53 v. "mies" joka ei ole koskaan saanut pillua

[Homeboy65]

(Homiellä ei vaikyuta olevan ihan samaa ogelmaa. Ehkä Homie on vain helvetin tylsä jätkä... kuten olen hänelle suoraan vittuillut.)

Täytyy sanoa että pahoitin taas mieleni tuosta.
Ei voi mitään olet kyllä välillä niin epäkohtelias ja loukkaava että harkitsen nyt viitsinkö enää soittaa sinulle. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Tylsä olen minäkin. Meillä ei vaan ole juurikaan yhteisiä kiinnostuksenaiheita. Minä sentään yritän peesata arkijuttujasi, jos ja kun itsekin olen vastaavaan kokenut. Sinä taas olet soitoillasi pitänyt minua hengissä jo yli vuoden ajan. Kiitos.

Siis niin psykologia kuin arkielämäkin kertoo että jokainen pyrkii mahdollisimman positiiviseen kuvaan itsestään (sen verran realistinen täytyy olla että jos on esim. puujalka ei voi oikein kuvitella olevansa loistava tanssija - ellei sitten todellisuudentaju ole täysin hukassa).
Mutta tuo tulkintasi että olen "helvetin tylsä jätkä" on kyllä hämmentävä. Enhän minä vain arkijutuistani ole puhunut vaan paljon kaikenlaisesta muustakin.

Jotenkin tuntuu että sinua vaivaa sama syndrooma kuin monia muitakin intelletkuja: että on niin "kova" juttu olla kylmä, kyyninen ja negatiivinen. Positiivisuus sen sijaan on vain naivia ja säälittävää heikkoutta. Kuvaan kuuluu tietysti myös "tusinatavisten" halveksunta.

Edelleen: jos sinulla olisi paremmat sosiaaliset taidot niin ymmärtäisit että elämässä aina välillä kohteliaisuus, tahdikkuus ja hienotunteisuus menevät "rehellisyyden" edelle.

Ymmärtänet lainausmerkit?

[Gat]

Homie:

Aina kun minä melko provona selostan omia kiinnostuksenaiheitani, sinä et vastaa vaan selität jotain divarijuttuja joita koetan peesata. Seuraavassa puhelussa keskustellaankin vaikka avaruuslentotekniikasta. Tai jos sei siitä, niin eläinten tietoisuuden tutkimuksesta ja kuuluisista nisäkästutkijoista,. Jotka eivät sinua eläinsuojelijana hämmästyttävästi kiinnosta yhtään... ja sitten divaria, kirjojen ja levyjen plokkaamista ja millä terassilla tai bussipysäkillä olet. Tai oletko löytänyt jonkun vanhan kaverin Facebookista. Nauhoittanut leffan. Myös etäiset suhteet vanhempiisi ovat hämmästyttävää, siitä kai vittuilin viimeksi. Kerran olen huutanut, kun sinua ei kiinnostanut kuulentojen juhlavuosi.

Olet siis kovin vieras olento minulle. Valju. Enkä käsitä minä arvoa sallaisella sosiaalisuudella olisi, että ollaan muodon vuoksi kivoja ihan vieraanoloisille tyypeille ja he sinulle. Tyhjä joukko sellainen arvoltaan. Eihän tapella tarvitse, mutta ei kai sellaisesta hyödy kuin tyhjä kuori, jolla ei ole muuta kuin se tyhjä sosiaalisuus.

No niin ketju takasin pillunpuuteeseesi. valitan, etten taas kerran malttanut edellisellä sivulla olla selostamatta omaa sen alan psykopatologiaani.

Laahenna ja analysoi sinäkin omaa ongelmaasi naisjutuissa, kiitos.

[sivustahuutaja]

^ vakka kantensa löytää...

[Homeboy65]

Siis minä en mitään muuta koskaan puhu kuin divareista, kirjojen ja levyjen plokkaamisesta ja terasseista? Öh....

Sinä sen sijaan toistat jatkuvasti SAMOJA asioita moneen kertaan. Ei samanlaisia, vaan täysin samoja. Mietitäänpä. Kuinka monta kertaa olen kuullut esim. ensimmäisestä Varkauden asuntosi siivouksesta ja mitä kaikkea siihen liittyi? Tai siitä asejutusta? Tai äitisi kuolema ja siihen liittyvät jutut? Tai enosi kuoleman jälkeisestä oikeusjutusta? Tai...

