nowaysis kirjoitti:Mutta ei ole enää 24/7 sidottu siihen, joka syö, pukee ja kakkii itsenäisesti. Selviää kotona yksin ja liikkuu paikasta toiseen itsekseen. Älä ny pilaa mun vapauden huumaa
Lapsethan ovat helpoimmillaan juuri ennen murrosiän alkua. Se on ehkä ainoa vaihe, kun niistä ei tarvitse huolehtia.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
nowaysis kirjoitti:Mutta ei ole enää 24/7 sidottu siihen, joka syö, pukee ja kakkii itsenäisesti. Selviää kotona yksin ja liikkuu paikasta toiseen itsekseen. Älä ny pilaa mun vapauden huumaa
Ei se 24/7 poista velvoitteentunnetta. Usko pois. Mutta mitens tämä nyt liittyy keski-ikäistymiseen? Lapsia voi tehdä niin kauan kuin ruusun nupusta mahlaa erittyy ja vaihdevuodet ei sitä estä. Ukki, isä tai eno - sama setti jatkuu jos vain lisääntymiskalut ihmisillä toimii. Kakaroista huolehditaan vinkuu ne sitten rahaa tai linkoaa paskaa.
En toki ollut siinä luulossa, että nuppusista huolehditaan vain 10 tai 18 vuotta. Ajattelin, että topikin alle sopisi laajemminkin pohdintaa ikääntymisestä ja elämäntilanteista. Henkilökohtaisesti en ole ajatellut juoksevani vaippapyllyjen perässä nelikymppisenä, mutta mistäs sitä koskaan tietää. Tällä hetkellä en kaipaa moista.
nowaysis kirjoitti:Henkilökohtaisesti en ole ajatellut juoksevani vaippapyllyjen perässä nelikymppisenä, mutta mistäs sitä koskaan tietää.
Osuit kohteeseen. Ei niiden perässä tarvitse juosta - he löytävät kohteensa.
Tarkoitin <2 vuotiaita, en 80+
Hahmotus moka. Noi molemmat on mulle edelleen luukkupöksyjä. Teinixi ja eskarilainen on helppo niputtaa luukkupöksyn alle. Se on lokeroimista parhaimmillaan.
Tässä sen taas näkee. Kuilun ikäpolvien välillä. Sä olet aikuinen ja mä keski-ikäinen. Puhutaan aivan eri kieltä.
Teini-ikäinen on sulle vauva? Mä aattelen, että vaikka tottakai lapsi on vanhemmalle aina lapsi, on sillä hyvällä tuurilla teininä myös jonkin verran parempi kyky huolehtia itsestään, kuin 2-vuotiaana. Ehkä tän vois siirtää pappailuun. Siinä olet oikeassa, että mä olen sua nuorempi. I don't mind
nowaysis kirjoitti:Teini-ikäinen on sulle vauva? Mä aattelen, että vaikka tottakai lapsi on vanhemmalle aina lapsi, on sillä hyvällä tuurilla teininä myös jonkin verran parempi kyky huolehtia itsestään, kuin 2-vuotiaana. Ehkä tän vois siirtää pappailuun. Siinä olet oikeassa, että mä olen sua nuorempi. I don't mind
Ei, vaan kyse on sanoista mitä käytetään kuvaamaan jälkikasvua. Ja siitä että niistä saa ja tekee mieli huolehtia hautaan asti.
Ei tää edellenkään liity mitenkään keski-ikäistymiseen. Sä olet väärässä ketjussa.
Ai sori, koska oon vasta 33 en tiedä mitä asioita ja ajatuksia mun pitäis liittää mihinkin. Oon siis väärässä, koska mulle keski-ikä edustaa taloudellisesti nuoruutta vapaampaa aikaa, identiteetin vakiintumista ja lapsen kotoa muuttamista, mahdollista isovanhemmuutta. Sekä suhteen muuttumista omiin vanhempiin, tulemista ehkä huollettavasta huoltajaksi.
