Kuten arvelin, jatkoit valitsemallasi tiellä ja kirjoitukseni pointti viuhui sinulta ohi nopeammin kuin miehet syöksylaskumäessä. Ja kyllä, olen lukenut ja katsonut mainittuja teoksia, myös pitänyt niistä. Oletko sinä puolestasi tutustunut Camus'n Sivulliseen?Gattaca kirjoitti:Höpöhöpö.nexie kirjoitti:Kiinnittäisin yleisön huomiota tämän(kin) kommentin ilmentämään defenssimekanismiin, joka on monelle tuttu ns. hiekkalaatikkotasolta; katkeruus, joka kumpuaa joukon ulkopuolelle jäämisestä ja ulkopuolisuuden tunteesta, puetaan näennäisen halveksunnan muotoon ("en kai mä nyt teidän kanssa haluaisikaan leikkiä"). Tätä keinoa käyttäen yritetään pelastaa minäkuva murenemiselta.
Jatka toki.
Päinvastoin minua on helpottanut kun olen tajunnut, etten tuossa nussiva maailma -kulttuurissa koskaan voisi pärjätäkään juuri siksi että se on minulle vastenmielinen ja vieras. Siellä pärjää ne, jotka aidosti tuossa pinnallisuudessa viihtyvät. Minä EN halua sille hiekkalaatikolle sen enempää kuin sinä haluaisit elää hunnutettuna musliminaisena. Ei vaikka sinulle silloin kuinka ilkuttaisiin että oikeasti haluat siihen kulttuuriin mukaan ja sinulla on vain "defenssimekanismi". Minä en osaa edes simuloida Kitylutka/pukki -maailmaa enkä haluakaan sitä simuloida jonkun visvasen revan takia jossa lilluu vielä edellisen miehen spermat tai pilluun unohtunut kortsu Ehkä maailmassa on vielä jotain muutakin? Oikeita naisiakin?
SINULLA taas on tässä se defenssimekanismi, että Kitylutkamaailma olisi se ainoa olemassaoleva, ja toisinajattelija on sitten tietysti yhtä sairas kuin Neuvostoliitossa ennen Lue joskus Orwellia, Huxleytä tai katso "yksi lensi yli käenpesän". Niissä valtakulttuurin "oikeassaolijoilla" sama kopea ylimielisyys kuin sinulla. Helppoahan se, jos on enemmistön puolella.
Vastineesi ei millään tapaa kumoa arveluitani psyykkisestä bunkkeripuolustuksestasi, vaan tuot siinä esille lähinnä lisäperusteita teoriani tueksi. Ensinnäkin, olet luonut omassa mielessäsi maailmankuvan, jossa on kaksi napaa: sinä ja "nussiva maailma". Jälkimmäiseen kohdistat automatisoitua halveksuntaa, ensimmäiseen ei ilmeisesti kuulu muita ihmisiä kuin sinä itse. Toiseksi, luokittelet minut tämän "pinnallisen Kitylutkamaailman" kansalaiseksi tuntematta minua tai taustojani lainkaan. Ohitan tässä kommenttisi kopeasta ylimielisyydestä, koska hyökkäyshän on paras puolustus ja sinulla on aseet aina laukaisuvalmiudessa, ilman mitään omaan pesään kohdistuvaa kritiikkiä. Kuitenkin, jotta voisin millään tapaa hahmottaa asemaani tässä "valtakulttuurissa", pyytäisin sinua kertomaan, mikä erottaa nämä kaksi maailmaa toisistaan (=mikä tekee sinun puoliskostasi vähemmän pinnallisen) ja miten ylipäänsä olet tämän bipolaarisen maailmankuvasi luonut?
Olettaisin (aiempaan viestiini viitaten), että muihiin ihmisiin kohdistamasi vihamielisyys ja halveksunta ovat oireita siitä, että psyykkesi käy minäkuvan puolustustaistoa. Todennäköisesti se joutuu paikkailemaan ristiriitaa, joka syntyy siitä, että oma käsityksesi kyvyistäsi ja ominaisuuksistasi on ristiriidassa ympäristön antaman palautteen kanssa. Kun mieli puolustautuu, se käyttää seuraavanlaisia taktiikoita: vikojen etsiminen ulkopuolelta ("ympäristön palaute on virheellistä/minä olen vain liian hyvä tähän maailmaan, siksi minua ei ymmärretä jne"), tosiasioiden kieltäminen yms. Jollain tapaa mainittu ristiriita on selitettävä, jotta minäkuva säilyisi eheänä. Pitkälle jatkuessaan tilanne voi päätyä käyttäytymisesi ilmentämiin vihan tunteisiin, jopa väkivaltaan muita kohtaan.
Eli summa summarum. Vihasi ja halveksuntasi ei ole tervettä ja maailmankuvasi vaikuttaa kovin kieroutuneelta. Suosittelen sitä ammattiapua, tämä keittiötason kehityspsykologia menee taatusti jälleen kerran kuuroille korville.