Rock-uutiset

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
masa

Viesti Kirjoittaja masa » 10.11.2011 15:32

Nergal kirjoitti:Anette painu sitten laulaan vähän raskaammassa porukassa --> http://www.swallowthesun.net/
Kuka se on?

Avatar
Nergal
Kitisijä
Viestit: 1661
Liittynyt: 17.01.2011 18:23
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Nergal » 10.11.2011 15:50

masa kirjoitti:Kuka se on?
Yötoiveen laulaja.
Society failed to tolerate me and I have failed to tolerate society

masa

Viesti Kirjoittaja masa » 10.11.2011 15:51

Nergal kirjoitti:
masa kirjoitti:Kuka se on?
Yötoiveen laulaja.

No kukas siellä sit jodlaa jatkossa. Turkkunen vai?

Avatar
Dumiz
Kitisijä
Viestit: 2248
Liittynyt: 04.07.2011 9:44

Viesti Kirjoittaja Dumiz » 10.11.2011 16:08

masa kirjoitti:
Nergal kirjoitti:
masa kirjoitti:Kuka se on?
Yötoiveen laulaja.

No kukas siellä sit jodlaa jatkossa. Turkkunen vai?
Eiköhän kyse ole jostain sivuproggiksesta.
Ruokalan kalapuikko Pena

Avatar
Nergal
Kitisijä
Viestit: 1661
Liittynyt: 17.01.2011 18:23
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Nergal » 10.11.2011 16:30

Dumiz kirjoitti:Eiköhän kyse ole jostain sivuproggiksesta.
No on, mutta jännään sakkiin pomppas.
Society failed to tolerate me and I have failed to tolerate society

Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8423
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita » 10.11.2011 18:10

Nergal kirjoitti:Yövoiteen
Tämä nauratti.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx

Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 2049
Liittynyt: 28.01.2011 22:35
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Bhven » 10.11.2011 18:18

Vagabondo kirjoitti:Sellaista tasapaksua puuroa
Eksakti luonnehdinta.

Steel Panther on parempaa.

Avatar
huima
Kitisijä
Viestit: 4217
Liittynyt: 17.04.2007 11:39

Viesti Kirjoittaja huima » 10.11.2011 22:51

^Todellakin!

masa

Viesti Kirjoittaja masa » 10.11.2011 23:18


Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 13.11.2011 2:36

Jaha.
Jo oli aikakin.
Akka siis jaksaa vielä. Saapas kuulla mitä uusi albumi on. Toivottavasti ei ole pettymys pianojollotuksineen kun olen leimautunut The Dreaming-Hounds of Love -kausien voimapoppiin. Ennakkoarvostelut ainakin ovat ekstaattisia, mutta nuo toimittajat lienevät vanhoja perverssejä katetoonisia faneja.

http://www.katebushnews.com/

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 13.11.2011 12:34

Lisäys ylempään.

Tässä ihan suomeksi lyhyt oppimäärä teille moukille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kate_Bush

Itse olen kyllä vuosia vältellyt, en ole jaksanut inspiroitua, vaikka sairaimmat fanit sanovat levyjä kuin suojelusenkelin vierailuiksi. En kyllä alkuun suosittelisi kuin Hounds of Love ja The Dreaming kultaiselta 80-luvulta.

Ihan vasta ostin myöhässä "Director's Cut" remixlevyn, jonka Soundi haukkuu tässä:
http://www.soundi.fi/arvostelut?nid=12564

Kummiskin, vaikka tarpeettomia, tuohan nuokin jotain uuttakin sitä ehtaa eli "50 Words for Snow"ta odotellessa..
Esmes uusversio "Deeper Understandingistä" on kohtuullinen. Ja teema on sikäli hurja, että alkuperäinenhän samoin lyriikoin oli jo 1989, siis ennen mahdollisuuksia internet-addiktoitumiseen. Saati Kitinään ihmissuhteiden korvikkeena.

