaasti sinkkuna. Ei mulla itselläni ole yhtään mitään tarvetta päästä suhteessa ollessani panemaan muiden kanssa (tosin tähän mennessä kaikki poikaystäväni ovatkin ymmärtäneet antaa minulle ylenmäärin jatkuvaa positiivista huomiota). Toisaalta, kykenen hallitsemaan sen järjettömän, tuhoavan mustasukkaisuuden tunteen joita minussa aiheuttavat ystävieni muut kaverit ja poikaystävät. Tähän verrattuna parisuhdemustasukkaisuus on (minun kohdallani) jotain hyvin pientä (tosin tähän mennessä olen ollutkin poikaystävilleni aina se ykkösnainen ja avoimessa suhteessakin ne muut vain jonkinlaisia huonohkoja korvikkeita).

Itseasiassa tällä hetkellä taidan olla lipsahtanut jonkinlaiseen avoimeen suhteeseen. Minun tahdostani emme oikeasti seurustele (ts. puhu itsestämme muille parina), mutta silti kummasti tuo asuu meillä suurimman osan viikosta ja melkein kaiken yhdessäoloaikamme (esim. ruokaa laittaessa ja läksyjä tehdessä) nyhjäämme kiinni toisissamme, halailemme ja pussailemme ja muutakin. Olen välillä hyvinkin ihastunut häneen niin fyysisesti kuin henkisestikin, mutta hullaannuttavaa rakkautta tämä ei ole. Toi harrastaa seksiä muidenkin kanssa (mun sisälle taas ei pippeleitä laiteta!). Välillä sille iskee kamala ahdistus, ettei tämä voi jatkua näin koska se ei kestäisi jos olisin jonkun muun kanssa (en ole edes suudellut ketään muuta koko sinä aikana mitä olemme tunteneet) ja on surkealla menestyksellä yrittänyt laittaa välejä poikki. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, nykyinen tilanne miellyttäisi minua kovasti: rusinat parisuhdepullasta, muttei vaatimusta tehdä yhtäkään kompromissia...ei tämä silti kovin reilulta tunnu.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

hermine kirjoitti:(mun sisälle taas ei pippeleitä laiteta!)

Miksi ei? Mikä tökkii?
Kikkelis kokkelis.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Avoin suhde?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Hmm, kyllä olen leikitellyt ajatuksella avoimesta suhteesta, mutta toistaiseksi en ole joutunut sellaisen tilanteen eteen, että sitä olisi pitänyt toteuttaa. Voisin kyllä kuvitella sekstailevani muiden ihmisten kanssa kumppanin läsnäollessa, mutta että kummatkin kävisivät siellä täällä nusaisemassa.. Enpä tiedä. Toisaalta en tiedä, olisiko se niin kamalaa, jos joskus vaikka matkalla erossa kumppanista harrastaisi seksiä jonkun toisen kanssa. Toisaalta en myöskään tiedä, olisiko se niin ihanaa. Tietenkin, jos tietäisin kumppanini aidosti nauttivan siitä, että mua höylätään jonkun toisen toimesta, niin sitten ehkä. Tuskin kyllä muodostuisi jokapäiväiseksi toiminnaksi. Kyllä sellainen aika tiivis, sitoutunut parisuhde taitaa kuitenkin olla minun mieleeni.

Katsotaan nyt ensin edes se suhde...
Kikkelis kokkelis.
Vastaa Viestiin