Loru sorbusten herrasta on ihan oma tarinansa ja minulta lukematta, mutta sormusten herran juonessa reikiä ja epäloogisuuksia riittää. Samoin kerronta on monin paikoin hyvinkin kömpelöä. Ei todellakaan se teos mistä fantasiakirjallisuuteen kannattaa alkaa tutustumaan.Gat kirjoitti:Esimerkiksi Härry Pottereissa tai Sorbusten Herroissa ei mun mielestä ole, niissä vain heilutetetaan taikasauvaa. Tosin olen nähnyt vain leffat, en lukenut kirjoja.
Tolkienhan ei ollut varsinaisesti kirjailija, vaan enemmänkin kielitieteilijä ja uran merkittävin anti oli oikeastaan keskimaa historioineen ja kielineen. Tolkienin kirjat on genren kantateoksia, joista myöhemmät kirjailijat on ammentaneet ideoita ja luonnollisesti tehneet parempia teoksia.
Elokuvat olivat sinänsä oikein onnitunut varsiointi Sormusten herrasta, vaikka juonesta olikin jouduttu paljon karsimaan ja vallankin kehdessa tornissa tapahtuu enemmän kuin elokuvassa ehtii kertomaan ja kääpiöstä oli tehty idiootti. Itseäni niissä kuitenkin kiehtoi eniten maisemakuvaus. Miten Keskimaa oli saatu siirrettyä valkokankaalle ja siinä elokuvat onnistuivat mielestäni loistavasti, joskin Rohanin tasangot oli mielestäni esitetty yllättävän kivisinä.
Niin, varsinaisesti piti sanomani, että Sormusten herra trilogiaakin pitää katsoa tietyllä suodattimella, sillä monet puutteet on jo alkuperäisteoksessa ja niiden korjaamisesta olisi varmasti saanut Tolkien fanaatikkojen (en ole) päälleen.
