Seksin tärkeys eri sukupuolille

[Turbohaltija]

Selvitetään lopullinen totuus. Ajattelevatko miehet sittenkin vain "sitä yhtä", kuten edelleen toisinaan kuulee sanottavan, vai ajattelevatko naiset sitä samaa asiaa vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän? Oman kokemukseni mukaan naiset pitävät seksistä yleensä enemmän kuin minä ja ovat siitä myös minua kiinnostuneempia. Pidän myös omituisina käsityksiä, joita viljellään mm. nuorten seksuaalikasvatuksessa. Siellähän kerrotaan, että tytöille läheisyys ja tunne ovat tärkeitä ja pojat ovat suorituskeskeisiä ja hormonien ohjailtavissa eli haluavat panna vaikka eivät olisi rakastuneita. Taas koen omalta osaltani asian olevan päinvastoin ( ja oli jo nuorempanakin). Minä kaipaan tunnetta ja välittämistä, en osaa ajatella seksiä kiinnostavana asiana ollenkaan, jos nämä puuttuvat. Pidän myös paljon seksiä eri kumppanien kanssa harrastavia ihmisiä omituisina ja epäilen, että he eivät ole aivan tasapainoisia. Minusta on ihmisyyttä alentavaa kerätä "panolistaa" ja seksin perässä juoksevat ihmiset likaavat itsensä irrottamalla seksin inhimillisistä tunteista. Kannatan sydämessäni Tosirakkaus odottaa-ideaalia.

Äänestyksessä on liukuva asteikko hyvin tärkeää vs. vähemmän tärkeää sukupuolittain. Viides vaihtoehto on oma, vapaavalintainen. Keskustelua, kiitos.

[Turbohaltija]

Valitsin vaihtoehdon kaksi. Olen miettinyt tätä paljon muutaman viime vuoden aikana. Ehkä vihdoin olen alkanut hyväksyä itsestäni sen puolen, että en ole kovin avoimesti seksuaalinen ihminen enkä koe seksiä sinänsä erinomaisen kiinnostavana asiana. Jos rakastuisin, saattaisin ajatella asiasta eri tavalla. Minua ei paneta koskaan yksin ollessani, panetus vaatisi että himoitsisin toista ihmistä. Seksi ei liity mitenkään elämääni sinkkuna ja pidän esimerkiksi shakkia ja lenkkeilyä sata kertaa mielenkiintoisempina asioina kuin seksiä. Minua ärsyttää, että seksistä ylipäätään jauhetaan niin paljon, että se nostetaan jalustalle ja sen erinomaisen autaaksi tekeviä vaikutuksia korostetaan lähes uskonnollisessa mielessä.

[BrianW]

Erittäin tärkeää.

[nypari]

Sen verran hedonistin vikaa, että seksi muiden nautintojen joukossa on tärkeää, jopa erityisen tärkeää.

[ninnithequeen]

Erittäin tärkeäähän se on. Mutta ei elämä pelkkää nussimista ole.

[1108]

Erittäin tärkeäähän se on. Mutta ei elämä pelkkää nussimista ole.

Ompas, ilman nussimista ei olisi elämääkään!

[Georgina]

Nainen olen vaikka monesti jätkämäiseksi moititaan. Seksi on törkeän tärkeää. Ja sellainen seksuaalinen pikku jänneite ja huumori aivan äärettömän hauskaa

[nypari]

...Tosirakkaus odottaa-ideaalia.

Voi sua, et ole vaan löytänyt sisäistä himoköyrijääsi.

[MarthaFocker]

Olen frigidi.

Vähemmän tärkeää on. Ei minusta olisi sarjanussijaksi. Hyvä jos silloin jouluisin...

[Turbohaltija]

...Tosirakkaus odottaa-ideaalia.

Voi sua, et ole vaan löytänyt sisäistä himoköyrijääsi.

