Pisin putki, että olet ottanut alkoholia joka päivä

[elco]

^ 2-3 päivää kun ottaa Tosissaan niin toipuminen vie helposti koko seuraavan arkiviikon. Yleensä to/pe alkaa olemaan taas iskussa.

[Hans Jörgen]

^Kyllä se noin tuppaa wanhalla miehellä menemään: maanantaina pelkää kuolevansa, tiistaina toivoo sitä ja keskiviikkona tietää kuolevansa muttei tänään. Itselläni sama lusiminen edessä riippumatta kuurin kestosta, joten satsaan nykyisin min. kahden päivän ottajaisiin ja jätän ykköset kokonaan tissuttelematta.

[masa]

^Kyllä se noin tuppaa wanhalla miehellä menemään: maanantaina pelkää kuolevansa, tiistaina toivoo sitä ja keskiviikkona tietää kuolevansa muttei tänään. Itselläni sama lusiminen edessä riippumatta kuurin kestosta, joten satsaan nykyisin min. kahden päivän ottajaisiin ja jätän ykköset kokonaan tissuttelematta.

Itse tapaan tintata perjantain täysillä ja loiventaa lauantain iltaa kohden siten, että nukkumaan mennessä on joku pual promillee enää kierrossa. Tolla pelillä ei tule kummempia kankkusia.

[Gat]

Siirrän torstaiketjun kommentin tänne juoppoketjuun, että paremmin näkyy. Vaikka olen tänään vain yhden karhumäyräkoiran vetänyt, siis raitistunut.

Poikkesin sanomaan, että olen hengissä.

Hyvä!
Just eilen mietin, että missä mennään ja ajattelin, että toivottavasti et enää koko ajan kelaa perintöasiaa!

Kyllä mä sitä koko ajan kelaan. Asianajajanikin on toki lomilla ulkomailla. Joskus unen ja valveen välimailla ei satu ennen kuin painajaisten demonit tulevat. Yritän silloin miettiä jotain neutraalia, kuten avaruusaluksia. Itse vähentänyt alkoholilla sedatoitumista ja joskus syönkin. Nyt ongelma, että 79-vuotias isäni on surun murtamana koko ajan päissään. Äidillähän onkin oxepaminsa. Kitinän kommentit vittuunnutti joten en paljoa jos koskaan tänne mitään laita. Tix/So Hard kumminkin lähettää vedonlyöntipullon.

Sun on tietty hankala päästä yli, jos vanhempansikin ottavat noin raskaasti. Ymmärrän.

Mutta eikö sitä voisi rationalisoida? Tosiasiahan on, että enosi on ko. miehen siittänyt ja kun eduskunta viisaudessaan on tällaisen lain säätänyt ja KKO sitä näin tulkinnut, niin minkäs sille voi. Eli hyväksyä se, mitä ei voi muuttaa.

Hah. Ja tuosta pitäisi rauhoittua ja olla tyytyväinen ellei peräti nöyrä?
Teidän pitäisi lukea myös Käräjäoikeuden ja Hovioikeuden täsmälleen päinvastaiset tuomiot. Ne nimittäin olivat pidemmin ja paremmin perusteltuja. Kertoo jotain tämän maan "laista" ja ns. "oikeustieteestä".

Asianajajani lyhyessä viestissään lomilta arvioi, että Korkein Oikeus on nyt lukenut vain Hovioikeuden tuomion, vaivautumatta perehtymään itse oikeudenkäyntimateriaaliin ja todistajalausuntoihin. Se niiden "perusteellisuudesta". Ehkä ollut liian kiire Halla-ahoa tuomitessa?

Itse arvelen, että hyväveliverkosto on toiminut taas.
Vastapuolen kävelevä lakimiesvitsi nimittäin pyysi kuinkas ollakaan keskikoulukaveriltaan, kuuluisalta proffalta lausunnon. Jossa se kääpä millään lakipykälillä perustelematta ja koko juttua tuntematta uhkaili, että joutuu kirjoittamaan oppikirjansa uudelleen, jos minä voitan. Käräjäoikeus ja Hovioikeus eivät edes hyväksyneet koko lappua, koska se lain mukaan oli myöhästyneenä toimitettu. No, Hovioikeudessa oli yksi eriävä mielipide, että se olisi voitu hyväksyä, mutta hänkin perusteli miksei se asialtaan päde tähän. Nyt Korkein Oikeus on hyväksynyt sen professorin paperin kuin todistajanlausuntona. Arvaahan sen, varmasti vanha kamunsa ja auktoriteetti. Ja koskas tässä maassa tuomioistuimet olisivat lakia noudattaneet?