Uusversio:


As the people here grow colder, I turn to my computer
And spend my evenings with it like a friend
I was loading a new programme
I had ordered from a magazine

Are you lonely, are you lost?
This voice console is a must
I press execute

Hello, I know that you've been feeling tired
I bring you love and deeper understanding
Hello, I know that you're unhappy
I bring you love and deeper understanding

Well, I've never felt such pleasure
Nothing else seemed to matter, I neglected my bodily needs
I did not eat, I did not sleep, the intensity increasing
'Til my family found me and intervened

But I was lonely, I was lost
Without my little black box
I pick up the phone and go, execute

Hello, I know that you've been feeling tired
I bring you love and deeper understanding
Hello, I know that you're unhappy
I bring you love and deeper understanding

Hello
Love and deeper understanding

I turn to my computer like a friend
I need deeper understanding
Give me deeper understanding

Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 6526
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 » 13.11.2011 15:45

Gat kirjoitti:Jaha.
Jo oli aikakin.
Akka siis jaksaa vielä. Saapas kuulla mitä uusi albumi on. Toivottavasti ei ole pettymys pianojollotuksineen kun olen leimautunut The Dreaming-Hounds of Love -kausien voimapoppiin. Ennakkoarvostelut ainakin ovat ekstaattisia, mutta nuo toimittajat lienevät vanhoja perverssejä katetoonisia faneja.

http://www.katebushnews.com/
Tuli mieleen, että en pidä juuri naisartisteista ainakaan rockin saralla. Patti Smithin CD:itä on levyhyllyssä, mutta ei hän jaksa kauheasti innostaa. Sinänsä OK nuo neljä ensimmäistä albumia, en tiedä onko enempää julkaistukaan.
Naiskirjailijoitakaan ei ole tullut luettua Toni Morrisonia lukuunottamatta.

En tiedä onko tässä joku alitajuinen ennakkoluulo takana...

Kustantajien vanha temppu sukupuolen peittämiseksi on käyttää naiskirjailijoiden kohdalla vain nimimirjaimia, Vrt. S.E. Hinton. :wink:
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 13.11.2011 16:05

Homie: Minulla on myös ainakin Tori Amos, Alanis Morissette (näin livenä) , Suzanne Vega (näin livenä) ja Sinead O'Connor-albumeita. Ja bändejä joiden päällikkö on nainen, kuten The Pretenders tai Texas. Joni Mittchelliä ja Laurie Andersoniakin joku.

Edit: ja tietty minulla on Lita Fordia, Joan Jettiä, jopa Bananaramaa ainakin kokooma-albumina.

Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 6526
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 » 13.11.2011 16:22

Joni Mitchelliä olen kuunnellut paljonkin...mutta se on niin "laid-back", että ei oikein jaksa innostaa.

J.J. Calekin on laid-back, mutta silti se on jotenkin vähemmän aneeminen.
Viimeksi muokannut Homeboy65, 14.11.2011 13:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 13.11.2011 17:18

Homeboy65 kirjoitti:Joni Mitchelliä olen kuunelllut paljonkin...mutta se on niin "laid-back", että ei oikein jaksa innostaa.

J.J. Calekin on laid-back, mutta silti se on jotenkin vähemmän aneeminen.
Ei kai minulla Mitchelliltä ole kuin Dog eat dog ja sekin kasettina. Liian "laid-back" on IMHO myös Suzanne Vega vaikka sen kahdesti livenäkin katsoin. Kaipa ne vaatisi minulta enemmän sisäisen homoni .. eikun sisäisen naiseni löytämistä. Joskus osaan kyllä herkistellä niinkin Morbid Angelin ja AC/DC:n vastapainoksi. (Silti 130%!!)

Tietenkään myöskään fanaattisimmilla Kate Bush-faneilla ei ole tyttöystävää. Ja pelkäänpä, että tuo uusi "Snow"-albumi on myös "laid-back" jos tosiaan kuten ennakkohehkutuksissa on enimmäkseen pianoa ja vain hillitysti muuta. The Dreamingissa ja Hounds of Lovessa kun tehotippani irrotti juurikin se munakas äänekäs orkustraatio 48-raitanauhoituksena ja psykoottinen laulaminen. Tosin Kateen rakastunut rakastaa myös hillitympää herkistelyä siltä vanhalta noidalta.

Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 6526
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 » 14.11.2011 13:33

Ei se että on "laid-back" tarkoita että välttämättä on huono. Waldemar Wallenius kirjoitti aikoinaan esim. J.J. Calesta jotenkin näin:

"Voisi vaikka huomata että vaikka joku ei huuda ja huudata kitaraansa hänellä menee to-si lu-jaa. Ja vaikka joku ei näennäisesti päällystäkään musiikkiaan Sanomalla, Merkityksellä ja Asenteilla se voi olla niitä pullollaan."

JeeJee Calesta pidän, mutta häntä kuunnellakseen täytyy kyllä olla "laid-back"-fiilikset.
Dylankin tuntui aluksi yksinkertaisesti tylsältä...sitten se "avautui."

