Tänäkään vuonna ei tule poistuttua kotimaan rajojen ulkopuolelle, mutta vakaassa harkinnassa on jonkunlainen reissaaminen maan rajojen sisäpuolella, vaan missä sitä kannattaa käydä? Vinkkejä ja ehdotuksia, kiitos.
Ei tapahtumia, vaan paikkoja, joissa voi käydä, tapahtuu sitten tai ei. En ole aluerajoitteinen, kunhan pysytään Suomessa.
Itse voisin suositella Bengtskärin majakkaa (kalakeittoineen) kulkijoille, ja samalla oikeastaan koko Lounais-Suomen saaristoa. Rosala ja Hiittinen kannattaa käydä ihailemassa myös
Naantalissa, ainakin lapsena tykkäsin. Muistan dyynit rannoilta.. ei vaikuttanut ollenkaan Suomen rannikolta, kuvittelin olevani jossain kaukomailla.
Ja mitens Mäntsälä? En ole käynyt, mutta kuulostaa legendaariselta, samoin kuin joku Enontekiö. Molemmista on olemassa kappaleet. "Mäntasälä mielessäin" ja "Enontekiön disko", jälkimmäinen tapaus on siitä kiintoisa, että siinä laulaen toistellaan painokkaasti sanoja "Diskoon! Diskoon! Enontekiöön! Diskoon!", joten varmaan ainakin se Enontekiön disko kannattaisi tsekata.
Mulla kävi viime kesänä mielessä että kävisin ihan kokemuksen takia Hailuodossa kun melkein kaikki muut saaristot ja sisämaan kohteet olen jo käynyt katsomassa.
Sisämaan haittapuolena hyttyset kesällä. Sulkavalla aion käydä soutukisoissa. Sulkavalla väkiluku moninkertainen ko. viikolla ja on siellä näkemistä muutenkin vaikka ei itse kisaan osallistuisikaan.
Voihan sitä muutenkin seikkailla Suomea edes takaisin.
Naantalista jäi mieleen vanhat rakennukset, kirkko ja ne kivikadut jotka on vaikeakulkuisia niille joilla on lastenvaunut tai huonot kengät jalassa
Näistä mulle ei jäänyt mitään mielikuvia, ovat kuin poispyyhityt lapsen muistista - vain hauskat kuvat muistaa. Satumaisen vaalean hiekan joka pöllysi ilmassa ja varpaiden alla ja oli vedestä lähtien rantaviivana nousten siitä ihmeellisinä dyyneinä jonnekin horisonttiin. Suomessa.. jossa paljain jaloin tepastelu yleensä, poikkeuksetta, osuu yhteen kivenmurikoiden ja muiden pistiäisten kanssa. Käsitin silloin, että Naantalin hiekka oli ihanaa. Kirkot ja muut pölkyt olivat sitä mitä olivat, jotain murikoita. En muistanut niitä.
Sama juttu kävi Puolan reissun kanssa. En muista mitään arkkitehtonisia hienouksia tai kulttuurisia fiksuuksia vaan muistan himmeästi teltan jossakin leirintäalueella ja kirsikat joita mussutin siellä. Siitä on valokuvakin, selkä kameraan päin ja käsi kirsikkakipossa, toinen käsi suussa kirskikoiden kera.
Sekin oli ihanaa.
Kesäinen Tampere ja asematunnelin itäpääty. Etenkin kissaihminen voi mykistyä ihanan voimakkaasta urean kutsusta. Globaalia tunnelmaa luo allensa laskenut katumusikantti sekä basaarirohdon sisäkumin pykimiselle flirttaileva makea lemu. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde - 5/5.
Suvinen kirjoitti:..
Niin, ja Yyteriin kannattaa myös tutustua jos ei ole käynyt. Suomen paras biitsi!
Justiinsa Yyterin rantaa tuossa muistelin, tarkemmin sanoen.
nykyään aurinkoallergisena menisin sinne Yyterin dyyneille verhottuna johonkin burkhaan.. Ei sama fiilis. Tai voisi ehkä kokeilla jotain aurinkosuojakertoimia potenssiin 60, näitäkin kuulemma löytyy. Täytyy pitää mielessä.. paluu Yyteriin.
pienenä suosikkini olivat kuninkaan lähteen ja valasrannan leireilyalueet. valasrannassa on ihan mieletön matala hiekkaranta, saa kahlata pitkälle ennen kuin vesi yltää aikuista ihmistä napaan. hiekkaa, hiekkaa, ihanaa hiekkaa ja lämmintä vettä
Myös täällä ajatuksena tehdä pieni rengasmatka Suomen kauniissa maisemissa kesällä. Toi lounais/länsirannikko kiinnostaa jostain syystä eniten, ehkä siksi ettei siellä juurikaan ole tullut pyörittyä, lappi taas ei niinkään. Mutta laittakaa lisää noita ideoita!
Meillä suurimmat elämykset kotosuomessa syntyy vaan ajelemalla pitkin (yleensä keski-)Suomea ja etsiä ihania pikkukyliä ja upeita maisemia. Ja asioida minimaalisessa kyläkauppapahasessa, jollaista ei uskonut enää olevan olemassakaan
Dr.Diarrhea kirjoitti:Vantaa kuulostaa kirjaimellisesti ja henkisesti siltä kuin rahat loppuivat kesken
Nääh. Mun mielestä on vaan tärkeetä näyttää jälkikasvulle myös ne paikat, joissa hän ei toivon mukaan tule koskaan asumaan. Lähdemme myös Jyväskylään pääsiäiseksi, se on kyllä ruma paikka huh...
Autolla suhailut pitkin maata olivat lepposia ennen jälkikasvua. Tehkää lapsettomat, tehkää. Muututte sitten tällaisiks kotia rakastaviks tylsiks emakoiks kakkapyyhintä-vaiheessa.
Geetzu kirjoitti:Autolla suhailut pitkin maata olivat lepposia ennen jälkikasvua. Tehkää lapsettomat, tehkää. Muututte sitten tällaisiks kotia rakastaviks tylsiks emakoiks kakkapyyhintä-vaiheessa.
Kyllä meillä on onnistunut joka kesä Nitan syntymän jälkeenkin. Tulee vaan käytyä lapsiystävällisemmissä paikoissa
Savonlinnaan mars. Kaunis kesäkaupunki, Olavinlinna, lähellä Parikkalan puinen ristikirkko, Punkaharjun maisemat + pontikkatehdas ja tietty Savonlinnan torilta saa maailman parhaimmat lörtsyt!
ninnithequeen kirjoitti:Kyllä meillä on onnistunut joka kesä Nitan syntymän jälkeenkin. Tulee vaan käytyä lapsiystävällisemmissä paikoissa
Joo. Tässä mielessä en ole Äiti...
Toistaseks on kyllä toiminu pirun hyvin tyyli: piltti mummille, jonne syöksyykin riemusta kiljuen, isot tyypit lentokentälle ja hus pois kauas kaksin. Vielä tämä vuosi tällä tyylillä, kiitos, sit se muksukin ehkä jo kaipaa tai kinuaa mukaan.
(kyllä meille silti oikeesti paljon tulee kilometrejä autolla kolmisinkin, mut ei tosiaan vielä sellasia the reissuja, lähinnä mökille ajelua ja jotain kaveriperheitä tapaamaan keskelle maata)
Ahvenanmaan saariston kiertäminen polkupyörällä on aika jees. Kannattaa pysyä suosiolla pois pääsaarelta ja koluta tarkemmin saariketjut etelässä ja pohjoisessa. Joku skootterikin voisi olla hyvä vehje.
![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy"){kind=icon}