Olisiko helpompi aloittaa jokainen lause sanoilla "minun mielestäni", vai voimmeko olettaa sitä pidettävän automaattisena oletuksena?
Keski-ikä on käsite, ei tieteellinen fakta. Se edustaa niitä asioita ja mielikuvia, mitä me siihen liitämme. Kuten jo sanoinkin, vanhemmuuspohdintoja voi käydä tarkemmin pappailussa.
Alussa tarkoitin sitä, että keski-ikäisen arki lienee hyvin erilaista jos on pieniä lapsia tai ei enää kotona asuvia.
nowaysis kirjoitti:Ai sori, koska oon vasta 33 en tiedä mitä asioita ja ajatuksia mun pitäis liittää mihinkin. Oon siis väärässä, koska mulle keski-ikä edustaa taloudellisesti nuoruutta vapaampaa aikaa, identiteetin vakiintumista ja lapsen kotoa muuttamista, mahdollista isovanhemmuutta. Sekä suhteen muuttumista omiin vanhempiin, tulemista ehkä huollettavasta huoltajaksi.
Ei, vaan puhuttiin asioista eri sanoin.
nowaysis kirjoitti:Olisiko helpompi aloittaa jokainen lause sanoilla "minun mielestäni", vai voimmeko olettaa sitä pidettävän automaattisena oletuksena?
Keski-ikä on käsite, ei tieteellinen fakta. Se edustaa niitä asioita ja mielikuvia, mitä me siihen liitämme. Kuten jo sanoinkin, vanhemmuuspohdintoja voi käydä tarkemmin pappailussa.
Alussa tarkoitin sitä, että keski-ikäisen arki lienee hyvin erilaista jos on pieniä lapsia tai ei enää kotona asuvia.
Niin ja minä yritän sanoa, että niillä lapsilla ei ole mitään merkitystä keski-ikäisyyteen. Aivan niin kuin sanoit; keski-ikäisyys ei ole tieteellinen fakta. Minä voisin olla jo iso-isä ja samalla keski-ikäinen.
Välillä aamuisin tulee autossa kuunneltua Radio Aaltoa. Siis niiden aamuohjelmaa. Välillä tosin pakko kanavasurffata, koska jutut.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
Luonnollisesti jokaisen itsensä kieltävän keski-ikäisen tulee julistaa tässä ketjussa, ettei omaa niin sitten ensimmäistäkään ikääntymisen mukanaan tuomaa piirrettä. Aikani mietittyäni en keksinyt muita kuin syventyneen vastenmielisyyden paskaa musiikkia lykkääviä teinidiskoteekkeja kohtaan. Luonnollisesti asiaan vaikuttaa myös se, että katson skorausmahdollisuuksieni ko. liitereissä laskeneen tasolle, jolla kokonaishyvinvoinnin kannalta olisi nippa&nappa kannattavaa notkua niissä, jos sitäkään. Kuten jokainen vanhus kautta aikain, preferoin ronskia hevimeteliä luukuttavia rokkiluolia (neutraalien seurusteluravintoloiden lisäksi). Eli lähes kiikkustuolissa jo keinutaan.
par-sky kirjoitti:Olen huomannut kuuntelevani välillä iskelmäradiota.
Niin mäkin. Mutkun sieltä ei enää tule niitä kamalia vanhoja iskelmiä ihan aina, vaan niillä on nykyään sellasta tuorettakin matskua jostain 80-luvulta mukana!
It's 106 miles to Chicago, we've got a full tank of gas, half a pack of cigarettes, it's dark... and we're wearing sunglasses.
-Hit it.
Nyt se ajattelee niin jokaisen 18-60 vuotiaan kohdalla!
Arkeologia ja muinaisjäänteiden tutkimus on tosiaan alkanut kiinnostaa eri tavalla
Niin ja Hansjörgen +1
Vastenmielisyyteen klubeja ja diskohelvettejä vaikuttanee sekin, että 10 vuotta töissä sellaisessa oli ihan tarpeeksi. Paljon mieluummin istuu iltaa pienen porukan kanssa jossain pubissa tai vastaavassa.
