Panettavat luennoitsijat

Eroottiset systeemit, kuten dildopyllyheterous
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

Herra Manala kirjoitti:
Aava kirjoitti:Seuraavana yönä näinkin sitten sellaisen kauniin pornounen kyseisestä henkilöstä. Ja sitä seuraavana.... ja sitä seuraavana...
Oletko ahkerakin käsitöissä?
:D
En. Mun ajatukset on sen verran hallitsevia, ettei mekaanista rasitusta tarvita. Tehoaa pirun lujaa ilmankin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Aava kirjoitti:Inhottaa löytää itsensä suorittamasta jotain niin epäammatillista tehtävää kuin silmillään luennoitsijan riisumista, kun samalla voisi sisäistää jotain itse aiheesta. Ja toistoja on nyt kertynyt tässä opiskeluvuosien saatossa sen verran, ettei kyse ole enää mistään irrallisesta vahingosta. Joku orgaaninen ja systemaattinen oikosulku vissiin.

Onko muilla tällaisia kokemuksia? Anyone?
Siitä pianonsoitonopettajasta olen tainnut jo mainitakin. Jatkoin harrastusta ylimääräisen vuoden vain saadakseni tavata häntä säännöllisesti. Loppulukuvuodesta tuntien aikana soitettiin pianoa enää harvoin, lähinnä keskustelimme kaikenlaisista jutuista maan ja taivaan välillä (siis vähän niin kuin Kitinässä nykyään, mutta henkevästi ja ilman alatyyliä!). Luetutin hänellä kirjallisen ilmaisun tunneilla kirjoittamiani novelleja ja runoja jne. Kerran menin tunnille minimekossa ja nousin portaat hänen edellään, jolloin tuli kommentti: Oletpa sinä tänään kesäisesti pukeutunut. Siis täysin diskreetillä ja vihjailemattomalla, mutta ei myöskään paheksuvalla äänensävyllä. Mikä mies! :D Viimeisellä tunnilla sain pyynnöstäni luvan halata häntä. Muutama viikko sen jälkeen kävin muusta syystä konservatorion aulassa keskellä kesää ja tapasimme sattumalta, mutta siitä tapaamisesta en kerro julkisesti, koska en halua pilata yhtä elämäni parhaista muistoista (Gattaca voi kuitenkin rauhoittua, sillä mitään härskiä ei tapahtunut). Täydet kymmenen pistettä hänelle asianmukaisesta, kypsästä, moraalisesta ja samalla niin mahdottoman suurta nautintoa tuottaneesta tulenaran tilanteen hallinnasta. :h: Äläkä Aava luule, että tuo mainitsemani keskusteleminen olisi taannut minulle minkäänlaista täyttymystä hänen suhteensa - jouduin toden teolla opettelemaan toisen fyysisen tavoittamattomuuden aiheuttamasta tuskasta nauttimista (opin sen kuitenkin lopulta, kiitos opettajalle!!).

Yläasteella tykästyin kovasti historianopettajaan (punatukkainen, rillipäinen, hieman nössön oloinen mutta miehen ikään päästyään kuitenkin vähän itseluottamusta ja massaa kartuttanut, ihan tavallinen nelikymppinen ukko), ja koulun limudiskossa ahdistelin häntä niin kauan että lopulta suostui tanssimaan kanssani hidasta. :h: Jänisti kuitenkin puolivälissä otsa hikikarpaloista helmeillen; epäilen siksi että tykästyminen ei ollut aivan yksipuolista!

Lukiossa oli sitten mm. fysiikanopettaja (vanhahko eikä mikään hyvännäköinen ja aika ilkeä kynäniska, ikuinen hapsottava parransänki jne.), filosofianopettaja (nuori ja sievä kuin Daavidin patsaan sirompi versio, ja vielä hyväkäytöksinen ja ystävällinen), ja pari muutakin. Jaa niin, ja ala-asteella luokanvalvojan sijainen ja musiikinopettaja saivat sukat pyörimään jaloissa.