Tuomio vilisee surrealistisia yksityiskohtia ja faktisesti vääriä väitteitä. Kuten että raskauttavaa oli enoni saama syytinkioikeus asuintaloonsa, joten minä kuulemma en olisi voinut täällä asuakaan. WTF? Syytinki on normisettiä lähes kaikissa sukupolvenvaihdoskaupoissa, ei luovuttavaa vanhusta häädetä. Ja minähän asuin täällä, tosin omasta halustani vanhassa saunarakennuksessa.

Toinen että kuulemma minä ja vanhempani emme olleet täällä enoni sairausaikana auttamassa. Niinkuin tuollakaan olisi juridista merkitystä kaupanteon legitimiteetille? Ja kun olimme täällä. Iäkkäät vanhempani uhrasivat omia viimeisiä vuosiaan ja viimeiset enon vuodet sitä hirviötä palvellessa (alkuun vain "henkisenä tukena", pystyihän se ukko itse ajamaan viinakauppaan) ja minä asuin rottien kanssa siellä vanhassa saunassa. Kuten olen Kitinässäkin selostanut. Viimeisinä viikkoina kotonaan vaihdettiin vaipatkin. Sairaalaan jouduttuaan vierailtiin joka päivä ja kärrättiin tupakalle. Uusiopoikaansa ei näkynyt. No OK, oli siinä parin kuukauden katko Varkaudessa enoni ollessa vielä tolpillaan kun vanhempani eivät enää kestäneet ja sairastelivat itsekin ja minun täytyi heitäkin avustaa.

Tuomiossa myös että äitini olisi "vähitellen ystävystynyt" enoni kanssa. Kuin vihjailuna että olisi luikerrellut suosioon. Siis vähitellen ystävystynyt oman isoveljensä kanssa? Kun on täällä elämänsä joka kesä ollut, kuten minäkin. Myöhästyneenä ajetun isyysjutun uusiopoikaansa taas ei ole näkynyt ja yhteydenotto enooni oli haaste käräjille.Eikä ole omien sanojensa mukaan kiinnostunut tilanpidosta.

Tässä saattaa olla aatteellisuutta myös. Jos blogisti "Ruukinmatruunan" kommentteihin Halla-ahon jutusta on uskomista, KKO koostuu elämästä vieraantuneista vanhoista kommareista ja sosialisteista. Jollaiset (vähän eri asiana) minä arvaan vihaavat maaseutua ja maataloutta.

Joka tapauksessa ne olisivat käyttäneet mitä vain, koska auktoriteetti ja kamunsa professori-Urpo. Ei mitään toivoa, vaikka So Hardkin oli niin varma ja nyt Jack Danielsin velkaa.

Raskauttavaa tuomiossa toki oikeasti enoni viime töikseen uusima viiden vuoden pellonvuokrasopimus. Kun enoni lopulta sanoi myyvänsä, minä vannotin että älä enää jälleenvuokraa. Eno lupasi. Mutta kuinka ollakaan, kun enoni joutui sairaalaan muusta syystä ennen syöpädiagnoosia, sinne tuli ainoaa kertaa vierailemaan naapurin steinerhuuhaahihhulilahkon päämies. Enoni kertoi siitä kotiuduttuaan, että oli pyytänyt rakennusluvan saunaansa. Vasta kaupan jälkeen ja tilan jo ollessa omistuksessani löysin sattumalta enoni työpöydältä uuden viiden vuoden vuokrasopimuksen melkein puolelle peltoalasta. Minä olin melko kiukkuinen että olisit voinut mainita, että myymäsi omaisuus onkin vuokrattu. Enoni ei edelleenkään muistanut tai "muistanut" kuin luvan saunaan. Joko enoni valehteli, ei tyhmänä silloin ajatellut mitään tai se naapuri kusetti paperipinon kanssa sairaalassa lojuvaa ukkoa. Tuostakin sattuneesta syystä ajoin ne lahkolaiset vittuun kun vuokrasopimus päättyi.

