Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
huima

Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja huima »

Kun ninni kysyi mitä luet, tuosta kysymyksestä jäi minusta puuttumaan yksi tärkeä elementti - eli MIKSI luet. Mitä saat irti lukemisesta? Onko se vain ajanvietettä vai onko lukemisellasi jokin suurempikin tarkoitus?

Entä miksi luet ja kirjoitat postauksia täällä? Eroaako se mitenkään sosiaalipornon lukemisesta seiskasta tai asiallisten mielipiteiden lukemisesta Hesarista tai Kalevasta?

Ninni ketjussa kirjoittamani kiinnostukseni talouslehtiin ja -kirjallisuuteen liittyy siihen, että taloudelliset mekanismit ja järjestelmät ohjaavat ympäri maailman lähes kaikkien resurssien jakamista ja kohdentamista. Toisinsanoen ymmärtämällä paremmin miten ne järjestelmät toimivat ja mitä niissä tapahtuu, pystyy paremmin ymmärtämään ja vaikuttamaan niihin asioihin - jotka ovat sen oman mielenkiinnon kohteena.

Erilaisten talouteen liittyvien lehtien sisältä on myös mahdollisuus löytää ideoita ja haasteita, jotka odoittavat ratkaisemista ja joiden ratkaisemisesta olisi myös hyötyä taloudellisesti tai yleishyödyllisesti yhteiskunnalle / maailmalle. Aiheeseen liittyen Paul Grahamilla on taas hyvä kirjoitus ( http://www.paulgraham.com/bronze.html )

Yritän lukea pajon ammattikirjallisuutta, joka kehittäisi ajattelutapojani ja auttaisi minua hahmottamaan maailmaa uusilla tavoilla. Tämän takia erilaiset ohjelmointitekniset kirjat ovat erittäin hyviä luettavia, sillä ne luovat uusia tapoja jäsentää ongelmia ja vastaavasti kuvata niiden ratkaisuja. Aivan samalla tavalla kuin kielet mitä me puhumme antavat meille mahdollisuuden kuvata ja ajatella asioita tietyillä tavoilla, samalla tavalla nämä muut abstraktit kielet ja esimerkiksi matematiikka antavat meille työkaluja asioiden käsittämiseen ja ilmaisemiseen.

Elämänkerrat, scifi ja runous taas liittyy haasteeseen oppia käsittelemään ajatuksia ja tunteita ihmisenä olemisesta. On lohduttavaa huomata, ettei ole ainoa ihminen joka kamppailee elämän tarkoituksen tai rakkauden peruskysymyksien kanssa - saati että ne kysymykset tahi triviaalit knoppivastaukset olisivat edes mitään uusia keksintöjä. Toisinsanoen lukeminen antaa perspektiiviä ja kykyä hahmottaa oma elämä suhteessa muuhun maailmaan, sekä historialliseen jatkumoon - jossa tietyt asiat näyttävät ja tuntuvat toistuvan.

Kirjoittaminen taas on ajatusten muodostamista ja niiden konkretisoimista. Vaikka mielipide ja ajatus olisikin päässä intuitiivisena tunteena, se todellisesti syntyy minulle vasta kun joudun sen artikuloimaan jollekin toiselle. Samalla tavalla tuleva kritiikki ja palaute auttaa minua löytämään ja käsittelemään mahdollisia brain-fartteja ja muita ajatusvirheitä, korjaamaan oletuksiani ja palaamaan takaisin piirustuspöydälle.

Toki Kityssä on se kevyt sosiaalinenkin elementti päiväketjuissa ja paskanjauhannassa, mutta kaikkein eniten minua oikeasti kiinnostaa oppia se mitä ja miten ihmiset ajattelevat ja tuntevat.

Entä teitä?
nypari

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja nypari »

huima kirjoitti: - eli MIKSI luet?
Olen aidosti kiinnostunut mitä maailmalla ja koto-Suomessamme tapahtuu ja myös halu ymmärtää ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan toimii kimmokkeena. Taustalla on myös elinikäisen oppimisen mottoni.
huima kirjoitti: Entä miksi luet ja kirjoitat postauksia täällä?
Toki Kityssä on se kevyt sosiaalinenkin elementti päiväketjuissa ja paskanjauhannassa, mutta kaikkein eniten minua oikeasti kiinnostaa oppia se mitä ja miten ihmiset ajattelevat ja tuntevat.