Jostain syystä en kuitenkaan osaa pitää tätä mitenkään inhottavana tai häpeällisenä. Vaikka osa oppitunneista onkin mennyt sivu suun mielikuvituksen laukatessa, niin kaikista aineista on kuitenkin ihan riittävästi jäänyt mieleenkin. Eikä niitä juttuja ole tarkoituskaan hallita täydellisesti ja virheettömästi - tai ainakin sellaista yrittävä tekee vain itselleen karhunpalveluksen. Jokin ennalta määritelty asiasisältö kun on kaikissa tapauksissa kuitenkin pelkkä osatotuus. Mitä väliä sillä on, omaksuuko jonkin osatotuuden viimeistä pilkkua myöten vai vain osittain (kunhan omaksumisen taso pysyy hyväksyttävänä)? Perfektionismi olisi hyvä osata tarvittaessa vetää vessasta alas.
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

EveryWoman kirjoitti:Siitä pianonsoitonopettajasta olen tainnut jo mainitakin.
Ihanaa EW... you are my favourite! Kiitos tarinastasi. Muistan kyllä sun maininneesi tuosta piano-opettajastasi.
EveryWoman kirjoitti: Äläkä Aava luule, että tuo mainitsemani keskusteleminen olisi taannut minulle minkäänlaista täyttymystä hänen suhteensa - jouduin toden teolla opettelemaan toisen fyysisen tavoittamattomuuden aiheuttamasta tuskasta nauttimista (opin sen kuitenkin lopulta, kiitos opettajalle!!).
Okei, en luule :). Mutta kieltämättä ajattelin, että nimenomaan sinä Kitinäläisistä omaisit sellaisen hillityn olemuksen, jossa ei tunneta tällaisia primitiivisiä panohaluja. Siinä mielessä lohduttavaa luettavaa, että siis ilmeisesti myös niillä läpeensä intellektuelleillakin ihmisillä voi tosiaan edes joskus ilmetä oireita fyysisen tavoittamattomuuden tuskasta.
EveryWoman kirjoitti: nelikymppinen ukko), ja koulun limudiskossa ahdistelin häntä niin kauan että lopulta suostui tanssimaan kanssani hidasta. :h: Jänisti kuitenkin puolivälissä otsa hikikarpaloista helmeillen; epäilen siksi että tykästyminen ei ollut aivan yksipuolista!
My kind of story :D
EveryWoman kirjoitti: Perfektionismi olisi hyvä osata tarvittaessa vetää vessasta alas.


Niinpäniin.... mutten oikein tiedä, voiko perfektionismiin sinällään sisältyä myös kyky tunnistaa sen käyttökelvottomuus? Käsittääkseni perfektionismi on varsin totalitaarinen elämänfilosofia. Oireita on....
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

Gat kirjoitti:
Bliss kirjoitti: Ota Gat.
Kieltämättä Aava vaikuttaa ihannoimaltani "nymfomaani mutta ehdottoman uskollinen" -tyypiltä.
Tiedän Gatista aivan liian vähän pystyäkseni innostumaan tästä :?
Pyry-Matias

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Pyry-Matias »

Aava kirjoitti:
Gat kirjoitti:
Bliss kirjoitti: Ota Gat.
Kieltämättä Aava vaikuttaa ihannoimaltani "nymfomaani mutta ehdottoman uskollinen" -tyypiltä.
Tiedän Gatista aivan liian vähän pystyäkseni innostumaan tästä :?
Tuo ei ole riski - se on mahdollisuus.
sanctus

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja sanctus »

Aava kirjoitti:Tiedän Gatista aivan liian vähän pystyäkseni innostumaan tästä :?
Vaikka pidän "kaveria" edelleen feikkinä, ssssorry, on ymmärtääkseni hänen käsityksensä naisista se, että nainen ei tarvitse samassa tilassa olemista kummempaa motivaatiota, tai ylipäätään kukaan muukaan, paitsi hän itse, siihen, että lihan himo muuttuisi millä tahansa valitulla hetkellä sanoista teoiksi. Ts. esim. jos nainen ja koira ovat samassa tilassa, niin eipä siinä muuta tarvita. Ja jotensakin nämä ajatukset tuntuvat hänen nettipersoonaansa ajavan eteenpäin.

