Nämä pitäisi lukea. Vai pitäisikö...?

[prosessi]

^Aurinko paistaa, minua vaivaa kevätväsymys ja jotenkin muutenkin elämä tuntuu siltä, että en millään jaksaisi miettiä moisia listoja.

Lista oli vain tekosyy olla aloittamatta uutta käsikirjoitusta, kun edellisen valmistuttua on vähän orpo olo. Pitää pakottautua pitämään edes muutaman kuukauden väli, etteivät henkilöhahmot vahingossa siirry kirjasta toiseen.

En kuitenkaan malta olla huomioimatta ilolla sitä, että kohdensit Dumas'lta nimenomaan Muskettisoturit. Vähän ihmettelin noissa muissa listoissa ollutta painotusta Monte Criston kreivin suuntaan. Toisaalta samassa hengessä voisin ihmetellä halausi nimetä Linnalta nimenomaan Tuntematon, kun Pohjantähti olisi niin paljon luontevampi kohdennus. Suomenruotsalaisen modernismin ylikorostus varmaan kuuluu taiteilijakuvaan, mutta mikä kumma tuo Kari Hotakaisen yliarvostuksen ylläpito on? Joku Hannu Raittilakin kirjoittaa siten, miten Hotakaisen pitäisi.

Minä en ole vielä lukenut Pohjantähteä. *häpeää* "Suomenruotsalaisen modernismin ylikorostus" puolestaan johtuu ihan siitä, että tykkään noista mainitsemistani, paljon. (Myönnettäköön, että pääosa listani kirjoista löytyy omasta kirjahyllystäni...) Jostain syystä tykkään Hotakaisestakin, vaikken osaa perustella tykkäämistäni sen kummemmin. Mutta minulla on noin yleisemminkin aika omanlaiseni tykkäämisen syyt, Kiannon sanavalinnat esimerkiksi riemastuttivat minua, kävi mm. ilmi, ettei urpiainen kuulu laululintusiin, vaan laihalauluisiin talvenhylkäämiin pikkulintuihin.

tajuaa entistä konkreettisemmin sen, miten lyhyt on suomalaisen demokratian historia

Niin, kuten nykyään on tapana todeta: pahinta kärkkäyttä kauhistella vaikkapa Lähi-Idän maiden demokratian puutteita luulisi lieventävän taju siitä, että ehdoton minimivaatimus minkään poliittisen systeemin demokratiaksi kutsumiselle, edes kaikkein kehittymättömimmässä muodossa, lienee se, että yhteiskunnan aikuisilla jäsenillä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus - ja että Länsi-Euroopassa tämä saavutettiin yleisesti 40-luvulla, Sveitsissä 70-luvulla.

Ja jo nyt siihen lystiin on ehditty kyllästyä...

[Postulaatti]

Kaikilta kolmelta listalta löytyivät nämä:

Jane Austen
Charles Dickens
Fjodor Dostojevski
Alexandre Dumas
A.A.Milne
L.M.Montgomery
John Steinbeck

Pitäisikö tästä päätellä jotain?

Ja kolmannella listalla oli muuten sarjakuvia!

[urpiainen]

Lista oli vain tekosyy olla aloittamatta uutta käsikirjoitusta, kun edellisen valmistuttua on vähän orpo olo.

