Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset

Kumpi on se kukkulan kuningas?

Jörn Donnerin Oscar
0
Ei ääniä
Kaurismäen Le Havre
1
100%
 
Ääniä yhteensä: 1

Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 23440
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

No niin palstan punkkua lipittelevät intellektuellit, kertokaa tämmöiselle heroic bloodshedin ja isotissipornon katselijalle kumpi on kovempi saavutus eli kumman pystin ohjaajalleen tuonut elokuva kannattaisi katsoa?
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Joo, kertokee että mitä menetän koska en aio koskaan katsoa kumpaakaan.
Universaali disclaimer.
Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 4273
Liittynyt: 28.01.2011 22:35
Paikkakunta: Pökäle
Viesti:

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Mikä vittu on Jörn Donnerin Oscar.
In 1852 Henri Giffard flew a 3-horsepower steam-powered dirigible over Paris. it was the first powered aircraft.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

Bluntly kirjoitti:No niin palstan punkkua lipittelevät intellektuellit, kertokaa tämmöiselle heroic bloodshedin ja isotissipornon katselijalle...
Menkka-pornoa!? Yyyhhhh.....
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 23440
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Tästäpä huomaa meikäläisen korkeakulttuurin tuntemuksen. Joskus vuonna paperirulla kuullut sanat "Donner" ja "Oscar" samassa lauseessa niin avot. No onhan Donner siltikin ainut suomalainen, joka on noutanut Oscarin jakotilaisuudessa.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Nergal
Kitisijä
Viestit: 1660
Liittynyt: 17.01.2011 18:23
Paikkakunta: Tampere

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja Nergal »

Jörn Donner on ainoa Oscar-palkinnon vastaanottanut suomalainen: hän tuotti Ingmar Bergmanin elokuvan Fanny ja Alexander (1982), joka voitti Oscar-palkinnon vieraskielisten elokuvien kategoriassa vuonna 1983.
Pim!
Society failed to tolerate me and I have failed to tolerate society
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Kotimaisen elokuvan kunnianhetket

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Mitä tässä nyt siis kysytään? No, siitä riippumatta, oikeat vastaukset ovat:

1. Se, että suomalainen Donner oli tuottamassa (vieraskielisen elokuvan) Oscar-voittajaa, on tavattoman kova saavutus. Mutta niin Kaurismäen Louis Delluc -palkintokin. Oscar on ainakin suurelle yleisölle ihan omasa luokassaan, toisaalta sama suuri yleisö kai tuppaa arvostamaan ohjaajapalkintoja enemmän kuin tuottajan panosta. Tasapeli.

2. Kummatkin kannattaa katsoa. Bergmanin Fanny ja Alexander, jonka palkinnon Donner siis sai, on keskeinen elokuvataideteos, toisin kuin Le Havre. Jos valitset vain yhden, ota F & A.

3. Jos et ole Kaurismäkeä ihmeemmin harrastanut, niin ehkä Le Havre ei ole paras aloituspaikka. Minusta se ei ole Kaurismäen parhaimmistoa, vaikka onhan siinä aivan tavattoman kauniita kuvia. Aloita vaikka linjalta Varjoja paratiisissa, Tulitikkutehtaan tyttö, Kauas pilvet karkaavat tai Mies vailla menneisyyttä. Tai laajenna kaurismäkeläisyyttä koskemaan myös isoveli Mika ja täräytä Arvottomat tai vaikka, hitto soikoon, Zombie ja kummitusjuna (joka sopii tähän merkkipaalutematiikkaan sitäkin kautta, että melkoinen metodinäyttelijä Silu Seppälä palkittiin San Sebastianissa suorituksestaan Euroopan parhaan miesnäyttelijän pystillä).

4. Donnerin (ohjaajana/näyttelijänä) tuotantoa tunnen kovin huonosti, mutta jotenkin minulla on sellainen käsitys, että siinä missä vaikka juuri Bergmanin ja Kaurismäen tuotanto on aika ajatonta elokuvataidetta, Donner profiloituu pikemminkin sellaisena omassa ajassaan kiinni olleena yhteiskuntakriitikkona ja/tai sovinnaisuuksien ravistelijana kuin merkittävänä elokuvataiteilijana. (Pidätän oikeuden kääntää tässä asiassa täysin takkini jos katson lisää Donneria ja vakuutun - tai jos Rollo vakuuttaa minut muuten vain). Ja sen perusteella, mitä kerrot omasta elokuvaharrastuksestasi avausviestissäsi, oletan, että erektiossa olevan peniksen näkeminen elokuvassa ei mullista sinun elokuvakäsitystäsi. Jotta ei ihan menisi dissailuksi niin myönnetäköön kuitenkin, että viimeksi, kun elokuva-arkisto esitti Donnerin Perkele! Kuvia Suomesta, niin nautin kyllä siitä kovastikin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Vastaa Viestiin