Olen luultavasti kokonaisuutta ajatellen väärässä, sillä mies on ollut noressa osan aikaa ja hänen kontribuutionsa ovat saapuneet silmieni eteen vain osittain. Ymmärtääkseni hänen nettipersoonallaan on muunkinlaisia kausia kuin vain halua kiihottua tuhmien puhumisesta. Er?
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Aava kirjoitti:Mutta kieltämättä ajattelin, että nimenomaan sinä Kitinäläisistä omaisit sellaisen hillityn olemuksen, jossa ei tunneta tällaisia primitiivisiä panohaluja. Siinä mielessä lohduttavaa luettavaa, että siis ilmeisesti myös niillä läpeensä intellektuelleillakin ihmisillä voi tosiaan edes joskus ilmetä oireita fyysisen tavoittamattomuuden tuskasta.
Eiväthän fyysisyys ja henkisyys ole ensinkään toisensa poissulkevia juttuja. Sinun jos kenen luulisi ajattelevan samoin, kun kerran fanitat kartesiolaisuuden kritiikkiäkin.

Minä sain oman fyysisyyteni hallintaan juuri sitä kautta, että opin nauttimaan saavuttamattoman haluamisesta. Kun sitä ei pidä pahana eikä pyri välttämään, se ei saa enää itsestä samanlaista otetta. Se, että sitä hallitsee, ei kuitenkaan merkitse ettei sitä olisi olemassa, tai että se olisi jotenkin heikkovirtaisempaa verrattuna sellaisiin tapauksiin jotka eivät hallitse omaansa.
Aava kirjoitti:Niinpäniin.... mutten oikein tiedä, voiko perfektionismiin sinällään sisältyä myös kyky tunnistaa sen käyttökelvottomuus? Käsittääkseni perfektionismi on varsin totalitaarinen elämänfilosofia. Oireita on....
Minun mielestäni perfektionismi on vain kokoelma toimintamalleja, josta voi halutessaan oppia päästämään irti. Aivan helppoa se ei tietenkään ole, kuten ei minkään muunkaan pinttyneen toimintamallin muuttaminen, mutta yhtä kaikki aivan mahdollista. Prosessiin liittynee sen kokeilemista käytännössä, mitä hyötyjä irti päästämisestä voi seurata (perfektionistisen toimintauniversumin sisältä näitä voi olla vaikea analyyttisesti hahmottaa). Kätevää tässä on se, että vaikka oppii päästämään irti, niin mallit voi kuitenkin myöhemmin ottaa takaisin käyttöön tarpeen mukaan. Best of both worlds.
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

EveryWoman kirjoitti: Eiväthän fyysisyys ja henkisyys ole ensinkään toisensa poissulkevia juttuja. Sinun jos kenen luulisi ajattelevan samoin, kun kerran fanitat kartesiolaisuuden kritiikkiäkin.
Kuten tuossa alkujorinoissa totesin, näin ilmenevä fyysisyys vaikuttaa minusta lähinnä anomalialta kuin jonkinlaiselta oletusarvoiselta käytökseltä. Kuten Manalakin tuossa totesi, mua panettaa aika reilunoloisesti sillon kun panettaa. Hänelläkin on ilmeisesti jokin referenssitaso, johon vertasi. Ja on minullakin ilmeisesti jokin sellainen ulkomaailmasta tempaistuna, koska jokin kontrasti tässä nyt häiritsee.