Ei luulisi olevan kovin vaikeaa tajuta että useimpia ihmisiä eivät kiinnosta avaruus, eläinten käyttäytyminen ym. vaan vähän sanoisinko maanläheisemmät asiat.

[Homeboy65]

Vielä tästä sosiaalisuudesta viisastelen. Minä yritän järjestään olla kohtelias ja mukava muille ihmisille. Siihen on ihan "itsekkäät" syyt. Eli: kun olet mukava muille hekin ovat todennäköisesti mukavia sinulle. Se on win-win.
Nuo lainausmerkit koska tuollaisessa itsekkyydessä ei varmaan ole mitään pahaa/väärää.

[Gat]

Ei luulisi olevan kovin vaikeaa tajuta että useimpia ihmisiä eivät kiinnosta avaruus, eläinten käyttäytyminen ym. vaan vähän sanoisinko maanläheisemmät asiat.

No ainakin Apollo 11-lennosta oli heinäkuussa hitosti juttuja kaupalliissa lehdissä. Sinä et huomannut. Tai vaikka luonnosta, eläimistä ja jopa vuoristoista kiinnostuneita ihmisiä on vaikka kuinka. Menestyneitä Hollywood-elokuviakin niistä tehdään. Sä et vain tunne kuin urbaanielämän, ja erehdyt ettei muu muita kiinnostakaan.

Sosiaalisuuden taktisesta hyödystä, että totta kai minäkin pidän hyvät välit ihmisiin, joiden kansa olen vaikkapa vuokranantajana. Mutta se ei ole joutavaa turisemsista. eivät ole edes kavereita. Kaveriahan voi loukata tai jäynätä jos se kaveri on, taktiset suhteet vieraampien kanssa ne herkempiä ovat.

Ja joo, olethan sinä politiikasta puhunut ja työttömien tilanteesta ja vanhemmasta rokkenrollista ym ym.

Minä olen joo kyllä parkunut hätääni, kun ei ole muita joille parkua kuin Sinä, rakas.

HEI SIIRRYTÄÄN TAKAISIN PILLUUN!

[Ylermi Ylihankala]

Yleisesti pokaamisesta ja sitä kautta nivusen saamisesta naiset ovat ITSE sitä mieltä, että oleellisinta, kunhan on siisti ja perus fiksu ulkonäkö, on iloiset kasvot ja pieni pilke silmäkulmassa. Tottakai sosiaaliset taidot kulkevat tässä käsi kädessä.

Gatin ja kotipojan suhteen saamattomuus johtuu nähdäkseni siitä, että heillä on heikot/olemattomat sosiaaliset taidot ja sosiaalinen itsevarmuus näissä tilanteissa. Kumpikin on tietääkseni myös epäsiisti. Nämä eivät poissulje saamista, mutta vaikeuskerroin nousee eksponentiaalisesti.

Tuota saantipotentiaalia voi ketterimmin nostattaa huolehtimalla perus hygienian, myös vaatteet yms. formuun. Jos tuntuu, voi juoda sen nollapisteneljän verran amitsioonia, jotta tarvittaessa rentoutuu. Tärkeä on myös laskea rima riittävän alas. Voi motivoida itseään itse asiassa ihan käyvällä keinolla, eli että paras pano harvoin asuu kauneimmassa naisessa. Sitten pitää vielä selvittää, missä juottolassa se riittävän mahdollinen panoseura iltansa viettää ja kompassoida sinne.

[So Hard]

Kyllä se erittäin epätodennäköistä on, että alkoholisoitunut mielenterveysongelmainen itsestään huolehtimaan kykenemätön mies skoraa. Toki voi sattua vetoamaan jonkun hoivaviettiin, mutta petipuuhiin pääsy edellyttää silloinkin hygieniaa ja vehkeiden pelaamista oikean naisen kanssa alasti.

Jos poikuuden menetys on bucket listillä, luultavasti paras konsti on kotimainen ammattilainen jolle tilanne on etukäteen tiedossa. Muun tavoittelu on aika turhaa niin kauan kun oma elämänhallinta on kadoksissa.