Jotain tällaista kommenttia odottelinkin. Mutta olet varmaan oikeassa. Sisäinen Himoköyrijäni (TM) odottaa edelleen Löytäjäänsä - naista joka osaa viritellä minut ja saa minut todella syttymään. Toivon, että sellaisen ihmisen vielä joskus tapaan ja saan harrastaa hänen kanssaan taivaallista rakastelua kunnes kuolema tai erektiohäiriöt meidät erottavat.

Kaipaisin enemmän keskustelua, perusteluja. Arvasin, että löytyy paljon ihmisiä, sekä miehiä että naisia, joille seksi on tärkeää. Voisitteko kertoa, miksi se on tärkeää? Onko seksi sinänsä niin tärkeää, että sitä voi ja sitä kannattaa harjoittaa ilman syvempiä tunnesiteitä vastapuoleen? Eikö seksiin kuitenkin aina liity tunteita, eikö siihen kuuluisi liittyä oikeita tunteita, arvostusta ja kiintymystä, rakkautta kumppania kohtaan?

Entä tämä: Kun seksi on tärkeää, niin tärkeää että sitä ollaan valmiita harjoittamaan itsensä vuoksi ilman rakkautta, onko sillä enää arvoa? Kun seksi on runsaasti saatavilla olevilla hyödyke, se kärsii inflaation. Seksistä tulee elämyksenä pikaruoan tasoista: Helppoa ja nopeaa, pinnallista ja vailla syvempiä merkitysyhteyksiä ihmisyyteen. Kuten joku viisas sanoi, toista ihmistä voi käyttää apuvälineenä runkkaukseen. Kommentoikaa.

[nypari]

Miksikö seksi on tärkeää? No, ymmärrän sen perusviettinä, jolloin sen tärkeys määrittynee vietin voimakkuudesta sekä omien seksikokemusten pohjalta. Jos siis on myönteisiä kokemuksia seksistä, niin se varmasti ruokkii seksin priorisoimista korkealle.

[Nowaysis]

edit

[hermine]

Sisäinen Himoköyrijäni (TM) odottaa edelleen Löytäjäänsä - naista joka osaa viritellä minut ja saa minut todella syttymään. Toivon, että sellaisen ihmisen vielä joskus tapaan ja saan harrastaa hänen kanssaan taivaallista rakastelua kunnes kuolema tai erektiohäiriöt meidät erottavat.

Mä luulin löytäneeni enkä tällaista halua ja intohimoa ole kokenut kenenkään kanssa aiemmin. Taivaalliseen tunteeseen riitti jo saada kädet toisen iholle tai oikeastaan pelkkä toisen tuoksu. Mutta nyt sitten repsahdin panemaan sen kanssa ja mahtavista odotuksista huolimatta samaa tylsähköä jyystämistä se oli kuin muittenkin kanssa, orgasmeista huolimatta (tosin nyt tietysti tuntui paljon tavallista paremmalta tuottaa nautintoa toiselle mutta ei se mun mielestä oikein yksistään riitä kovin pitkään). Ehkä toi penetrointi ei vaan oo mun juttu (enimmäkseen tosin varmaan henkisistä syistä kun ei tähän mitään fyysistäkään "vikaa" liity). Pitäisi löytää samoin ajatteleva mies jostain, oon mielummin yksin kun koen tuntevani painostusta aiheen vuoksi.

Kai tätä voi verrata vähän siihen, että mitä jos seurustelukumppanisi mielestä olisi hyvin tärkeää että nypläätte pitsiä (tai jotain muuta mikä ei voisi sinua juurikaan kiinnostaa edes asennetta muuttamalla muttei useimmiten olisi suoranaisesti fyysisesti epämiellyttävääkään) joka päivä pari tuntia. Jos vähintään paria kertaa viikossa et tahtoisi nyplätä koska sinulla olisi jotain kiireellistä ja kiinnostavaa tekemistä (joka tietysti voi liittyä myös kumppaniin, kuten mielenkiintoinen keskustelu hänen kanssaan) ja nyplääminen tuntuisi omalta kohdaltasi lähinnä ajanhukalta ja velvollisuudelta koska mielstäsi kumppanisi voisi tehdä sitä yksinkin ihan hyvin, kumppanisi alkaisi muistuttaa perseeseen ammuttua karhua ja valittaa ettet rakasta häntä.