Niin, todellakin kritisoin Descartesin dualistisia ajautksia tässä asiassa. Mutta Descarteshan käsittääkseni lähinnä erotteli järjen tunteista. Viittasin intellektuelliudella siihen nimenomaan, että tällaiset fyysisten halujen ilmentymät eivät tule älykkäälle henkilölle yllätyksenä vaan ovat nimenomaan suht oletusarvoisia reaktioita, ts. hallinnassa kuten itsekin sanoit. Minulle omien fyysisten halujen voimakkuus taas tuntuu yhtä aikaa hyvin voimakkaalta mutta samalla jotenkin sopimattomalta.
EveryWoman kirjoitti: Minä sain oman fyysisyyteni hallintaan juuri sitä kautta, että opin nauttimaan saavuttamattoman haluamisesta. Kun sitä ei pidä pahana eikä pyri välttämään, se ei saa enää itsestä samanlaista otetta. Se, että sitä hallitsee, ei kuitenkaan merkitse ettei sitä olisi olemassa, tai että se olisi jotenkin heikkovirtaisempaa verrattuna sellaisiin tapauksiin jotka eivät hallitse omaansa.
Tästä taas sitten näet eron intellektuellin ja wanna-be -intellektuellin välillä. En ole edes hirveästi näitä juttuja analysoinut aiemmin, lähinnä vain kiusaantunut niistä, elänyt ne vaan yksi kerrallaan läpi, kunnes seuraava tekee edellisen vanhaksi.
EveryWoman kirjoitti: Prosessiin liittynee sen kokeilemista käytännössä, mitä hyötyjä irti päästämisestä voi seurata (perfektionistisen toimintauniversumin sisältä näitä voi olla vaikea analyyttisesti hahmottaa). Kätevää tässä on se, että vaikka oppii päästämään irti, niin mallit voi kuitenkin myöhemmin ottaa takaisin käyttöön tarpeen mukaan. Best of both worlds.
No tällainen perfektionismin kyseenalaistaminen kuulostaakin jo toimivalta perfektionismilta hakea optimia (so. rusinoita eri suhtautumismetodipullista) :D

Jokohan kohta taas ruutuun tupsahtaa sellainen aarrrgghhh -viesti... 8)
NegaDuck

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

Muistaakseni lukion englannin maikkani oli aika hottis. Arvaatte minut tuntien varmaankin miksi.
EveryWoman kirjoitti:Minä sain oman fyysisyyteni hallintaan juuri sitä kautta, että opin nauttimaan saavuttamattoman haluamisesta.
Aika perverssiä nauttia jostain sellaisesta jonka pitäisi turhauttaa. Eikö buddhalaistyylinen haluamisen lopettaminen olisi helpompaa? Mulle se ainakin on.

Kun kasvan isoksi, en enää halua yhtikäs mitään. Jee.
mustanikki
Kitisijä
Viestit: 9
Liittynyt: 17.03.2008 20:10

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja mustanikki »

Aava kirjoitti:Istuin tänään kuuntelemassa luentoa, jonka keskeisimmäksi take-home-messageksi mulle jäi se, että olisin kovasti halunnut kuksia sen esittäjän kanssa. Oli joku vieraileva asiantuntija, ja siis kaikin puolin aivan h-vetin vastustamaton mies koko olemukseltaan. Luonnollisestikaan ajatukset eivät pysyneet aiheessa. Panetti. *tuskahymiö tähän*
Ymmärsinkö oikein? Törmäsit mieheen jonka olemus sai sinut kiinnostumaan hänestä seksuaalisesti?

Aikamoista. Olet sä aika hurrrrja. Muistaakseni minäkin olen joskus pitänyt joitakin kohtaamiani henkilöitä panettavina. Aika luonnotonta ja eriskummallista etten sanoisi.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Aava kirjoitti:Kuten tuossa alkujorinoissa totesin, näin ilmenevä fyysisyys vaikuttaa minusta lähinnä anomalialta kuin jonkinlaiselta oletusarvoiselta käytökseltä. Kuten Manalakin tuossa totesi, mua panettaa aika reilunoloisesti sillon kun panettaa. Hänelläkin on ilmeisesti jokin referenssitaso, johon vertasi. Ja on minullakin ilmeisesti jokin sellainen ulkomaailmasta tempaistuna, koska jokin kontrasti tässä nyt häiritsee.
Mm, no Manalasta en tiedä, mutta minusta juttusi eivät kuulosta yhtään oudoilta tai vierailta. Seksuaalisuuden kuuluukin olla mukanaanvievä voima (no offense heille, joilla se ei ole - onneksi ihmisyyteen sentään kuuluu muutakin!).
Niin, todellakin kritisoin Descartesin dualistisia ajautksia tässä asiassa. Mutta Descarteshan käsittääkseni lähinnä erotteli järjen tunteista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kartesiolainen_dualismi
Viittasin intellektuelliudella siihen nimenomaan, että tällaiset fyysisten halujen ilmentymät eivät tule älykkäälle henkilölle yllätyksenä vaan ovat nimenomaan suht oletusarvoisia reaktioita, ts. hallinnassa kuten itsekin sanoit. Minulle omien fyysisten halujen voimakkuus taas tuntuu yhtä aikaa hyvin voimakkaalta mutta samalla jotenkin sopimattomalta.
Jos oletetaan, että vaikkapa minun älykkyyteni ei mystisesti lisääntynyt monta pinnaa samaan aikaan kun sain oman fyysisyyteni hallintaan, niin kyllä kyse on jostakin muusta kuin siitä. Nimittäin - tadaa!!: oppimisesta (mistäpäs muustakaan elämässä olisi kysymys).