Josta päästäänkin kusipää-enoni osuuteen. Hänhän se suurin syyllinen tässä on. Omisti tämän 50 vuotta. Joista 30 viimeistä ei investoinut mitään, vaan antoi raunioitua. Huonoin isäntä ikinä. Vaikka kehui itseään loppuvuotensakin. Harrasti toisten vaimojen nussimista, mikä minua nuoruuden kokemusteni mukaisesti ei minulta saa ymmärrystä. Tila ja enon muu omaisuus oli toki minulle tulossa jo v. 1990 testamentilla. Luultavasti koska olen tehnyt täällä töitä ja koska olen ainoa halukas tilan jatkaja ja säilyttäjä koko suvussa, ml. uusioserkkuni. Kaikilla normaaleilla ihmisillä sukupolvenvaihdoskauppa olisi tehty jo aikoja sitten, mutta enonihan oli Herra Jumala, jolle ei edes voinut ehdottaa moista.

Isyysjuttu oli sekin erikoisuus, Vanhin "lapsi" (silloin 48-vuotias) ikinä. Perustui (tietenkin!) Orimattilalaiseen ennakkotapaukseen aidosti teinipojan hyväksi. Riitti, kun uusioserkkuni kertoi, ettei ole asiasta koskaan kuullutkaan, joten juttu ei ollut vanhentunut. En usko, moni muu kun tiesi ne vuosikymmenet ja vanhempansakin riitelivät siitä. Isyyskäräjillä oli niiden todistajana vanha tätinsä, joka hänkin oli tiennyt. Kaikki muut kuin nyt kuusikymppinen "lapsi" tienneet isyydestä ennen sitä tuoretta ennakkotapausta, että juttu ei vanhene jos ei ole kuullutkaan? Ja kas, sitten hän sai tietää! Ja kaiken lisäksi hänellä jo oli virallinen isä. Kaikkein innokkain koko jutussa, koska ymmärrettävästi vihasi enoani. Minun olemassaolostani eivät edes tienneet.

Isyysjutun alkaessa enoni itse keksi, että hänhän myy tilan minulle. Viivyttelyn jälkeen paperit tehtiin, mutta kun ne piti lähettää verottajalle, enoni sanoikin, että "pitää miettiä". Sitä miettimistä, soutamista ja huopaamista ja kidutusta kestikin sitten kymmenen vuotta. Vain vuoden-parin välein uskallettiin sitä jumalolentoa asiasta varovasti puhutella. Ilmeni, että nuorena lakia lukenut maajussikaverinsa oli kertonut, että isyysjuttu on "enon puolelta vanhentunut" ja että "se ei koske taloudellisia asioita". Kun koetettiin oikaista, enoni sanoi arvovaltaiseen tyyliinsä: "Tämä on minun mielipiteeni, minulla on oikeus mielipiteeseeni". Uusiopoikaansa ei myöntänyt, eikä ymmärtänyt mitään DNA-testin pätevyydestä.

Voidaan argumentoida, että eno ei silloin vielä halunnutkaan myydä. Mutta se perustui täysin vääriin käsityksiin, päähänpinttymiin ja silmien sulkemiseen tosiasioilta. Kaikki ne vuodet oli pelko perseessä joka päivä, tajuaako eno ennen kuin kuolee. Kävin maatalouskoulunkin sillä välillä. Mietittiin lopulta palkattasiinko asianajaja selittämään tosiasiat enolle. Mutta tiedettiin, ettei sitä kivibuddha-enoani saisi siirtämään arvovaltaista persettään mihinkään konttoriin, joten juristi olisi pitänyt lahjoa kotikäynnille tänne.