[Turbohaltija]

No näinhän se menee, että jos joku asia tuottaa intensiivistä mielihyvää, siitä asiasta tulee ihmiselle tärkeä. Mutta entäs kun sama asia tuottaa myös intensiivistä mielipahaa; tunnesotkuja, ihastumisia vääriin ihmisiin, sukupuolitauteja, masennusta, tyydyttymättömyyttä, addiktiota? I can get no satisfaction ei ole oikeasti riemukas biisi. Se kertoo ihmisestä, joka on niin himojensa orja, ettei koskaan voi kokea todellista tyydytystä. Saan orgasmin, jee kivaa... saispa lisää???!

Koen ristiriidan tässä: Seksi on huippuelämys. Kuitenkin ihmisen syvempi tarve on kokea mielenrauhaa, tyytyväisyyttä ja harmoniaa elämässään. Näin ainakin minun osaltani. Kun huippuelämyksen merkitys korostuu, miten tasapaino löydetään?

[NotAverage]

Mitä pitempään on suhteessa, sitä paremmaksi seksi tulee, mutta naisena tahdon sitä aina vain harvemmin...Weird.

[LillyMunster]

Minulle seksi on tärkeää, mutta ei niin tärkeää, että se olisi itseisarvo. Seksi on minulle tärkeää monistakin syistä; nautinto niistä ehkä kakkosena, läheisyys ykkösenä. Kolmosena ehkä hyvän olon "tuottaminen". Seksi on minulle tapa olla lähellä, tehdä hyvää toiselle ja itselleni, helliä ja hoivata. Seksi on kivaa ja ihanaa.

Olen harrastanut seksiä myös ihan vain seksin vuoksi. Täytyy siihekin joku tunne liittyä, mutta ei se välttämättä ole rakkaus. Ihastus riittää. En voisi harrastaa seksiä ihan kenen kanssa tahansa, vaan ihmisen täytyy viehättää minua.

Voin toki olla myös ilman seksiä, se ei ole ongelma. Ennemmin harrastan seksiä itseni kanssa kuin huonoa seksiä, puhumattakaan nussimisesta ihmisen kanssa joka ei viehättäisi minua jollain tasolla. En pidä seksiä niin kamalan vakavana asiana, eikä se ole minulle niin sidoksissa äärettömän vahvoihin tunteisiin.

Parisuhteessa seksi on myös äärettömän tärkeää. Sen täytyy toimia tai se täytyy saada toimimaan. Sinkkuna pärjään ilman seksiä, mutta parisuhteessa en. Mutta tässä huomioitavaa se, että seksi on paljon muutakin kuin pippeliä pimpassa. Seksi on hellyyttä ja läheisyyttä; tätä kuitenkin enemmän parisuhteessa kuin irtonumeroissa.

Mie nuzzuttaminen

[urpiainen]

Tästä asiasta taisin jo sanoa Turbohaltijan kantaa enemmän tai vähemmän muistuttavan sanani (pallotin kohdan 2) avautuessani muutenkin elämästäni toisaalla, mutta lisätään nyt samaa jeesustelua tännekin.

Olen muuttunut siinä mielessä aika paljonkin viime vuosina, että entistä enemmän miellän seksin nimenomaan parisuhteeseen kuuluvaksi. Tai siis seksi on minusta tärkeä osa parisuhdetta: eroottinen rakkaus toiseen ihmiseen sisältää ainakin minulla myös halun seksuaaliseen kanssakäymiseen hänen kanssaan. Mutta jos tällaista ihmissuhdetta ei ole, en oikein osaa haluta seksiäkään mitenkään erityisesti.