Millä tavalla sopimattomalta? Onko kotikasvatuksessasi implikoitu, että viriili seksuaalisuus, ainakin naisella, on epätarkoituksenmukaista, huonoa, syntistä ja väärin? Omat vanhempani onnistuivat noissa implikaatioissa ihan hyvin, vaikka toisaalta olisin voinut olla itsekin vähemmän sinisilmäinen ja piilotella ruumiillisuuttani heiltä alusta alkaen huolellisemmin. Joka tapauksessa pidin kyllä enemmän hyvänä kuin pahana sitä, että minun oli helppoa paeta vaikkapa tylsän oppitunnin ajaksi itse rakennettuun mielikuvitusmaailmaan, jossa vanhemmat eivät olleet todellisia, mutta irstas, rutikuivaa huumoria mestaroiva kemian lehtori muovisine viivaimineen sitäkin todellisempi (ai niin, ja tulipa tässä nyt varsinaisesta aiheesta vielä mieleen, että ammattikorkeassa oli viehko valokuvauksenopettaja, joka sai minulta aivot ihan solmuun - en kuitenkaan vokotellut koska oli niin suosittu jo muutenkin!).
EveryWoman kirjoitti: Minä sain oman fyysisyyteni hallintaan juuri sitä kautta, että opin nauttimaan saavuttamattoman haluamisesta.
Tästä taas sitten näet eron intellektuellin ja wanna-be -intellektuellin välillä. En ole edes hirveästi näitä juttuja analysoinut aiemmin, lähinnä vain kiusaantunut niistä, elänyt ne vaan yksi kerrallaan läpi, kunnes seuraava tekee edellisen vanhaksi.
Mm, tai sitten olet masokistisesti suuntautunut? :wink:
No tällainen perfektionismin kyseenalaistaminen kuulostaakin jo toimivalta perfektionismilta hakea optimia
:D
Jokohan kohta taas ruutuun tupsahtaa sellainen aarrrgghhh -viesti... 8)
No totta puhuen harkitsin sitä jo viimeksi, mutta päätinkin sitten antaa olla. Ainahan itse kritisoin mm. sitä, kun antamani suora myönteinen palaute useimmiten ymmärretään jonkin sortin vittuiluna. Jos minä saisin päättää, myönteisyys ei olisi mikään friikkimäinen poikkeustila vaan normi, joten marttyyrimaisesti päätän sietää kehujasi Hyvän Asian vuoksi!
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

NegaDuck kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Minä sain oman fyysisyyteni hallintaan juuri sitä kautta, että opin nauttimaan saavuttamattoman haluamisesta.
Aika perverssiä nauttia jostain sellaisesta jonka pitäisi turhauttaa. Eikö buddhalaistyylinen haluamisen lopettaminen olisi helpompaa? Mulle se ainakin on.

Kun kasvan isoksi, en enää halua yhtikäs mitään. Jee.
Itse asiassa se taitaa lopulta ollakin melkein sama asia; eroa on lähinnä määrittelytasolla.