[Gat]

Gatin ja kotipojan suhteen saamattomuus johtuu nähdäkseni siitä, että heillä on heikot/olemattomat sosiaaliset taidot ja sosiaalinen itsevarmuus näissä tilanteissa. Kumpikin on tietääkseni myös epäsiisti. Nämä eivät poissulje saamista, mutta vaikeuskerroin nousee eksponentiaalisesti.

Ei noin minun tapauksessani. Homiella ehkä se tylsyys ja epäsiisteys. Sammahtelutaipumuskin ehkä..
Minä taas osaan olla sosiaalisesti sulava naisten kanssa ja aina niille reissuille menin persvakoa ja esinahan alustaa myöten putsattuna ja puhtaista vaatteissa.

Lähibaariin en niin, mutta minähän käyn baareissa harvoin, eikä siellä näy kuin öriseviä savolaisjuntteja, siis ei "kohteita".

Oman psykopatologiani selitin mielestäni jo aika perusteellisesti aiemmin ketjussa. Että aloitteen teko tai vieraan naisen puhuttelukin on minulle henkinen mahdottomuus. Jopa tanssimaan pyytäminen olisi mielestäni törkeää juuri minun tehdä. Elleivät itse tee aloitetta ja suorastaan nouse päälle. Prostituoitu on ihan eri asia. Ei "Saamista" vaan ostamista. Ei tarvitse kelvata, maksaa. Siis ei sitä henkistä muuriani, joka vastaa kuin yrittäisi kävellä juhannuskokkoon... tulee kuuma jo kauempana.

Ei liity ongelmaani jossa pillu on vain indikaattori kelpaavuudesta..Cityaikana jopa kieltäydyin tarjotusta SäPistä. Siitä pelkästä panemisesta kun ei ole kyse.

[Homeboy65]

Yleisesti pokaamisesta ja sitä kautta nivusen saamisesta naiset ovat ITSE sitä mieltä, että oleellisinta, kunhan on siisti ja perus fiksu ulkonäkö, on iloiset kasvot ja pieni pilke silmäkulmassa. Tottakai sosiaaliset taidot kulkevat tässä käsi kädessä.

Gatin ja kotipojan suhteen saamattomuus johtuu nähdäkseni siitä, että heillä on heikot/olemattomat sosiaaliset taidot ja sosiaalinen itsevarmuus näissä tilanteissa. Kumpikin on tietääkseni myös epäsiisti. Nämä eivät poissulje saamista, mutta vaikeuskerroin nousee eksponentiaalisesti.

Omasta mielestäni sosiaaliset taitoni eivät ole mitenkään huonot. Olen kohtelias, muut huomioon ottava ym. Kyllä minä ihmisten kanssa osaan puhua small talkia ja muutakin. Habitukseni on kai keskimäärin vähän epäsiisti. Sosiaalista itsevarmuutta kai jonkin verran puuttuu.
Vaikka muuta luuletkin, en minä pidä tätä saamattomuuttani niin suurena ongelmana. Ajattelin vain että tällä ketjulla tälle foorumille voisi tulla vähän eloa. Oikein arvasin...

[Kreitsu]

Homien eduksi on sanottava, että ihan siisti hän oli siinä miitissä, jossa hänet näin. Muistelisin, että puhtaat vaatteet oli eikä mitään hajuja eli suihkuhommelit hoidettu. Mutta aika syrjään vetäytyvä hän oli. Toisaalta näin introverttina ymmärrän, joskin sosiaalisissa tilanteissa itse skarppaan. En tykkää hakeutua keskipisteeksi, mutta en vapise nurkassakaan. Tutussa seurassa olen avoin ja äänekäskin, mutta vieraamassa ja isommassa porukassa hiljaisempi (ainakin aluksi).

[Homeboy65]

En tykkää hakeutua keskipisteeksi, mutta en vapise nurkassakaan. Tutussa seurassa olen avoin ja äänekäskin, mutta vieraamassa ja isommassa porukassa hiljaisempi (ainakin aluksi).

Sama vika Rahikaisella.
Rahikainen has the same problem.

Aika kipsissä olin noissa Kitinä-miiteissä, siitä huolimatta että järjestään join paljon pohjia.

[nokkaelain]

Eiköhän kotipoika puhu itsestään. Gattis on vanhempi.

Kuten jo aiemmin sanoin, olen pahoillani. Kyse on varmasti jostain muustakin problematiikasta. Uskoakseni aivan muuten funktionaalisia täydellisen love shyness tyyppejä ei juuri ole? Voin tietysti olla väärässä.