Toisin sanoen, mielessäni tiettyjen asioiden järjestys on kääntynyt viime vuosina päälaelleen. Joskus kymmenisen vuotta sitten halusin ensisijaisesti seksiä ja etsin ihmistä, jonka kanssa voisin haluni tyydyttää. Nykyisin minulla on pikemminkin erilaisia ihmissuhteita, ja joskus joku tuollainen suhde kehittyy sellaiseksi, että alankin haluta seksiä siinä suhteessa juuri kyseisen ihmisen kanssa. Tai paremmin, joskus minulle keskeinen kysymys oli: Haluanko minä seksiä / onko seksi minulle tärkeätä? Nykyisin kysyisin: Haluammeko me seksiä / onko seksi meille tärkeätä? Jos meitä ei ole, ei kysymyskään nouse esiin. (Ja Herminen viestin mielessäpitäen lisäisin vielä, että me-kysymys sisältää mielestäni sen, että etsimme juuri meille sopivan seksin muodon.)

Ajatteluni kuitenkin eroaa Turbohaltijan kannasta siinä mielessä, että en millään muotoa halua yleistää tällaista kokemusta seksin tärkeydestä yleiseksi normiksi. En ajattele, että seksi vain seksin vuoksi olisi jotenkin arvotonta tai peräti tuomittavaa. Se vain ei ole minun juttuni, ainakaan tällä hetkellä. En myöskään ajattele Turbohaltijan tavoin, että vilkas, parisuhteeton seksielämä olisi itsessään selvä tasapainottomuuden merkki.

Oikeastaan taidan pitää ainakin omalla kohdallani suhtautumista seksin tärkeyteen jonkinlaisena ikäkausijuttuna. Tällä hetkellä tunnen näin, joskus aiemmin taas toisin. Joskus jopa seurustelin suhteellisen pitkäänkin naisen kanssa, joka oli ihan mukava mutta ei enempää - pysyin tässä suhteessa kai lähinnä säännöllisen ja silloisen seksiajatteluni mukaan tyydyttävän seksin takia. En kuitenkaan häpeä tai tuomitse tuolloista toimintaani (kun en myöskään koskaan kyseiselle henkilölle muutakaan uskotellut): se oli silloin, nyt en tällaista suhdetta solmisi. Edelleen, en pidä lainkaan mahdottomana, että joskus parin kymmenen vuoden kuluttua pelkäisin vanhenemista niin, että seksistä tulisi jälleen tärkeää sen itsensä takia. Nyt ei vain ole niin.

[Edith]

Olin vähällä valita vaihtoehdon "muu", koska olen mielestäni jo aika lailla omaksunut oman mukavan tarkkailevan ja kummastelevan osani vallitsevan järjestelmän ja nussivan maailman ulkopuolella ja ihan oikeasti jopa vihastun sen sun tän tyyppisistä "miehet sitä ja naiset tätä" ja "on tärkeää olla naisellinen ja miehekäs" -jutuista. Mähän en varmastikaan ole monenkaan mielestä naisellinen sikäli, että olisin kiinnostunut kovinkaan paljoa omista vaatevalinnoistani (kylläkin ilmiöstä "muoti" ja sen olemus noin ilmiönä) ja meikkaus on mielestäni ihan hassua enkä myöskaan mahdu käytökseltäni "naisellisuuden" piiriin siten, että olisin jotenkin erityisen empaattinen, puhelias tai hoivaava.

Toisaalta biologinen sukupuoleni on kiistatta nainen (tämä on testattu ihan oikeasti jopa sairaalassa) ja olen kykenevä akteihin, joita nussiva maailma suorittaa. Eivätkä, jos ihan rehellisiä ollaan, ne aktit ole minulle aina kiistattoman vastenmielisiä olleet.