Kivusta voi nauttia jos sen hyväksyy, ja sen voi hyväksyä, jos päästää irti tietynlaisesta haluamisesta - eli siitä uskosta ettei voi olla onnellinen ilman haluamisen kohdetta.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

mustanikki kirjoitti:Aikamoista.
:D Piti sitten ihan mustanikkinä noinkin tulenarka viesti kirjoittaa? Tapauksen huvittavuustaso on jo tällaisenaan sikäli korkea, ettei minua edes jää kiinnostamaan kuka siitä mahtoi olla vastuussa. Kiitos tästäkin!
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

mustanikki kirjoitti:Ymmärsinkö oikein? Törmäsit mieheen jonka olemus sai sinut kiinnostumaan hänestä seksuaalisesti?

Aikamoista. Olet sä aika hurrrrja. Muistaakseni minäkin olen joskus pitänyt joitakin kohtaamiani henkilöitä panettavina. Aika luonnotonta ja eriskummallista etten sanoisi.
:D
Niin, onhan tuossa pointtiakin, mutta jostain syystä en lähtökohtaisesti mene luennolle panohalujen kokemisvalmiudessa vaan siinä toivossa, että sisäistäisin jotain uutta teoria-asiaa ja tulisin sieltä asiantuntevampana ulos, mitä olin sinne lähtiessä. Jos kuitenkin luennon lopputuloksena mua ensisijaisesti panettaa enemmän kuin luentoa ennen, se vaikuttaa aika yllättävältä vasteelta luennolla istumiseen. Minulla kun on vielä aika voimakkaitakin ammatillisia intohimoja, josta syystä olenkin erityisen yllättynyt, miten nekin kuitenkin saattavat jäädä toiselle sijalle jossain niinkin epäeroottisessa paikassa kuin luentosalissa.

Ei tässä nyt tietenkään ollut kyse pelkästään panettavan miehen kohtaamisesta, vaan ympäristöstä, jossa se tapahtuu.
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »



Joo. Olet oikeassa. Se olikin se A. Damasio, joka oli jatkojalostanut tätä kritiikkiään kartesiolaisuutta kohtaan siinä kirjassaan. Hän kun nimittäin esitti Descartesin keho-mieli -dualismikritiikkinsä lisäksi, ettei rationaaliset päätökset perustu pelkästään logiikkaan vaan niissä tarvitaan myös emootioita ja tunteita.
EveryWoman kirjoitti: Jos oletetaan, että vaikkapa minun älykkyyteni ei mystisesti lisääntynyt monta pinnaa samaan aikaan kun sain oman fyysisyyteni hallintaan, niin kyllä kyse on jostakin muusta kuin siitä. Nimittäin - tadaa!!: oppimisesta (mistäpäs muustakaan elämässä olisi kysymys).
Jaa. Älykkyys ja oppineisuus eivät ole päällekkäisiä ilmiöitä...?
EveryWoman kirjoitti: Millä tavalla sopimattomalta? Onko kotikasvatuksessasi implikoitu, että viriili seksuaalisuus, ainakin naisella, on epätarkoituksenmukaista, huonoa, syntistä ja väärin?


Kotikasvatukseni ei ottanut tähän mitään kantaa. Käsitys on peräisin ystäväpiiristäni, jonka palautteen perusteella ajatusmaailmani on aika dirty naisen sellaiseksi. Siis jo sen vähän perusteella, mitä olen heille sitä uskaltanut raottaa. Jopa muutama miespuolinen tuttavani on ollut sitä mieltä. Mitään kannanottoa syntisyyteen, vääryyteen, huonouteen tai epätarkoituksenmukaisuuteen ei ole ilmaistu, ainoastaan, että tällaiset ajatukseni ovat aika likaisia.
EveryWoman kirjoitti: (ai niin, ja tulipa tässä nyt varsinaisesta aiheesta vielä mieleen, että ammattikorkeassa oli viehko valokuvauksenopettaja, joka sai minulta aivot ihan solmuun - en kuitenkaan vokotellut koska oli niin suosittu jo muutenkin!).
Ja tähän mun superälykäs isoveljeni olisi sanonut: "No höh. Olisit vaan mennyt ja sanonut, että tässä on yksi vokottelija lisää!" :D
EveryWoman kirjoitti: Mm, tai sitten olet masokistisesti suuntautunut? :wink:
Niin, todennäköisesti. Olenhan tullut vapaaehtoisesti Kitinäänkin, ja jopa jäänytkin tänne :D