On näissä listoissa sekin, että lukukokemusta on vähän vaikea irroittaa, niin, lukukokemuksesta, eli lukijan ikä, elämänvaihe, paikka jne. ovat aika keskeisiä tekijöitä. Omalla kohdallani esimerkiksi jollain urpiaisen top100 vavahduttavinta kirjaa -listalla pitäisi varmast olla esim. just Linnan Pohjantähti, Kerouacin Matkalla ja Salingerin Sieppari ruispellossa. Mutta ei noita yhtäkään varmaan kannata suositella sellaiselle, joka on jo ohittanut herkän murrosiän lukematta niitä. Vastaavasti, lapsuuden lukukokemuksista pitäisi minun kohdallani kiistatta erinomaisten Janssonien, Tolkienien ja Lindgrenien lisäksi tulla mukaan Tarzaneja, Christien dekkareita sekä kuka helkkari (ketkä?) Kolme etsivää -sarjaa kirjoittikaan. Ja kotimaisten "klassikoiden" tapauksessa olen varmaan sinänsä koska vain valmis myöntämään modernismin korkeammat kirjalliset ansiot, mutta henkilökohtaisesti minuun ovat vaikuttaneet enemmän aikuisuuden kynnyksellä luettu yhteiskunnallinen realismi, eli tunnustetummat kirjailijat saisivat kyllä tehdä tilaa Alpo Ruuthille, Lassi Sinkkoselle tai jopa Sonja O:n Anja Kauraselle. Tai no, ehkä sellainen perussuomalainen (pun not intended) suoraviivainen realismi vain vetoaa sisäiseen insinööriini, kun kotimaisista oikeista klassikoistakin mieleen nousee ensimmäisenä vaikkapa Juhani Aho ja Pentti Haanpää. Ja toisaalta tuoreista lukukokemuksista minun olisi vaikea ohittaa Auster-Hustvedt-pariskuntaa, Anne Tyleria, Amy Tania tai Ian McEwania, vaikka ne kai aika helppoa massaviihdettä ovatkin, ja siksi hienostuneempaa olisi mainita joku käsittämätöntä lyriikkaa suoltava itä-kirgiisialainen korkeakulttuurikko, mistä aprikoos tuleekin mieleeni, että Tsingitz Aitmatovin Valkoinen laiva pitäisi myös ehdottomasti olla listallani, jos sellaisen joskus kirjoitan.

kävi mm. ilmi, ettei urpiainen kuulu laululintusiin, vaan laihalauluisiin talvenhylkäämiin pikkulintuihin.

No olisihan tuo pitänyt ilmetä jo vaikka tuosta viestieni alareunaan takertuneesta lainauksesta!

[prosessi]

Ja kolmannella listalla oli muuten sarjakuvia!

[prosessi]

Lista oli vain tekosyy olla aloittamatta uutta käsikirjoitusta, kun edellisen valmistuttua on vähän orpo olo.

On näissä listoissa sekin, että lukukokemusta on vähän vaikea irroittaa, niin, lukukokemuksesta, eli lukijan ikä, elämänvaihe, paikka jne. ovat aika keskeisiä tekijöitä. Omalla kohdallani esimerkiksi jollain urpiaisen top100 vavahduttavinta kirjaa -listalla pitäisi varmast olla esim. just Linnan Pohjantähti, Kerouacin Matkalla ja Salingerin Sieppari ruispellossa. Mutta ei noita yhtäkään varmaan kannata suositella sellaiselle, joka on jo ohittanut herkän murrosiän lukematta niitä.

Vaikea tietää. Toisaalta minulla on kyllä kiusallinen taipumus harrastaa kirjojen uusintalukemisia muutaman vuoden välein, siitä tulee hämmentävällä tavalla tuota pahamaineista itsetuntemusta, kun näkee miten eri tavalla sama teksti eri elämänvaiheessa vaikuttaakaan. Siten nuokaan kirjat tuskin ovat arvoaan lukukokemuksena menettäneet.

Vastaavasti, lapsuuden lukukokemuksista pitäisi minun kohdallani kiistatta erinomaisten Janssonien, Tolkienien ja Lindgrenien lisäksi tulla mukaan Tarzaneja, Christien dekkareita sekä kuka helkkari (ketkä?) Kolme etsivää -sarjaa kirjoittikaan.

Minun listallani olivat sekä Tarzanit että Christiet! (Ja kirjahyllyssäni edelleen noita Kolme etsivää -kirjoja, alkuperäinen kirjoittaja taisi olla joku Arthur, en muista oliko tuo etu- vai sukunimi.)