Entä teitä?
Allekirjoitan Kityn lukemisen syyt, jotka mainitsit. Olen havaitsevani taustallani myös yhteisöllisyyden ja hyväksynnän tarpeet, jotka minulla ovat voimakkaina - sosiaalinen kun olen.
AarneAnkka

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

huima kirjoitti:Elämänkerrat, scifi ja runous taas liittyy haasteeseen oppia käsittelemään ajatuksia ja tunteita ihmisenä olemisesta.
Tuossa scifissä on ongelmana vaan se, että se käsittelee enemmän asioita ja vähemmän ihmisiä. Scifissä ja erityisesti fantasiassa on usein tämä ongelma. Paljon kuvausta mutta vähän sanomaa. Joissakin scifeissä on kyllä hyvin mielenkiintoiset filosofiset lähtökohdat, ja erityisen hyviä ne ovat jos ne saavat aiheesta vielä jotain hyödyllistä irtikin.

Mutta tämä nyt oli vaan tämmöinen välihuomautus. Muuten olen samaa mieltä ja komppaan. Luen saadakseni uusia ajatuksia tomuiseen pääkoppaani, jotta ehkä oppisin ymmärtämään maailman paremmin.

Ja onhan se vähän semmoinen egotrippikin kun voi diivailla isolla kirjahyllyllä ja sanoa, "mä oon lukenu noi".
Faghag

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja Faghag »

Luen oppiakseni, että ei ole mitään uutta auringon alla. On tuttua ja turvallista tiedostaa, että samat ongelmat ovat vaivanneet ihmismieltä kautta vuosisatojen. Lukeminen antaa perspektiiviä, se asettaa ihmisen suhteessa aikaansa ja sen arvoihin.

Aloitin lukemisen sarjakuvista. Luin melkein kaikki sarjakuvat, mitä 70-luvulla ja 80-luvun alussa ilmestyivät. Sitten siirryin kirjoihin. Mennessäni 90-luvun alussa töihin antikvariaattiin palasin takaisin lukemaan sarjakuvia ja keräsinkin mm. Ryhmä-X:ää sekä Sandmania. Nyt olen ollut 15 vuotta kirja-alalla töissä.

Lukeminen yleensä houkuttelee kokeilemaan kirjoittamista. Olin 80-luvulla Itä-Helsinkiläinen ongelmanuori, joka hillui keskarikännissä steissillä riitaa haastaen. Siitä huolimatta olin lahjakas kirjoittaja. Nahkatakkinen punk-imagoni sai pahan kolauksen, kun äidinkielenopettajani luki kirjoittamiani runoja koko luokan kuullen ja vieläpä kehui niitä. Teini-ikäisenä maalaaminen ja piirtäminen olivat yhtä vahvoilla kirjoittamisen kanssa, vielä 20-vuotiaana olin varma, että minusta tulee ammattitaiteilija.

Sitten järkiinnyin. Tajusin, että pidän rahasta ja hyvästä elämästä. Tiedostin myös, että on helvetin rankkaa repiä kuvia ja ideoita syvältä itsestään, joita retostellaan liiankin ankarasti "taidekritiikin" muodossa. Hankin kaupallisen koulutuksen, kirjoittelin lehtiin ja verkkojulkaisuihin. Omassa työssäni kirjoitin jatkuvasti: tuotin tekstiä firman verkkosivuille, kirjoitin kirjojen takakansitekstejä ja markkinointikirjeitä tms.

Ilman lukeneisuuttani en saisi teksteihini syvyyttä. Jos en tuntisi erilaisia kirjallisuuden lajityyppejä ja tehokeinoja, en voisi leikitellä kielellä ja sen eri tyyleillä. Sortuisin kuluneisiin kielikuviin sekä kömpelöön kapulakieleen.

Tulin juuri Turun Kirjamessuilta. Siellä näin ja kuulin monta hyvää syytä lukea ja kirjoittaa.
killkill

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja killkill »

Hienointa lukemisessa on se, että voi kokea muita maailmoja nousematta kotisohvaltaan. Elokuviin verrattuna painettu sana ruokkii ja kehittää mielikuvitusta ihan eri tavalla, kuin valmiiden kuvien katselu.

Lukenut olen oikeastaan aina. Kirjoittaminen alkoi viehättää yläasteella. Lukion äikän maikkaa on kiittäminen siitä, että tajunnanvirta-kirjoitustyylille löytyi edes jonkinlaisen uomat. Aktiivisin kirjoituskausi taisi olla avioeron jälkeen. Oiva tapa jäsentää ajatuksiaan, purkaa turhautumiaan ja parantaa oloa. Yritin fiktiotakin, heikommalla menestyksellä. Puolituttu toimittaja luki tekstin, arvio kuului "Kyllä sä kirjoittaa osaat, mutta ei susta ammattilaista tule koska olet terapiakirjoittaja."

