Hips!
Aamulla metrossa luin sarjakuvauutuuden Blacksad 1: Kissa varjoisilta kujilta. Tekijöinä espanjalaiset Juan Díaz Canales ja Juanjo Guardino. Guardino on tehnyt myös Disneylle animaattorina hommia ja sen huomasi sarjakuvasta. Todella hienoa valon ja varjon leikkiä, film noir-tyyppistä julman kaunista "cooliutta". Sarjakuvan sankari on kaksimetrinen kissaetsivä, seksikäs kolli John Blacksad, joka seikkailee 1940-luvun amerikassa kauniiden naisten ja karskien roistojen parissa. Laadukasta, eurooppalaista sarjakuvaa aikuiseen makuun.
Mainintana, että tekijät saapuivat eilen Suomeen vierailulle ja olin heitä pressissä tänä aamuna kuuntelemassa. Hemmot ovat mukana myös Helsingin XIII Sarjakuvamessuilla signeeramassa teoksiaan.
Luin sarjakuvan
-
ninnithequeen
Re: Luin sarjakuvan
Vitsi. Mä oon viimeks lukenu vissiin tyttären Aku Ankkoja....
Mutta ehottomasti pitää mainostaa: olen lukenut kaikki Ralf Königit, ja voi kiesus, pitääkin mennä lainaamaan ne uudestaan kirjastosta tässä joku päivä. Ovat niin loistavia.
Mutta ehottomasti pitää mainostaa: olen lukenut kaikki Ralf Königit, ja voi kiesus, pitääkin mennä lainaamaan ne uudestaan kirjastosta tässä joku päivä. Ovat niin loistavia.
-
swirl
Re: Luin sarjakuvan
Lueskelin Jysäyksestä pätkän Blacksadia joskus muutamia kuukausia sitten ja jäin janoamaan lisää. Tuota albumia tullaan ainakin sarjakuvafestareilta hakemaan viikonloppuna ja nimmareita myös, jos sunnuntainakin ehditään paikalle.
Oma sarjakuvasuositukseni on Garth Ennisin ja Steve Dillonin Preacher-sarja. Yhdeksän albumia mielipuolista touhua, härskillä huumorilla varustettuna. Me loves. Olen lukenut vaikka kuinka monta kertaa.
Oma sarjakuvasuositukseni on Garth Ennisin ja Steve Dillonin Preacher-sarja. Yhdeksän albumia mielipuolista touhua, härskillä huumorilla varustettuna. Me loves. Olen lukenut vaikka kuinka monta kertaa.
-
hermine
Re: Luin sarjakuvan
Ostin viime viikonloppuna yhdellä punkkikeikalla Tiitulta uusimman Irtoparran. Zinemeininkiä. Naisten sarjakuvaa yleensä hyvin arkisista aiheista, päiväkirjamaisestikin, mutta silti tietyn epäsovinnaisen asenteensa vuoksi jotenkin tosi virkistävää luettavaa. Irtoparrassa on monia piirtäjiä joiden kuvamaailmat ovat aivan erilaisia, mikä tuo oman kiinnostavuutensa lehden visuaaliseen ilmeeseen. On myös kiva katsoa, mihin suuntaan piirtäjät ovat kehittyneet, monet kun ovat piirtäneet harvakseltaan ilmestyvään Irtopartaan jo vuosia.
Tarttis kyllä saada Tiitu Takalon Tyhmä tyttö -kokoelmasarjis jostain käsiinsä!
Tarttis kyllä saada Tiitu Takalon Tyhmä tyttö -kokoelmasarjis jostain käsiinsä!