Minä?

[nokkaelain]

Homien eduksi on sanottava, että ihan siisti hän oli siinä miitissä, jossa hänet näin. Muistelisin, että puhtaat vaatteet oli eikä mitään hajuja eli suihkuhommelit hoidettu. Mutta aika syrjään vetäytyvä hän oli. Toisaalta näin introverttina ymmärrän, joskin sosiaalisissa tilanteissa itse skarppaan. En tykkää hakeutua keskipisteeksi, mutta en vapise nurkassakaan. Tutussa seurassa olen avoin ja äänekäskin, mutta vieraamassa ja isommassa porukassa hiljaisempi (ainakin aluksi).

Edelliseen viestiini viitaten. Meinasin aiemmin kommentoitoida että olen Kitinän introvertein. Kitinästä on kuitenkin fb-kavereitakin jotka ovat introverttejä mutta eivät ujoja, mikä on vähän avannut silmiä. Olen vain Kitinän ujoin.

[Gat]

Munkin mielestä eri asiat ovat eri asioita. En ole mielestäni juuri ollenkaan "ujo", vaikka luonteenomainasuus on introverttius. Jota pidän hyvänä verrattna kaikkiin höheltäjiin. Kyyppokin ihmetteli siellä käydessäni että luuli minua ujoksi, enkä sellainen ole.

Sitten on eri asia, että ei-ujonakin nimenomaan naisten lähestyminen "sillai" mielessä tai edes naisten muiden mielestä selkeiden vinkkien uskominen on henkinen mahdottomuus.

"Love-shy"-tyyppien foorumilla muuten ihnotaan elokuvaa "40 vuotta ja neitsyt". Koska sille jätkälle ei vaan ollut tullut mieleenkään lähestyä naisia eikä ollut edes katsonut pornoa. Aito Loveshy taas on haaveillut seksistä varhaisnuoresta asti, katsellut kaikki pornot ja lukenut seksioppaat.

Sitten se leffan kundi saa heti tyttöystävän, ja ongelmansa on vain itse sseksiaktin pelko. Ei se niin ole, että se paneminen siinä pelottaisi.

[Ylermi Ylihankala]

Muistakaahan kirjoittajat konteksti, kun kommentoin asiaa aiemmin. Moni ihan ok yleissosiaalinen voi näissä tutustumispokaamisjutuissa olla heikko ja saamaton.

[Kreitsu]

Juu, introverttiys ei todellakaan ole synonyymi ujoudelle. Ekstroverttikin voi olla ujo. Itse en ole varsinaisesti ujo, mutta olen enempi tarkkailija ja haluan kartoittaa tilanteen ja tarkkailla sitä ennen kuin koen mukavaksi varsinaisesti osallistua siihen. Ujous minulla kumpuaa lähinnä epävarmuudesta, joka johtunee ajoittain huonosta itsetunnosta ja “ihmispelosta”. Ystävien kesken tällaista “ujoilua” ja tarkkailua ei esiinny. Ja minulle on kyllä vittuiltu näistä piirteistäni, lähinnä joskus teininä. Pidettiin tuppisuukyttääjänä. Nykyään osaan hymyillä ja teeskennellä osallistuvaa, vaikka en osallistuisikaan.

[Gat]

Itse en ole varsinaisesti ujo, mutta olen enempi tarkkailija ja haluan kartoittaa tilanteen ja tarkkailla sitä ennen kuin koen mukavaksi varsinaisesti osallistua siihen
,,....Pidettiin tuppisuukyttääjänä.

Suzanne Vegan näin livenä kahdesti.(Katseli minua silmiin.)

Tämä on mielestäni paras biisinsä. "Left Of Center".

When they ask me
"What are you looking at?"
I always answer
"Nothing much" (not much)
I think they know that
I'm looking at them
I think they think
I must be out of touch
But I'm only
In the outskirts
And in the fringes
On the edge
And off the avenue

And if you want me
You can find me
Left of center
Wondering about you

[nokkaelain]

Minä olen siinä mielessä rikki, että oikeastaan haluaisi olla kahden kesken sellaisten ihmisten kanssa joiden en jo tunne hyväksyneen minua.