Minulla on varmasti seksiin liittyviä henkisiä estoja vaikka pienellä kylälle jaettavaksi ja viime aikoina olen jopa miettinyt vaihtoehtoa, että estojeni purkamisen ja työstämisen sijasta sanoutuisin kokonaan ja pysyvästi irti nussivasta maailmasta; etten enää hermoilisi siitä, tulenko joskus panemaan vielä jonkun kanssa tms., vaan että käyttäisin energiaani asioihin, jotka aidosti tuottavat minulle hyvää oloa ilman ahdistavia vivahteita. Raukkamaistako työntää päänsä pensaaseen ja paeta? En tiedä.

No, valitsin kuitenkin vaihtoehdon, että olen nainen ja seksi on minulle vähemmän tärkeää.

[Faghag]

Olen seksuaalisesti viriili nainen ja valitsin vaihtoehdon 5., sillä seksi on minulle nykyään tärkeää, jos olen suhteessa, jossa seksi on niin hyvää, että kannattaa sitoutua seksuaalista nautintoa tuottavaan henkilöön. Jonka jälkeen vaihtoehdoksi tulee tietenkin numero 3.

Pääasiassa olen hakeutunut tekemisiin vapaa-aikanani vastakkaisen sukupuolen kanssa siksi, että olen halunnut harrastaa heidän kanssaan seksiä. Tosin vuosi sitten elin hyvin hektistä, mutta spartalaista vaihetta, jolloin tein kokopäiväistä työtä ja samalla yritin saada opintoni päätökseen. Minulla ei kerta kaikkiaan ollut aikaa edes ajatella seksiä tai sen puutetta, sillä vapaa-aikani meni opintoihin liittyviä tehtäviä tehden tai nukkuen. Ainoat aktini taisivat olla lenkkeily ja punttisali.

Olen ihminen, joka innostuu enemmän asioista ja ilmiöistä, kuten taiteesta ja kulttuurista kuin ihmisistä. Poikkeuksena tietysti ystäväni, joiden tekemisistä ja elämästä olen kovin kiinnostunut. Sen takia olin varma, että mielenkiintoni ei riittäisi parisuhteen muodostamiseen. Olen aivan potentiaalista vanhapiika- ja hassu täti-tyyppiä.

[Turbohaltija]

Mä luulin löytäneeni enkä tällaista halua ja intohimoa ole kokenut kenenkään kanssa aiemmin. Taivaalliseen tunteeseen riitti jo saada kädet toisen iholle tai oikeastaan pelkkä toisen tuoksu. Mutta nyt sitten repsahdin panemaan sen kanssa

Tämä on hyvin kirjoitettu, yhdyn! Minun on vaikea kuvitella, että seksi voisi olla parisuhteen todellinen suola. Hellyys ja toisen fyysinen läheisyys kylläkin ovat erittäin tärkeitä, mutta juuri tuo kuvaamasi saman rituaalin toisto ad infinitum on puuduttava jo ajatuksena. Voi tietysti olla, että minulta vain puuttuu seksuaalista mielikuvitusta. Penetroiminen on jokseenkin hassua. Tuntuu se tietenkin hyvältä, mutta jos sitä pitää usein ja pitkään harjoittaa, niin alkaa hyydyttää. Aivan kuten Ripa totesi elokuvassa Ripa ruostuu: "Ja sitten piti taas mennä pökkimään..."

Aivan seksittömässä suhteessa en toisaalta haluaisi olla. Jotenkin seksin pitäisi vain istua asioiden kokonaisuuteen, kuten urpiainen ansiokkaasti totesi, eikä olla pakkopullanomainen ja toistoluonteinen urheilusuoritus.

[kvasaari]

Oikean ihmisen kanssa seksi on totta kai tärkeää, mutta mihinkään yhdenyönjuttuihin minusta ei vain yksinkertaisesti ole. Ilman vahvaa tunnesidettä se vain tuntuu niin... suorittamiselta, eli just siltä runkkaamiselta toisen ihmisen avulla. Seksi on minun mielestäni kahden rakastuneen tai rakastumassa olevan ihmisen välinen kaunis asia, ei mikään baaripokan kanssa harrastettava sukupuolivehkeiden yhteenhieromisleikki. Äänestin siis vaihtoehtoa 2.