Nykyisin luontevin tapa ilmaista itseään on ns. kaupallinen kuvantekeminen. Kirjoittaminen tulee siinä sivussa. Se pöytälaatikossa makaava kauhunovellikin taitaa jäädä torsoksi. Alun ja lopun keksiminen oli helppoa, mutta keskikohta tuskallisen hankalaa.
Avatar
Klaara
Kitinäaddikti
Viestit: 75
Liittynyt: 03.10.2005 18:14

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja Klaara »

Pöh, killkill ehti jo esittää kaikki hyvät pointtini. Lukeminen on kivaa, tarvitaanko siihen muita perusteluja? Eskapismi on aina hauskaa, kirjan avulla saa edes hetkeksi pään irti normaalista arkihulinasta.

Mun pitäisi kirjoittaa enemmän. Pidän siitä todella paljon, ja se on aina ollut luonteva ja helppo itseilmaisun keino mulle. Töissä joudun ikävä kyllä raapustelemaan aika lailla kaikkea turhaa, joten iltaisin luovuus ei enää oikein ns. kuki.

Nimimerkki "Tekosyiden kruunaamaton kuningatar"
hermine

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja hermine »

Luen tietääkseni ja ymmärtääkseni maailmaa sekä myöskin kirjallisuustaiteen lainalaisuuksia. Parasta todellisuuspakoa ovat kyllä oppikirjat, niissä kun ei puhuta ihmisistä tai tunteista jotka ovat juuri niitä todellisuuden kompastuttavimpia osia.

Kirjoitan pysyäkseni jotenkin kasassa, etten ihan eksyisi itsestäni kaikkien tuosta nimenomaisesta maailmasta saatujen ristiriitaisten vaikutteiden ja tietojen keskellä. Ihmisille kirjoitan peilatakseni itseäni heihin.

Yläasteella olin vielä ikäisekseni hyvä kirjoittaja, pääsin lahjakkaiden kesäleirillekin jonne valittiin joka koulusta 1 tai 2. Sitten jouduin kummaan autistiseen mustaan aukkoon enkä muista juurikaan mitään olennaista ajasta ennen täysi-ikäistymistä. Kirjoittanut en ainakaan, en tehnyt kai juuri mitään muutakaan joka olisi voinut kehittää minua jollaintapaa. Mikä on poikkeuksellisen hyvää 14-kesäiseltä on enintään keskinkertaista aikuiselta ja nykyään tuntuu, että edes jotenkin ymmärrettävien kitykommenttienkin aikaansaaminen on työn ja tuskan takana.
ninnithequeen

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Minä luen paetakseni tätä julmaa maailmaa.
Helvetin helppoa.
slam

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja slam »

huima kirjoitti:
Entä miksi luet ja kirjoitat postauksia täällä? Eroaako se mitenkään sosiaalipornon lukemisesta seiskasta tai asiallisten mielipiteiden lukemisesta Hesarista tai Kalevasta?
Ei minulla ole sosiaalista elämää. Koko kesän olen ollut ajamassa autolla ja lomilla olen istunut täällä kirjoittelemassa. Minulla on tuossa vieressä sänky ja lepään siinä välillä. Unelmoin tässä turhuuksia itsekseni. Kirjoittelen ja puhelen teille aikani kuluksi. Kavereita ei ole paljoa ja ei ole minnekkään menemisiä. Haluaisin kovasti yrittää tehdä muutakin, mutta tuppaa jäämään asiat haaveiluasteelle.

Edellisen tietokoneen sai heittää menemään. Tuli ostettua se 90luvun lopulla, jolloin käytännössä jäin täysin yhteisön ulkopuolelle oleilemaan yksin. Päivällä kävin vähän koulua ja illat istuin yksin. Olin 2000 luvun alussa ehkä hieman epätoivoisempi, kun nykyään. Ei minulla ole sellaista hienoa muilla olevaa kykenevyyttä ryhtyä mihinkään yhteisöllisiin asioihin. Onneksi kuitenkin pyöräilystä oli paljon iloa ja mäen laskemisesta. Ilman niitä olisin varmaan kuivettunut jo aika päiviä sitten tuohon seinän vierustalle.

Haluaisin auttaa nuoria ihmisiä, että he eivät joutuisi kokemaan samaa yksin olemisen kitumista ainakaan tahtomattaan. Jos olisin erakkotyyppiä tuskin olisin oirehtinut koneeni ääressä, niin paljoa. Ihmisten seurassakin tosin saatan tosin vaipua omiin mietteisiini ja ajatella kaikenlaista.

Kait mie ihan normaali olen. Urheilen riehun ja uin kuten normaalin aikuisen lapsen kuuluukin. :twisted: Yksin ollessaan tuntuu mielikuvitusta riittävän aika paljon. Varmasti jokainen pystyy yksin ollessaan laajentamaan tajuntaansa paljon paremmin, kun normaalissa kanssa käymisessä tai miten sen sanoisi; syvät mietteet ja pinnalliset käytännön mietteet on ehkä vähän eri tasoilla pyöriviä systeemejä.