Miksi esimerkiksi treffeillä jonkun muun pitäisi kärsiä seurastastani. Olen todennäköisesti tylsää seuraa, ja jos erikseen yritän olla sosiaalinen, ei se auta asiaa. (En muuten tiedä musiikista ns. mitään, enkä yleensä kuuntele mitään. Se karsisi 80% naisista pois, vaikka olisi mikä adonis.)

Kyse ei siis ole vain naisiin kohistuvasta epävarmuudesta. Olen päässäni(päissäni) sitä miettinyt. Olen ensinnäkin ujo ja olen hyvä huomaamaan toisten tunnetilat. (Eikö joku ole, ilmeisesti ei.) Aloitteen tekeminen aiheuttaa toiselle ainakin hetkellisesti epämiellyttävän tunteen. Miksi siis saisin tehdä nijn?

Joka tapauksessa Homiellakin moninkertainen kokemus treffeillä käymisestä. (Olenkohan joskus tehnyt itse aloitteen, paitsi yhdessä pidemmässä treffisuhteessa (pidempi kuin monen avioliitto )

[sivustahuutaja]

^ Oletko tullut ajatelleeksi, että myös naiset voivat olla ujoja? Mitä jos menette treffeille ja olette alkuun aika lailla hiljaa? Jos homma on molemmille o, niin toiset treffit seurannee. Jos taas hiljaisuutesi on liikaa, niin eihän homma olisi mitenkään toiminut pitemmässä parisuhteessa.

[Gat]

Haluan korostaa, että Love-Shyness-nynnyille ei se pillu ole tärkein asia, vaan sen ilmaiseksi saanti keneltä vaan olisi sinetti kelpaavuudelle ja että kuuluu muuhun Saavaan ihmiskuntaan. Muutenhan se on pitkälti romanttista haaveilua. Minäkin olen katsonut vaikka kuinka paljon romanttisia elokuvia ja myötäelänyt ja samaistunut niihin kohtaloihin. Nyttemmin olen sitten käsittänyt, että sellainen vastaa minulla Science Fictionin katsomista! Ne tilanteet ovat minulle yhtä utopistisia kuin lento Marsiin. Eli siis minun näkökulmastani lähes kaikki muut ihmiset ovat niitä ylivertaisia avaruuslentäjiä.

Homiesta kyllä, että selvästi hän sittenkin haluaa seksiä, vaikka puutteensa merkitystä vähättelee. Minkäs muun takia Homie siis seksuaalisesti kiihoittuen ja laueten runkuttelisi lehdistä leikkaamilleen kuville, ellei kuvitellen sukupuoliyhdyntää ja simuloiden sellaista. Se on sitten karua kun tajuaa, että se on ollut vain turhaa haaveilua ja simulaatiota, joka ei koskaan toteudu oikeasti.

^ Oletko tullut ajatelleeksi, että myös naiset voivat olla ujoja? Mitä jos menette treffeille ja olette alkuun aika lailla hiljaa? Jos homma on molemmille o, niin toiset treffit seurannee. Jos taas hiljaisuutesi on liikaa, niin eihän homma olisi mitenkään toiminut pitemmässä parisuhteessa.

No tuossa on taas pykälää yli minun tasoni. Jo tuo " jos menette treffeille " Siis se JOS.

Kyse on siitä että miten, siis MITEN sinne treffeille. Siinähän pitäisi jo pyytää jotakuta treffeille, jolloin ainakin itse tietää, että siinä haetaan sitä romanttis-seksuaalista kumppania. Joka jo sinällään on sen ylittämättömän muurini ulkopuolella moinen törkeä kuvitelma. Tai ei siitä haaveilu, vaan siihen aktiivisesti pyrkiminen eleelläkään. Ihan ilman välitöntä panemistakin. se on nainen ja pyrit sen kanssa treffeille! En minä voi.

Ensimmäinen vakava ihastukseni oli jo biologian eläinfysiologian harjoitustöissä. Sain työparikseni söpön misun Marjan (ja tiedätte mun ideaalispeksit) Yhteistyö sujui erinomaisesti, sain huippupisteet kurssista, sen verran endorfiineissa olin. Päässäni pyörivät romanttiset elokuvat ja -biisit. Mutta uskalsinko pyytää treffeille.. en... uskalsinko edes sen kahvilassa bongattuani istua samaan pöytään misupuolisen työparini kanssa... en. Koska ITSE tiesin oman kiinnostukseni.