[mölli]

Hellyys, seksi ja paskanjauhanta ei kovin tärkeitä mulle, tosin mielellään pamauttelisin turpaan mulkkuja siis kaipaan sitä.

[Faghag]

Koen ristiriidan tässä: Seksi on huippuelämys. Kuitenkin ihmisen syvempi tarve on kokea mielenrauhaa, tyytyväisyyttä ja harmoniaa elämässään. Näin ainakin minun osaltani. Kun huippuelämyksen merkitys korostuu, miten tasapaino löydetään?

Kyetäkseen suhteeseen on se tasapaino ja mielenrauha löydettävä ilman pakkomielteenomaista riippuvaisuussuhdetta toiseen ihmiseen. Näinhän yleensä parisuhdekeskeisissä kulttuureissa toimitaan eli jonkin romanttisen mallin mukaan uskotaan ja koetaan, että toinen ihminen pelastaa ihmiset itseltään.

Nykyinen suhteeni lisää ja ylläpitää entisestään omaa henkistä tasapainoani sekä mielenrauhaani. Sitä enemmän se tuntuu kuin lahjalta, koska en uskonut enää löytäväni ihmistä, johon saattaisin rakastua pyyteettömästi. Mutta en määrittele itseäni tämän parisuhteen kautta, vaan identiteettini oli jo sitä ennen vahva.

Mitään yhteensulautumaa ei ole tapahtunut puoleen eikä toiseen, vaan oman itsen ja toisen henkiset rajat ovat selvät. Tosin tämä saattaa johtua myös siitä, että olemme tavanneet aikuisina, persoonamme ovat olleet jo tietyssä mielessä valmiit. Suhteen painopiste on kumppanuudessa ja sielujen sukulaisuudessa.

Suhteemme on hyvin fyysinen, henkinen ja lihallinen yhteys on vahva. Mutta seksi lisää omalta osaltaan sitä tunnetta, että on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on: kaikessa epätäydellisyydessään. Sen takia mikään ei tunnu naurettavalta toisen seurassa. Siksi seksi täydentää suhteemme.

[Exsat]

En pidä seksiä niin kamalan vakavana asiana, eikä se ole minulle niin sidoksissa äärettömän vahvoihin tunteisiin.

Mä komppaan tätä. Tunteilla, ilman tunteita, miten vaan. Kuvottavaa ihmisitä tuskin nussisin, mutta muuten riittää se, että toisessa on sitä jotain. Mitään suhdelupauksia tai suurempia ihastumisia en kaipaa, sellainen hetken hullaantuminen riittää mainiosti.

Onneksi suuri osa kanssaihmisistä on sellaisia, jotka ennemmin ärsyttävät kuin hullaannuttavat.

Ja itse kyselyyn vastasin, että tärkeä nainen, eiku..

[Turbohaltija]

Sen sijaan jos vieraille paljastaa ettei ole noin yleisesti kovin kiinnostunut seksistä, saa yleensä vastaansa jotain sellaista kommenttia, että "et vain ole löytänyt sopivaa kumppania"
tai vaihtoehtoisesti persoonaasi liitetään automaattisesti käsite, että olet muillakin elämänalueilla tylsä, kylmä ja intohimoton. ( ei pidä paikkaansa. )

Niinpä. Seksin tärkeyttä ylikorostetaan. Minun mielestäni seksi ei ole perustarve, ei edes ´perusvietti` . Se energia mikä jää kuluttamatta, kun ihminen ei harrasta seksiä, kanavoituu aivan luonnollisesti muihin toimintoihin, kuten urheiluun tai kulttuurin harrastamiseen. Yksi pahimpia turn offeja naisessa on, jos tämä ilmoittaa olevansa ´kyltymätön` - minulla soi heti hälytyskellot, vaikka ilmoituksen tarkoitus lienee inspiroida...

"Sitä yhtä" ajattelevat naiset näyttävät johtavan äänestyksessä.