Masahan tästä kyllä varoitteli jo heti "miten löysit Kitinän" -palstalla, että "paskan möivät", mutta koska häntä itseäänkin oltiin kustu silmään ja hän oli silti jäänyt - tuosta samaisesta masokismisyystä - ajattelin, että, no, kyllä minäkin sen kestän :D
EveryWoman kirjoitti: ... joten marttyyrimaisesti päätän sietää kehujasi Hyvän Asian vuoksi!
Kyllä sullekin nyt jonkinlaisen diagnoosin voisi tuosta aversiosta antaa :D

epilogi: btw, nimimerkkisi saa usein päässäni soimaan kertosäkeen Whitney Houstonin biisistä "I'm every woman" sen Bodyguard -leffan soundtrack-ajoilta, mitähän kohtaa ysäriä se nyt sitten ois ollut.... Mietityttää vaan, miten sekin biisi löytyy vielä tuolta jostain synapseista...
NegaDuck

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja NegaDuck »

EveryWoman kirjoitti:Kivusta voi nauttia jos sen hyväksyy, ja sen voi hyväksyä, jos päästää irti tietynlaisesta haluamisesta - eli siitä uskosta ettei voi olla onnellinen ilman haluamisen kohdetta.
Minun kirjassani tuo ei vielä täytä nauttimisen kriteerejä. Nauttiminenhan vaatii sitä että asia tuottaa suoranaista mielihyvää. Pelkästään se, ettei asia tuota kärsimystä, ei vielä riitä nautinnoksi.

No itseään voi toki yrittää suggestoida nauttimaan vaikka mistä, mutta en tiedä kuinka toimivaa sellainen pohjimmiltaan on?
mustanikki
Kitisijä
Viestit: 9
Liittynyt: 17.03.2008 20:10

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja mustanikki »

EveryWoman kirjoitti::D
Se on tämä kevät kun saa mustanikit heräämään talviuniltaan ja aseksuaalit kokemaan outoja panettavia tunteita eri tilanteissa. Kyllä se siitä taas syksyksi asettuu ja kaikki on taas mukavan harmaata.
NuoriDaavid

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Tämä oli jo tuolla uutisissa, mutta laitetaan tännekin

Saksanmaalla ollaan selkeästi huumorintajuttomia aseksuaaleja, kun tuollaisesta annetaan kakkua, joka ei ole edes leivottu Lidlin jauhoista.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

NegaDuck kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Kivusta voi nauttia jos sen hyväksyy, ja sen voi hyväksyä, jos päästää irti tietynlaisesta haluamisesta - eli siitä uskosta ettei voi olla onnellinen ilman haluamisen kohdetta.
Minun kirjassani tuo ei vielä täytä nauttimisen kriteerejä. Nauttiminenhan vaatii sitä että asia tuottaa suoranaista mielihyvää. Pelkästään se, ettei asia tuota kärsimystä, ei vielä riitä nautinnoksi.
Sanoin, että kivusta voi nauttia, jos sen hyväksyy, en että hyväksyminen olisi nauttimista.
No itseään voi toki yrittää suggestoida nauttimaan vaikka mistä, mutta en tiedä kuinka toimivaa sellainen pohjimmiltaan on?
Ainakin minulla (uskon että muillakin) kaikkein riisutuin ja luonnollisin mielentila on euforia. Siihen pääsemiseksi riittää, että karsii kaiken ylimääräisen, sumentavan ja turruttavan. Toki satunnaisesti kohdalle tuleva kipukin tuntuu silloin selkeämmin, mutta siitä on mahdollista nauttia kun ymmärtää miten olennainen sen osuus on euforian kokemuksessa. Saman asian kaksi eri puolta.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Aava kirjoitti:Jaa. Älykkyys ja oppineisuus eivät ole päällekkäisiä ilmiöitä...?
Olen vastoin vallitsevaa käsitystä siinä uskossa, että älykkyys on vain osittain synnynnäistä, ja että sitä voi myös aikuisiällä oppimisen kautta lisätä. Sanoisin kuitenkin, että silloin on kyse eräänlaisesta oppimisen oppimisesta, ei oppineisuudesta tai lukeneisuudesta sinänsä. Eli tavallaan eri asioita, mutta toisaalta varmaan voitaisiin sanoa niinkin, että ovat päällekkäisiä ilmiöitä.