Lopulta enoni ihme kyllä sanoi miettineensä ja myyvänsä talon minulle. Haki kirkolta saksalaista olutta tapausta juhlistaakseen. Kaupat olisi pitänyt aloittaa heti... mutta kukaan ei tiennyt mitä sitten tapahtuisi. Oli sitäpaitsi loma-aika ja sukupolvenvaihdosten tekijä tietenkin kesälomalla! Käytiin Varkaudessa asioilla ja sillä välillä enoni olikin yllättäen joutunut sairaalaan ja saanut eturauhassyöpädiagnoosin!! Viikosta parista kiinni koko juttu! Oikeudessa oli kaksi muutakin todistajaa, jotka kertoivat enon selittäneen myydä minulle hieman ennen diagnoosia, niistä en ollut kuullutkaan. En voi tietää onko niin. Mutta niitäkään KKO ei huomioinut.

Sitten enoni sairasteli ja kuoli sopivasti ennen kolmen vuoden turva-aikaa ettei moista kauppaa laskettaisi testamentinomaiseksi! Kuolinsyy on vahvistamatta.

Siis tämä on ollut aivan painajaismaista jo 14 vuotta. Välillä oli suurta toivoa ja nyt tämä.

Totta kai vanhempanikin ovat murtuneita. Isä on ollut suurena apuna kauppaprosessissa ja oikeusjutussa, ja tämä on äitini kotitalo. Olivat toki optimistisia, koska Käräjäoikeudessa ja Hovioikeudessa suvereenisti voitettiin. Isä kuolee viinaan kohta, äiti suruun.

Minä taas olen lopussa.
Tämä vie melkein kaiken pääomani. Minulle ei jää edes millä investoida tämän rauniokasan toimintaan. Olihan minulla puolet metsistä jäljellä, mutta kuinka ollakaan, ilmastonmuutoksen aiheuttamat myrskyt ja hyönteisinvaasio jyrsivät nekin pilkkahintaan myytäväksi melkein loppuun asti. Minulle ei jää mitään tulonlähteitä loppuiäkseni, mitä nyt teikäläisten kuukauden palkan verran vuodessa ehkä. Vain velkaa pankille ja pakollisista metsänuudistuksista ja sille "serkulle", joka itse asiassa saa nyt ei teoriassa vaan käytännössä lähes kaiken kaikesta ilman kustannuksia, veroja ja velvoitteita mitä tämän yrityksen omistajalla on. Töitäkään en mistään enää saa. Loppu. Takki tyhjä. Henkisesti varsinkin. Gasolino finito. Voisin myydä kaiken, mutta eipä tästä tyhjäksi kaluttuna paljoa saa ja minullahan juuri on ollut pyhänä periaatteena säilyttää edes pinta-ala,

Kerrankin joku asia, joku painajainen ei ollut oma vikani kuten moni oma mokani on ollut, te tiedätte.
Mistä tuleekin mieleen laajempi kysymys liittyen esim nuoruuteni kokemuksiin perheessä, taloon, enooni, näihin järjettömiin sattumien ketjuihin ja kaikkeen. Mitä siinä voi tehdä kun suku ja lähipiiri ja koko maailma tekee näin saatanallisen ansan, kuin limaisia lonkeroita suut, silmät, sieraimet ja persereiän täyteen? Poiskaan ei voi oikein kävellä, ainakaan kun on lapsi ja nuori. Eikä myöhemminkään, koska taistelu on päällä ja toivoakin on/ei ole/on/ei ole/on/ ei ole jne.. Kai minun olisi pitänyt käsittää tosiasiat jo lapsena ja aina elämässäni vain luopua, luopua, luopua, väistää, väistää, paeta ja kuolla pois jo nuorena. Minä en kuulu tämän maailman hammasrattaisiin, olen ylimääräinen vaikka miten yrittaisin.

Vittuiluihinne en sitten vastaa. Ja älkää huolehtiko, henki pihisee vielä. Toistaiseksi.

[NuoriDaavid]

Gat. Neuvoni on edelleenkin sama: hyväksy. Koska asialle et voi mitään. Se on kuitenkin vain rahaa. Ja et sä nälkään kuole. Globaalisti olet edelleen rikas ja et sä suomalaisittainkaan köyhin ole.

[Georgina]

Oon muuten huomannut noin niinkuin arkielämässäkin että on ihmisiä joilla menee aina huonosti ja ihmisiä joilla menee aina hyvin, meni niillä noin muuten ihan millä tavalla tahansa. Mistähän se johtuu? Jotain aivokemiaa?

