Tästä en olis samaa mieltä.Mirja75 kirjoitti:Sitä täytynee kovettaa luonnetta...
Kovettaa voi kyllä mutta kai lähinnä sitä suodatinta jolla voi suodatella karkeimman kiven sen hienonhiekan seasta
Mutta enemmän aattelin tuosta marttyyriydesta hämmästellä.
Kun nääs olen sitä mieltä ja kokemuksenkin perusteella ihan, että marttyyreillä ja semmoisilla pyhimysmäisillä itsensäkieltäjillä sitä sädekehää kannattelee yleensä aina sarvet
Tavallaan ihan luonnollista jos kynnysmatto haluaakin olla piikkimatto mutta jos asettuu sellaiseksi ehoin tahoin niin sillä on jokin tausta ja syy miksi niin ja se on kiinnostavaa.
Vai kävisköhän sellasta ihan vahingossakin jos ei asiaan kiinnitä huomiota jostain syystä ?
En nyt tarkoita että Mirjalla olisi tätä ongelmaa mutta tästä keskustelusta heräilee monenlaista aateltavaa niin kuin keskusteluista yleensä aina.
Kaikilla meillä on taustamme ja monilla vaikeitakin juttuja siellä, mutta se mitä niistä on saatu hyödyksi ikäänkuin, se voi olla erilaista se, vaikka jokin juttu olisi ihan tasan samakin mitä on koettu.
Joku vahvistuu ja joku heikkenee koettelemuksista ja jokainen käyttää kokemuksia eri lailla.
Sitä kovettumista tai sädekehää en siis suosittele, kun ne on negatiivisia molemmat eikä tee omaa oloa saati muitten oloa yhtään paremmaksi.
Ehkä niistä menneistä olisi vain osattava päästää irti kun ne on eletty.
Unohtaa ja elää enemmän tätä päivää.
Antaa ajan kullata muistoja.
Kun monesti ne menneet pulpahtaa esille ihan väärissä kohdin ja väärille ihmisille usein
Joku oma huono kokemus saattaa lävähtää vuosien päästä jonkun silmille kun joku vaikka katsoo pornoa tmv. ja saa aikaan jonkin ihme muiston tuoman refleksin ja laukaisee väärän tuntemuksen väärään paikkaan
Se on aika vaikea sitten tuon toisen hoksata että kuin tuo nyt tuosta tuolla lailla kimposi keholle vaikkei tuon kummempi juttu ollut.
Sitten taas kun aattelee että pitäisikö sille kumppanille kertoa kaikki vanha paska mitä raahaa mukanaan että se osais sitten suhtautua oikein kun tulee muistoangsteja, niin hmmm .. nojaa .. ei o hyvä idea sekään että pitelee toista jonain likasankonaan ja pesee vanhoja haisevia muistojaan toista pesukoneena käyttäen
Jutellahan tietty pitää ja kertoakin, mutta vastuu omista muistoista ja omista ongelmista on loppupelissä pidettävä ihan itsellä.
Toista ei saa vastuuttaa huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja tästä tulee mieleen alkuperäinen ajatus mustasukkaisuudesta kuvien yms. suhteen.
Ei voi mennä sanomaan toiselle että tämä ei saa tehdä jotain (viatonta niinku kuvien katteleminen) koska se aiheuttaa itsellä jotain oloja ja mustasukkaisuutta.
Ne olot ja muu kumpuaa jostain omasta itsestä ja sieltä niitten alkulähteiltä ne on pysäytettäväkin ja itse.
Tiettykään en tarkoita etteikö suhteessa pitäis toista vastaan tulla ja joustaa ja luopuakin omista jutuista määrätyissä rajoissa.
Mutta marttyyriydellä ei saa alkaa pomottaa eikä mustasukkaisuus ole muuta kuin omistamisenhalua ja esineellistämistä
Minun mielestä Mirja vois aloitella enemmänkin keskusteluja noitten vanhojen juttujen purkamiseksi, on niitä muillakin ja jos ei, niin aina voi oppia jutuista vaikka mitä, ellei muuta niin sen että omat olot on ok.
Aina parempi purkaa juttuja jossain netissä tuntemattomille, kuin kipata läheisten niskaan
"Tähtää aina poispäin perheestä!!" sanoi aikoinaan yksi rakas ystäväni ja olen koittanut muistaa sen joten osumia on tullut kiitettävästi pitkin virtuaalimaailmaakin mutta isohan tää on .. lähtee muualle perseilemään kun yksi paikka bannaa .. noei oikeesti, en sellasta suosittele en
sulle vaan
![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy"){kind=icon}