Mutta jos palaan tuohon aiempaan implikointiisi siitä, että fyysisyyden voima ei olisi tullut minulle yllätyksenä, niin se ei pidä paikkaansa. Kyllä siinä jouduttiin ihan korvakuulolta improvisoimaan.
Kotikasvatukseni ei ottanut tähän mitään kantaa. Käsitys on peräisin ystäväpiiristäni, jonka palautteen perusteella ajatusmaailmani on aika dirty naisen sellaiseksi. Siis jo sen vähän perusteella, mitä olen heille sitä uskaltanut raottaa. Jopa muutama miespuolinen tuttavani on ollut sitä mieltä. Mitään kannanottoa syntisyyteen, vääryyteen, huonouteen tai epätarkoituksenmukaisuuteen ei ole ilmaistu, ainoastaan, että tällaiset ajatukseni ovat aika likaisia.
Ei meilläkään erityisesti kantaa otettu (joskus hyvin harvoin kyllä sitäkin). Enemmän kanta tuli selväksi juurikin sen kantaaottamattomuuden kautta. Eikös tuo likaiseksi kutsuminen implikoi juuri syntisyyttä ja sen sellaista?

Mutta siis onko sinulla itselläsi teoriaa siitä, miksi fyysisyytesi häiritsee sinua?
BettyB.

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja BettyB. »

Ihanaa, ihan oma ketju mulle :h: Tiistaina taas testataan, että vieläkö vanha ämmä kelpaa nuorille klopeille.
Aava

Re: Panettavat luennoitsijat

Viesti Kirjoittaja Aava »

EveryWoman kirjoitti:Eikös tuo likaiseksi kutsuminen implikoi juuri syntisyyttä ja sen sellaista?
Sillä äänensävyllä lausuttuna tuo "likainen" -sana viittaisi ennemminkin sanaan "sopimaton" kuin johonkin uskonnolliseen väärintekemiseen. Minulle siis jäi käsitys, että kyse on nimenomaan poikkeavuudesta - ei väärintekemisestä eikä valitettavasti myöskään mistään variaatioksikaan luettavasta, koska sehän olisi jotenkin hyväksyttävämpää kuin varsinainen poikkeama.
EveryWoman kirjoitti: Mutta siis onko sinulla itselläsi teoriaa siitä, miksi fyysisyytesi häiritsee sinua?
Joo, hyvä kysymys. Pitkälti se varmaan on perua siitä stereotypiasta, että keskimäärin miesten ajatellaan olevan seksuaalisesti aktiivisempia kuin naisten. (Aika rankka esimerkki tästä on esim. ne Laasasen kirjan teesit.) Mulle on ainakin muodostunut käsitys, että on suotavampaa/lähempänä oletusarvoa, että nainen on pihtari kuin että hän olisi joku innokas, aina-valmis sex-machine. Ja tällainen kollektiivinen oletusarvo puolestaan sitten herkistää ajattelemaan seksuaalisesti miehiä aktiivisemmista naisista, että he ovat huorahtavia käytökseltään. Plus etten tiedä, onko se useimmille miehille myös jokin arvovaltatappio, jos esim. parisuhteessa nainen tekee useammin aloitteita kuin mies.

Siis tämä kaikki ehkä kulminoituu pelkoon, että tulen torjutuksi siksi, että fyysisyyteni on niin hallitseva piirre... Jotenkin kai vähän sama asia, kuin että tulisi torjutuksi siksi, että on kätisyys on väärä. Molemmissa kun on niin vähän mitään tehtävissä...
Vastaa Viestiin