Mutta nuo naiset...ehkä Janis Joplin voisi olla tsekkaamisen arvoinen. Se ei taida olla "laid-back." Taidan katsoa onko siitä mitään Wikipediassa. Tai jossain.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 14.11.2011 20:01

Homeboy65 kirjoitti:Ei se että on "laid-back" tarkoita että välttämättä on huono. Waldemar Wallenius kirjoitti aikoinaan esim. J.J. Calesta jotenkin näin:

"Voisi vaikka huomata että vaikka joku ei huuda ja huudata kitaraansa hänellä menee to-si lu-jaa. Ja vaikka joku ei näennäisesti päällystäkään musiikkiaan Sanomalla, Merkityksellä ja Asenteilla se voi olla niitä pullollaan."

JeeJee Calesta pidän, mutta häntä kuunnellakseen täytyy kyllä olla "laid-back"-fiilikset.
Dylankin tuntui aluksi yksinkertaisesti tylsältä...sitten se "avautui."

Mutta nuo naiset...ehkä Janis Joplin voisi olla tsekkaamisen arvoinen. Se ei taida olla "laid-back." Taidan katsoa onko siitä mitään Wikipediassa. Tai jossain.
Paremman sanan puuttuessa "laid-back" on tietysti hyväksytty tyyli sinänsä. Niinkuin just vaikka Dylan tai Leonard Cohen ym. Minullakin se menee, mutta vain jos biisi muuten juuri minun nystyröitäni puhuttelee sanomaltaan tai jujultaan, ja sen tajuaminen taas yleensä minulla edellyttää artistin tuntemista ja tykästelyä.

Mutta esmes kun aikoinaan minuunkin upposi Bruce Springsteenin "Born in the USA"-kauden megahitit ja sitten kaverini kopioi minulle muuta Brucea... niin en minä jotain "Nebraska"-albumin minusta pitkäveteisiä jollotuksia jaksanut kuunnella ollenkaan.. eli osaa ne miehetkin sen tyylin.

Voi olla, että minulla on huono maku tai jotain, mutta eniten kolahtaa voimallinen, joskus koomista lähenevän mahtipontinenkin kama. Nää AC/DC:t ja Meat Loafit mm. minulla. Voi se samalla olla daideellistakin, kuten just Kate Bush ennenvanhaan. Pitää olla jotain elämänvoimaa sykkivää tai toisaalta dramaattisen synkeää.

Kate Bushin uudesta "50 Words For Snow":sta varoittaa joku fanikin niiden foorumilla näin:

a comment not a criticism

Kate has become very laid back hasn't she? What with Aerial and now Wild Man. She hasn't got that boldness and bite that she had when she was younger, i think that ended with The Red Shoes. The strange thing is, for me, that really laid back element to her music started to show itself on The Sensual World but then it disappeared again for The Red Shoes, i've always felt that those 2 albums were somehow out of sequence.

It's a shame for the people here who need Kate to have that boldness and bite because if Wild Man is a taster for what's to come then those people may be disappointed, we'll see. For me, i fully accept the way she has mellowed out and that's probably why i'm still enjoying her music so much. Changes in people are inevitable, we didn't really want Hounds Of Love 2, The Red Shoes 2 or Aerial 2 did we? The fact that most of her albums have a different feel is a great thing in an artist. We've been lucky to have had so many different colours of Kate Bush over the years and i look forward to next colour, that being white.

I still think Wild Man is amazing and am very excited about hearing the rest of the album.


Elikkä lehdistön ylistelyistä huolimatta tuolla, siin on Hesarikin..
http://www.katebushnews.com/
saattaa olla minulle pettymys. Varmaan kuuntelen herkkänä, mutta ne voimasoinnit puuttuvat.

Jos kerran on menty esim. näistä kahdesta esimerkistä (alempana tuubeina) Hounds of Loven ajalta
(joita sinäkään Homie tuskin pitäisit "laid-backina", "understatement"-tyylinä tai laiskan tai laimean lakonisena paitsi jos et mitään tajuu :D )
... tuohon kolmanteen esimerkkiin eli uuden albumin siis kuulemma VÄHITEN laid-backiin... niin haukotus sentään. Jos ne muut ovat vielä laimeampia kuin tuo Wild Man jossa nippanappa sentään on minua puhutteleva vainottu elukka-teema. (ei muuten ole virallinen video, mahtaako sellaista tullakaan)

SILLOIN:



[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=VerK4zwM ... ure=relmfu[/youtube]

NYT:
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Mk-52lJX ... re=related[/youtube]

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 16.11.2011 17:36

Täällähän yllämainittu KB on kuultavissa.
Kannattaa kuunnella kappalejärjestyksessä.
http://www.abc.net.au/rn/breakfast/stor ... 359910.htm