[So Hard]

Oon muuten huomannut noin niinkuin arkielämässäkin että on ihmisiä joilla menee aina huonosti ja ihmisiä joilla menee aina hyvin, meni niillä noin muuten ihan millä tavalla tahansa. Mistähän se johtuu? Jotain aivokemiaa?

Alkoholismi tuppaa johtamaan krooniseen masennukseen ja masentuneella menee aina huonosti. Toki päätös oli Gattacalle ihan oikeasti taloudellinen takaisku, mutta taitaa olla sukuvikaa tässä tapauksessa.

[NuoriDaavid]

Kyllähän se ilmanmuuta helvetinmoinen takaisku on, että puolet rahoista viedään. Mutta itsensä ryyppääminen hengiltä ei auta yhtään.

Ja kuten jo totesin, globaalisti Gattis on edelleen rikas mies. On aivan sattumaa, että ollaan synnytty tänne, eikä intialaiseen slummiin (joka olisi ollut paljon todennäköisempi vaihtoehto).

[elco]

Oon muuten huomannut noin niinkuin arkielämässäkin että on ihmisiä joilla menee aina huonosti ja ihmisiä joilla menee aina hyvin, meni niillä noin muuten ihan millä tavalla tahansa. Mistähän se johtuu? Jotain aivokemiaa?

Ihmiset ovat erilaisia. Poikuus51:n elämä olisi ollut samaa helvettiä, jota kukaan muu ei voisi kestää, vaikka kkosta ei olisi tullutkaan penalttia.

Tähän perustuu se, että annan palttua tutkimuksille, ettei raha tee onnelliseksi. Jos jollekin elämänhallintaongelmaiselle annetaan rahaa niin sehän hummaa ja hukkaa ne rahat. Hetken menee hyvin, mutta lopulta menee yhtä kurjasti kuin lähtöhetkellä. Kaltaiselleni staralla, jolla menee hyvin silloinkin kun menee huonosti, lisäraha toisi pomminvarmasti lisää onnellisuutta, kun pystyisi vähentämään elämästä banaliteetteja kuten työntekoa.

[Georgina]

Poikuus51:n elämä olisi ollut samaa helvettiä, jota kukaan muu ei voisi kestää, vaikka kkosta ei olisi tullutkaan penalttia.

Jes, komppaan täysin. Ja sitten tämmönen geenivikainen syntymäonnellinen ajattelis vastaavassa tilanteessa että voi vittujen vittu. No, se on vaan rahaa, life goes on

[Nergal]

"All right, if the applicant is young, tell him he's too young. Old, too old. Fat, too fat. If the applicant then waits for three days without food, shelter, or encouragement he may then enter and begin his training."

Tyler sanoo sen kaiken.

[Leila]

Gat, saat sympatiani. Olen itse seurannut sivusta useita sukupolvenvaihdoksia ja elänyt yhden läpi itsekin. Aika hankalia kauppoja nekin ovat välillä olleet ja monenlaista ristiriitaa luopujien ja jatkajien välille on tullut. Mieheni ja hänen isänsä välit huonivat merkittävästi spv:n jälkeen enkä enää usko, että ennalleen palautuvatkaan. Tämä on kummallista, sillä periaatteessa pitäisi olla hyvä asia, jos jatkaja löytyy perheestä tai suvusta ja tilalla toiminta jatkuu. Enosi on kuitenkin ilmeisesti ollut hyvin vaikea ihminen ja välillä on varmaan todellisuudentajukin hämärtynyt tai ainakaan hänellä ei ole ollut päällimmäisenä mielessä tilan tulevaisuus tai kehittäminen. Yritä nyt selviytyä päivästä toiseen ja luottaa siihen, että jossakin vaiheessa jollakin tavoin helpottaa. Asiat selviävät aina, eivät välttämättä hyvin tai parhain päin, mutta jotenkin ne selviävät kuitenkin. Sanon tämän ihan omasta kokemuksestani ja usko pois, paskaa niskaan olen minäkin saanut. Toivon sinulle voimia.

Ketjun aiheeseen, joskus olen ryypännyt kolme päivää putkeen. Nykyään en voi ottaa edes kunnon kännejä, kroppa ei enää siedä alkoholia paria viinilassillista enempää.