Tsingitz Aitmatovin Valkoinen laiva pitäisi myös ehdottomasti olla listallani, jos sellaisen joskus kirjoitan.

Itse harkitsin Pavel Vezinovia listalle, vaikkei se varmaan sinne olisi kuulunutkaan.

kävi mm. ilmi, ettei urpiainen kuulu laululintusiin, vaan laihalauluisiin talvenhylkäämiin pikkulintuihin.

No olisihan tuo pitänyt ilmetä jo vaikka tuosta viestieni alareunaan takertuneesta lainauksesta!

No joo, mutku en tiennyt sanaa "laihalauluinen" olevan olemassakaan!

[urpiainen]

Minun listallani olivat sekä Tarzanit että Christiet!

No siitähän ne just muistinkin!

Tsingitz Aitmatovin Valkoinen laiva pitäisi myös ehdottomasti olla listallani, jos sellaisen joskus kirjoitan.

Itse harkitsin Pavel Vezinovia listalle, vaikkei se varmaan sinne olisi kuulunutkaan.

Mutku sehän on bulgaari: Jos toinen lyö kirgiisin pöytään, voi katsoa toisella kirgiisillä tai nokittaa vaikka ossetilla tahi nenetsillä, mutta kyllä siinä on jo bulgaarivaihe pelattu.

[prosessi]

Tsingitz Aitmatovin Valkoinen laiva pitäisi myös ehdottomasti olla listallani, jos sellaisen joskus kirjoitan.

Itse harkitsin Pavel Vezinovia listalle, vaikkei se varmaan sinne olisi kuulunutkaan.

Mutku sehän on bulgaari: Jos toinen lyö kirgiisin pöytään, voi katsoa toisella kirgiisillä tai nokittaa vaikka ossetilla tahi nenetsillä, mutta kyllä siinä on jo bulgaarivaihe pelattu.

Mutku se on niin hyvä, et oon vahingossa ostanu Rajan kahtena kappaleena! Bulgaaripari voittaa kyllä yhden kirgiisihain!

[Riemumieli]

Kyllä jämpti on näin, että Jallun tulisi olla kaikilla mahdollisilla lue nämä -listoilla.

[prosessi]

Kyllä jämpti on näin, että Jallun tulisi olla kaikilla mahdollisilla lue nämä -listoilla.

No hei, minun listaltani löytyivät sekä Anaïs Nin että John Cleland, kyllä ne aina jostain Jallusta käyvät. Jätin kyllä Henry Millerin pois listalta jostain kummallisista häveliäisyyssyistä.

[prosessi]

Käsittäisin "pitää lukea" (must read) ennemminkin niin, että ihminen voi saada jotain enemmän lukemalla juuri nämä kirjat, ei niinkään sivistyksen tai brassailun kannalta. Sen verran viihdepitoiset listat olivat, ja mielestäni aika osuvat myös.

Samaa mieltä olen listan valintaperusteista. Ihan uteliaisuuttani kysyn, että minkä verran olit lukenut minun listani kirjoja?

[prosessi]

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että minkä verran olit lukenut minun listani kirjoja?

Kotimaisista 8, ulkomaisista 25. En ollut ihan varma, tarkoititko mitä tahansa teosta kyseisiltä kirjailijoilta - itselläni on tapana aloittaa uuteen kirjailijaan tutustuminen jostain ei-klassikosta. Tuollakin listalla oli esimerkiksi Sofi Oksanen, jonka Puhdistusta en ole lukenut mutta Baby Janen kyllä. Entä ne kirjailijat, joiden kohdalla et katsonut olevan tarpeen eritellä teosta? Kelpaako heiltä mikä tahansa teos vaiko juuri se eniten tunnettu nimike?

Ajattelin niin, että niiden kohdalla joiden osalta en ollut täsmentänyt, mikä tahansa teos kelpaa, kun taas täsmennetyistä ajattelin juuri kyseisten teosten olevan erityisen merkityksellisiä, eli laskettavia.