Huonoa:
-todella laid back, vaatii viitseliäisyyttä ja keskittymistä
-vahvat selkeät melodiat on korvattu sanoisinko ambient-maalailulla
-ei yhtään potentiaalista singlehittiä
-melkein jotain vitun jazzia
-kauneudestaan huolimatta synkkä, ei varsinaista piristettä depressioon

Hyvää:
-ei vaikuta väkisin tehdyltä kuten pari aikaisempaa osin
-minimalismin sisällä on nerokasta värikkyyttä
-pistänyt oman poikansa ja Elton Johnin laulamaan
-on paikoitellen häiritsevän umpihullu, siis hyvä

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 21.11.2011 11:06

SOUNDIN Jukka Väänänen vaikuttaa vallan seonneen, poikaparka. Tuollainen vaikutus sillä Bush-fanituksella on, liekö edes terveellistä. Tänään ilmestyi. Itse en ole vielä kuullut kuin netistä, enkä heti viitikään. On se sen verran synkeää kamaa tähän nykyiseen valmiiksi murheelliseen olooni.

http://www.soundi.fi/arvostelut?nid=13390

KATE BUSH
50 Words For Snow
Fish People

Mistä tunnistaa Suuren Albumin? Kuinka voi olla varma, että kyseessä ei ole päiväperho, josta jaksaa intoilla vain hetken?

Olen jo kauan sitten sisäistänyt seuraavan teorian: kun albumin kaikki kappaleet alkavat soida päänsisäisessä jukeboksissa aivan omaan shuffle-tahtiinsa, tietää olevansa suuruuden äärellä. Näin on käynyt vaikkapa Radioheadin OK Computerin, Fleet Foxesin debyytin sekä Pekka Kuusiston ja Paula Vesalan Kiestingin kanssa. Sama pätee Kate Bushin kymmenenteen albumiin 50 Words For Snow.

50 Words For Snow kuulostaa jo ensimmäisellä kerralla hienolta, mutta kunnolla taiteilijan maailmaan alkaa päästä sisälle vasta intensiivisen kuuntelun jälkeen, kuten Katen tapauksessa on aina ollut; The Dreamingin (1982) nerokkuuden sisäistäminen vei aikanaan pari kuukautta. Koska Kate on erikoistapaus – suhteemme on ollut puhdasta, joskin harmittavan yksipuolista rakkautta aina Wuthering Heightsin ensinuoteista lähtien – olen kysellyt itseltäni useaan kertaan, onko suhteellisuudentaju vuosilomalla, arvostelumopedi karussa ja saako Kate Bush lisäetua vain katebushiudestaan.

Ei saa. Toisin kuin sittenkin vajavaiseksi osoittautunut Aerial (2005), 50 Words For Snow on elävää ja koskettavaa taidetta tässä ja nyt, täysien pisteiden albumi ja samalla Kate Bushin täysipainoisin saavutus sitten vuoden 1985 Hounds Of Love -mestariteoksen, joka on itselleni yhä maailmankaikkeuden hienoin äänite.

50 Words For Snow sisältää vain seitsemän kappaletta, joista lyhinkin on seitsenminuuttinen, pisin (Misty) taas yltää liki 14 minuuttiin. Yksikään kappale ei silti tunnu venytetyltä, ja kymmenminuuttinen avaus Snowflakes vaikuttaa jopa loppuvan kesken – sen usvaisesta kauneudesta ei yksinkertaisesti halua irtautua. Katen poika Albert McIntosh pääsee Snowflakesissa ääneen ennen Katea itseään. Albertin korkeuksiin kohoava ääni on hyvin katemainen, ja laulajavalinta on täydellisen perusteltu muullakin kuin äidinrakkaudella. Snowflakes asettautuu ylväästi sellaisten toismaailmaisten Kate-klassikoiden kuten All The Love, In Search Of Peter Pan ja And Dream Of Sheep rinnalle.

Lake Tahoe muistuttaa vierailevine klassisine mieslaulajineen Hounds Of Loven Hello Earthia, ja pienet väliosat tuntuvat selkäpiissä ja silmäkulmissa. Pianopainotteisen avauskolmikon (yhteiskesto reilusti yli puoli tuntia!) täydentää Misty, jopa hieman jazzsävytteinen kappale, jossa legendaarisen rumpali Steve Gaddin soitto pääsee hienosti esiin. Gadd soittaa kautta albumin loisteliaasti: niin helpolta vaikuttavaa, niin rullaavaa, niin tiukkaa.