Paitsi tietenkin harrastamissani nettitreffeissä tapaaminen oli jo sovittu kirjallisesti. Niilläkin keikoilla kuitenkin koin olevani kuin joku nolo sijasnäyttelijä. Ja vaikka jotain neljä niistä kutsui minut kotiinsa öitsimään kukin kahdeksi yöksi.. enhän minä voinut olla varma onko se kiinnostusta vai yleistä sosiaalisuutta. Miespuolisia kavereitahan niillä on vaikka kuinka.

Yöpymistarjouksiin vaikutti myös pitkämatkalaisuuteni. Paitsi että olin niin helekutan liian korrekti ja miellyttävä, tulin aina kaukaa. Siis Varkaudessa ei ollut nettipalstasivustoilta sitten niin ketään. Muualta sitten profiileista kuviakin näkemättä bongailein niitä joille kirjoitella. Ja siinä olin etevä. Sitten ajoin niitä treffaamaan lähimpänä Varkaudesta Pieksämäelle (no joo, siellä nuolin pillun, tylsä akka muuten), sitten Jyväskylään kahdesti, Helsinkiin, Espooseen kahdesti, Tampereelle ja kauimpana Ouluun.

Siis nettideitit ovat kuin työpaikkahastaeelu ja kaukomatkalaisen pitäisi tehdä vaikutus heti. koska niillähän oli jonossa muita deitattavia. Eikä kaukomatkailijana voinut sitten ikäänkuin sattumalta kävellä kadulla vastaan. Toivotonta.

Jos joku sanoo "baarit", niin olenhan joskus yrittänyt kerran joa drikkejä tarjoten jollekin junttimisulle, sitten tulee naiselle jo tuttu Rekka-Rane tai kerran sliipatumpi kaupungin sonni Jaska ja sitten ne menee panemaan. Inhoan niitä paikkoja ja ilmeisesti koko ihmiskuntaa. Niin ja Helsingissä kymmenen vuotta asuessani minulle ja kavereilleni ei siinä poikuudessa tullut mieleenkään, että baareista on tarkoitus pokata naisa. Kunhan filosofoitiin perimmäisessä nurkkapöydässä.

Ainoa livetapaus Helsingistä oli sitten YO:ssa peräti yhden ainoan kerran luennoituani (kiitetty juttu eläinälystä) tavallaan fanityttö Anne joka tuli itse puhuttelemaan. (asuin kuitenkin jo Varkaudessa). Ihmeolento, täytti fyysiset speksini, kämpillään samoja kirjoja ja levyjä kuin minulla, kiinnostunut sci-fistä ja avaruuslennoista, eläinsuojelija, kuunteli Kate Bushia. Kahdet treffit oli, kolmannet sopi itse vapuksi, mutta tietenkin uusi samaan aikaan hankkimansa poikaystävänsä suuttui joten se siitä. Sinkkunainenkaan ei ole vapaana kuin korkeintaan pari viikkoa tai kuukauden kerrallaan, joku ehtii kuitenkin "allokoimaan". Minulla lähinnä paria öitsimistä lukuunottamatta kaukokontskti puhelimitse ja meilitse. Se jätkä oli insinööri samalla työpaiklla, TKK:lla. Huonostihan siinäkin siis kävi ja sitten olin kaksi vuotta kanttuvei ihan juopottelemattakin. Ensimmäinen ja viimeine kerta, kun kuvittelin kelpaavani naiselle, josta jopa pidin.

[sivustahuutaja]

^ miksi sinun pitäisi kelvata nykyisillä teoillasi? En ymmärrä.

[James Potkukelkka]

Eiköhän kotipoika puhu itsestään. Gattis on vanhempi.

Kuten jo aiemmin sanoin, olen pahoillani. Kyse on varmasti jostain muustakin problematiikasta. Uskoakseni aivan muuten funktionaalisia täydellisen love shyness tyyppejä ei juuri ole? Voin tietysti olla väärässä.

Minä?

Mutta sähän oletkin skorettanut.

[Gat]

^ miksi sinun pitäisi kelvata nykyisillä teoillasi? En ymmärrä.

En, vaan takana loistava tulevaisuus.

Isänikin ivallisena jollotteli minulle "Elämän valttikortit"-biisiä.

[sivustahuutaja]

^ tässä on nyt kyse vain siitä mitä teet tai jätät tekemättä tänään ja huomenna.