En tiedä, onko tämä sitten jotain pitkällisestä netin käytöstä johtuvaa ongelmaa, kun saatan nopeesti keksiä tarnoita ihmisistä, vaikka en olisi koskaan nähnyt. Onhan tämä periaatteessa ajatusmaailmassaan pyörimistä tämä kirjoittelu. Poikkeaa tietysti perusajattelusta, jossa toiselle ojennetaan omena, jos itsellä on kaksi. Tai no ihmisaivoista on kyse molemmissa tapauksissa, mutta tähän pohtii periaatteessa tyhjä käynnillä ja puristaa kapasiteetistaan ulos kaiken typeryyden.

Peruskanssa käymisessä asiat jatkuu nopsaa eteenpäin ja ajatukset kulkee jossakin pinnassa, ja sitä laukoo lähinnä miettimättä tai ei ainakaan näin paljoa pysty syventymään ja porautumaan asian ytimeen, kuten nettiin kirjoitellessa wc;kirjoituksia.

ps. Päänsä kautta ulostaminen on mukavampaa, kun fyysinen sonnalla käynti. :lol: Onhan siinäkin se hetken helpotus, kunnes täytyy taas avata takarööri, mut onhan tämä nyt mukavampaakin, kun paskalla istuminen 10h päivässä.

noo,joo.... Terveisiä Eräjormille!
pertzi

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja pertzi »

huima kirjoitti:Kun ninni kysyi mitä luet, tuosta kysymyksestä jäi minusta puuttumaan yksi tärkeä elementti - eli MIKSI luet. Mitä saat irti lukemisesta? Onko se vain ajanvietettä vai onko lukemisellasi jokin suurempikin tarkoitus?
Ennen luin paljon oppiakseni uutta. Nykyisin joudun työn puolesta tekemään sitä niin paljon, että en enää vapaalla jaksa. Vapaalla luen rentoutuakseni.

Aikanaan myös luin ja kirjoitin aika aktiivisesti runoja. Niiden kohdalla syy ei ollut rentoutumisessa, vaan suurissa tunteissa. Kun sydän pakahtuu, paras keino saada tunne ulos on pistää se runoksi. Tulokset olivat synkkiä, joskus jopa pelottavia, mutta ne toimivat. Nyt kun elämä on seesteisempää, niin minulla ei ole enää samaa tarvetta kirjoittaa runoja. Luulisin, että jokseenkin jokainen pöytälaatikkorunoilija käy nämä samat vaiheet läpi.
Entä miksi luet ja kirjoitat postauksia täällä? Eroaako se mitenkään sosiaalipornon lukemisesta seiskasta tai asiallisten mielipiteiden lukemisesta Hesarista tai Kalevasta?
Ah, tämä on hyvä kysymys. Tämän palstan lisäksi luen Tiede-lehden keskustelupalstaa, mutta sinne en ole kirjoittanut. Siellä keskustelu on enimmäkseen vielä pari astetta asiallisempaa kuin meidän asiakeskusteluissamme.

Tänne kirjoitan siksi, että minusta on mukava jakaa ajatuksia (asiakirjoittelu) ja saada huomiota (kevyempi kirjoittelu), mutta on muutakin. Aikanaan kun kirjoitin aktiivisesti erääseen isoon kansainväliseen uutisryhmään (~70.000 lukijaa silloin), keksin, että eräs hyvä syy kirjoittaa sinne on kovettua kestämään kritiikkiä. Se mitä täällä tulee vastaan on pehmeää tönimistä verrattuna niihin lekan iskuihin, jotka siellä kohdistuivat jokaiseen aktiivisesti kirjoittavaan. Toisaalta ajan kanssa olen unohtanut kovettaa itseni, ja nyt huomaan, että loukkaannun tai masennun pienemmästä kuin aiemmin. Onko kellään muulla ollut itsensä kovettaminen motiivina?
Toki Kityssä on se kevyt sosiaalinenkin elementti päiväketjuissa ja paskanjauhannassa, mutta kaikkein eniten minua oikeasti kiinnostaa oppia se mitä ja miten ihmiset ajattelevat ja tuntevat.
Sama juttu. Kityn huono puoli on, että kirjoittajat eivät vaihdu. Mitä laajempi kirjoittajakunta, sitä enemmän opittavaa. Toisaalta kyllä täältäkin löytyy mukavasti ääripäitä, esimerkiksi vahvasti tunteellinen neiti H. ja erinomaisen analyyttinen neiti E.

p.
Faghag

Re: Miksi luet? Miksi kirjoitat?

Viesti Kirjoittaja Faghag »

pertzi kirjoitti:Onko kellään muulla ollut itsensä kovettaminen motiivina?

p.
Ei. Synnyin tälläisenä. Myöhemmin sain teflonpinnan. Tunteellinen olen vain seksiä harrastaessani.
Vastaa Viestiin