Singleirrotus Wild Man kuulostaa hiukkasen Experiment IV:lta, mitä ei voi pitää pahana asiana, niin maaginen on biisin vetovoima. Kate on toivonut, että lumiteemaista albumia ei erehdyttäisi vahingossakaan pitämään joulualbumina, mutta niinpä vain tähän kappaleeseen on tirautettu hieman December Will Be Magic Againin tunnelmaa.

50 Words For Snow’n alkuun laimeimmat hetket, Snowed In At Wheeler Street ja nimibiisi, hiipivät nekin ennen pitkää ihon alle. Niistä ensimmäinen, Katen duetto Elton Johnin kanssa, on aidosti emotionaalinen eikä suinkaan ylilyöty, vaikka ensikuuntelu antoi niin ymmärtää. Stephen Fry vierailee nimikappaleessa, ja nimensä mukaisesti lumelle kuullaan 50 ilmausta. Katen kannustukset Fryn luetteloinnille (”Come on Joe, you’ve got 32 to go!”) ovat hilpakoita ja biisi svengaa – taas kumarrus Steve Gaddille – loisteliaasti. Among Angels tipauttelee viimeiset nuottihiutaleensa tajuntaan riipaisevan kauniisti.

50 Words For Snow tuntuu vanhalle Kate-fanille jopa ylenpalttiselta; harvakseltaan uutta musiikkia julkaissut artisti kun on jo toista kertaa asialla vuonna 2011. Omien biisien uusintaversioita sisältänyt The Director’s Cut oli paljon parempi kuin pelkäsin, 50 Words For Snow taas ylittää kaikki odotukset.

##### JUKKA VääNäNEN
##### SOUNDIN LUKIJAT

Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid » 21.11.2011 11:15

^Täytyy ostaa.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.

Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 16952
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Viesti Kirjoittaja Bluntly » 21.11.2011 11:18

Mitä helvettiä joku puskan kati tekee rock-ketjussa?
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 21.11.2011 11:23

NuoriDaavid kirjoitti:^Täytyy ostaa.
Voi olla liian heviä aloittelijalle.
Suosittelen Hounds of Lovea. Melodisempi ja tuon Väänäsenkin mukaan maailmankaikkeuden paras albumi. Kakkospuoli Ninth Wave siinä on sitten dramaattisempi ja kertaistumalta kuultava.
Bluntly kirjoitti:Mitä helvettiä joku puskan kati tekee rock-ketjussa?
No kun se on uusiomääritelty olevan itse asiassa "progressiivista ROCKIA". Ja joka tapauksessa ylivertaisen kova juttu.

Avatar
Dumiz
Kitisijä
Viestit: 2248
Liittynyt: 04.07.2011 9:44

Viesti Kirjoittaja Dumiz » 21.11.2011 12:11

Tän ketjun oli tarkoitus olla informatiivinen ilmoitusketju josta on helppoa hakea tietoa. Nuo perversio-arvostelut eivät nyt oikein toimi, tee oma ketju niille. Ei ollut tarkoitus olla levy/keikka-arvostelu_ketju.
Ruokalan kalapuikko Pena

Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid » 21.11.2011 12:14

Gat kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti:^Täytyy ostaa.
Voi olla liian heviä aloittelijalle.
Kate Bush on tuttu. 80-luvulla kuuntelin paljonkin.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 7708
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Cal-sar-y-cuhn-eet

Viesti Kirjoittaja Gat » 21.11.2011 13:49

Dumiz kirjoitti:Tän ketjun oli tarkoitus olla informatiivinen ilmoitusketju josta on helppoa hakea tietoa. Nuo perversio-arvostelut eivät nyt oikein toimi, tee oma ketju niille. Ei ollut tarkoitus olla levy/keikka-arvostelu_ketju.
No joo. Ja olihan siinä off-topiccia Homien kanssa muustakin. Mutta tämähän on Kitinä.

Silti kyllä minusta harvoin julkaisevan artistin uusi levy on uutinen. Ja sopii sanoa tässä ketjussa. Uutinen myös lehdistön yllättävän ekstaattiset arviot ympäri maailman. (toki myös puffia minulta ne laittaa, vielä kerran kiellon päälle, tulee uusia kokoa ajan: http://www.katebushnews.com/ ja monta previous pages tuolla ) Itse toistaiseksi vierastan tyyliä vaikka ei siinä mitään vikaa ole.

Mutta se vasta uutinen olisi jos tuosta tulisi kaupallinenkin menestys- tuskin. Tai no, kun kerran Davekin tuntee ja ostaa... ikään olisi tuosta uskonut.
Viimeksi muokannut Gat, 21.11.2011 13:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija