Yleiskielessä "paino" tarkoittaa massaa. Kukaan ei vastaa painavansa 800 N vaan 82 kg. Miten oppikirjamerkityksessä sanalla paino voisi olla eri merkitys, kun se ei ole SI-järjestelmän mukainen suure?
Mielestäni sanaa "paino" ei tule käyttää asiateksissä, eikä sitä mielestäni käytetäkään. Katso esim.
Toinen yritys astua pingiivisoftan ihmeelliseen maailmaan on huomattavasti tasaisempi. Lubuntu x64 tipahti läbälle nätisti ja pienellä tviikkaamisella nousi jopa verkkoon
James Potkukelkka kirjoitti:Käytän vain SI-standardien mukaisia yksiköitä
Yleiskielessä "paino" tarkoittaa massaa. Kukaan ei vastaa painavansa 800 N vaan 82 kg. Miten oppikirjamerkityksessä sanalla paino voisi olla eri merkitys, kun se ei ole SI-järjestelmän mukainen suure?
Mielestäni sanaa "paino" ei tule käyttää asiateksissä, eikä sitä mielestäni käytetäkään. Katso esim.
Ollaanko me nyt ylitetty se hiuksenhieno raja, jossa tietynlainen nörttihuumori kallistuu oudon autismin puolelle?
"Paino" on tietysti vähän epämääräinen termi, jota käytetään näin ollen vähän erilaisisa merkityksissä kontekstista riippuen. Näennäisesti sillä viitataan tietysti massaan (ja mitataan massan yksiköillä), kuten minäkin siinä viestissäni tein, josta tämä urpoilu lähti liikkeelle. Mutta kyllä tuo esittelemäni oppikirjakäyttö on tässä kuitenkin perustavanlaatuisempi: sanomme arkipuheessakin aivan sujuvasti, että kuussa painaisin vain niin ja niin paljon, tai että olisi mukava kokea painottomuus avaruusaluksessa. Tämä paljastaa, että tosiasiassa termin "paino" taustalla meillä on nimenomaan (taivaankappaleen aiheuttaman) painovoiman käsite, vaikka käytämmekin painon yhteydessä löperösti massan yksiköitä arkikielessä.
Älä käy mulle tai mä lyön sua J. L. Austinilla päähän!
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
James Potkukelkka kirjoitti:Käytän vain SI-standardien mukaisia yksiköitä
Yleiskielessä "paino" tarkoittaa massaa. Kukaan ei vastaa painavansa 800 N vaan 82 kg. Miten oppikirjamerkityksessä sanalla paino voisi olla eri merkitys, kun se ei ole SI-järjestelmän mukainen suure?
Mielestäni sanaa "paino" ei tule käyttää asiateksissä, eikä sitä mielestäni käytetäkään. Katso esim.
Ollaanko me nyt ylitetty se hiuksenhieno raja, jossa tietynlainen nörttihuumori kallistuu oudon autismin puolelle?
Mikään aihe ei ole turha, jos tarjoaa mahdollisuuden väittelyyn netissä
"Paino" on tietysti vähän epämääräinen termi, jota käytetään näin ollen vähän erilaisisa merkityksissä kontekstista riippuen. Näennäisesti sillä viitataan tietysti massaan (ja mitataan massan yksiköillä), kuten minäkin siinä viestissäni tein, josta tämä urpoilu lähti liikkeelle. Mutta kyllä tuo esittelemäni oppikirjakäyttö on tässä kuitenkin perustavanlaatuisempi: sanomme arkipuheessakin aivan sujuvasti, että kuussa painaisin vain niin ja niin paljon, tai että olisi mukava kokea painottomuus avaruusaluksessa. Tämä paljastaa, että tosiasiassa termin "paino" taustalla meillä on nimenomaan (taivaankappaleen aiheuttaman) painovoiman käsite, vaikka käytämmekin painon yhteydessä löperösti massan yksiköitä arkikielessä.
Älä käy mulle tai mä lyön sua J. L. Austinilla päähän!
Indeksitapaushan tässä ketjussa oli Riemiksen viesti, jossa hän sanoi hattunsa painavan 20N ja lähdin protestoimaan nimenomaan tätä normaalin kielenkäytön (ja SI-standardin) vastaista ilmaisua. Jos Riemiksen kirjoitus oli asiatekstiä, hänen olisi tullut käyttää massan SI-järjestelmän mukaista yksikköä eli kg:a. Jos Riemumielen teksti oli puhekieltä, silloinkin hatun "painosta" olisi käytetty kg:a.
Jos olisi kysytty, minkälaisen painon hänen hattunsa aiheuttaa hänen päälakeensa, silloin olisi ehkä ollut oikein vastata 20N, koska tämän kysymyksen olisi voinut ymmärtää tarkoittavan hänen hattunsa hänen päälakeensa aiheuttamaa voimaa maan vetovoimakentässä merenpinnan tasolla.
James Potkukelkka kirjoitti:Indeksitapaushan tässä ketjussa oli Riemiksen viesti, jossa hän sanoi hattunsa painavan 20N ja lähdin protestoimaan nimenomaan tätä normaalin kielenkäytön (ja SI-standardin) vastaista ilmaisua. Jos Riemiksen kirjoitus oli asiatekstiä, hänen olisi tullut käyttää massan SI-järjestelmän mukaista yksikköä eli kg:a. Jos Riemumielen teksti oli puhekieltä, silloinkin hatun "painosta" olisi käytetty kg:a.
Jos olisi kysytty, minkälaisen painon hänen hattunsa aiheuttaa hänen päälakeensa, silloin olisi ehkä ollut oikein vastata 20N, koska tämän kysymyksen olisi voinut ymmärtää tarkoittavan hänen hattunsa hänen päälakeensa aiheuttamaa voimaa maan vetovoimakentässä merenpinnan tasolla.
Ah, joo. Mä olen vain niin tavattoman itsekeskeinen, omaan napaan tuijottava egomaanikko, että jäsensin (tietysti!) keskustelun oman viestini kautta. Olen siis valmis myöntämään, että kritiikkinä Riemiksen sanankäyttöä vastaan hyökkäyksesi osuu maaliin ja on oikeassa. Toisaalta oma luonnollisen kielen analyysini osoittaa, että termi "paino" ei puhekielessä, puhekielisestä yksikkösekoilusta huolimatta, sittenkään viittaa ensisijaisesti massaan, vaan termin käyttöä määrittelee pikemminkin painovoiman kuin massan käsite.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
James Potkukelkka kirjoitti:Yleiskielessä "paino" tarkoittaa massaa.
Mielestäni olette kaikki hyvinkin oikeassa. Yleiskielessä paino ja massa tarkoittaa samaa asiaa ja muistan myös selvästi, että lukion fysiikassa niiden välille tehtiin selvä ero, jolloin painolla tarkoitettiin vain ja ainoastaan voimaa. Muutamaa vuotta myöhemmin korkeakoulun puolella mekaniikan oppikirjassa on käytössä SI-järjestelmän viralliset termit massa ja voima (tarkistin just, kun on tuossa työpöydällä ).
Mutta jotta ei voitaisi sanoa Jameksen olleen yksiselitteisesti oikeassa, otetaan esille vielä suomen standardisoimisliiton näkemys vuodelta 2013: Massasta ei pidä käyttää sanaa paino, joka tarkoittaa voimaa. Eli vaikka SI-järjestelmän taulukossa painoa ei olekaan määritelty, niin sanan merkitys tekniikassa on määritelty standardisoimisliiton toimesta, jota voidaan pitää korkeimpana auktoriteettinä Suomessa tällä saralla.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
urpiainen kirjoitti:Toisaalta oma luonnollisen kielen analyysini osoittaa, että termi "paino" ei puhekielessä, puhekielisestä yksikkösekoilusta huolimatta, sittenkään viittaa ensisijaisesti massaan, vaan termin käyttöä määrittelee pikemminkin painovoiman kuin massan käsite.
Höpsis. Kun kysytään "paljonko painat" sanotaan että "painoni on noussut" on sekä verbinä että substantiivina aina massan käsite. Ei ole olemassa verbiä "paljonko massaat" eikä jälkimmäinen puhekielen tavallinen lause viittaa koskaan siihen, että maan vetovoima olisi tänään suurempi kuin kaksi viikkoa sitten, vaan tavanomaisesti siinä on vielä lisämääreenä massan yksikkö (noussut/laskenut X kg.)
Vagabondo kirjoitti: suomen standardisoimisliiton näkemys vuodelta 2013: Massasta ei pidä käyttää sanaa paino, joka tarkoittaa voimaa. Eli vaikka SI-järjestelmän taulukossa painoa ei olekaan määritelty, niin sanan merkitys tekniikassa on määritelty standardisoimisliiton toimesta, jota voidaan pitää korkeimpana auktoriteettinä Suomessa tällä saralla.
Nyt seison korjattuna. Kun Standardoimisliitto on näin todennut, täytyy uskoa ja myöntää, että Riemis oli tämän perusteella oikeassa.
urpiainen kirjoitti:Toisaalta oma luonnollisen kielen analyysini osoittaa, että termi "paino" ei puhekielessä, puhekielisestä yksikkösekoilusta huolimatta, sittenkään viittaa ensisijaisesti massaan, vaan termin käyttöä määrittelee pikemminkin painovoiman kuin massan käsite.
Höpsis. Kun kysytään "paljonko painat" sanotaan että "painoni on noussut" on sekä verbinä että substantiivina aina massan käsite. Ei ole olemassa verbiä "paljonko massaat" eikä jälkimmäinen puhekielen tavallinen lause viittaa koskaan siihen, että maan vetovoima olisi tänään suurempi kuin kaksi viikkoa sitten, vaan tavanomaisesti siinä on vielä lisämääreenä massan yksikkö (noussut/laskenut X kg.)
Ei käy. Puhuja viittaa nimenomaan lisääntyneeseen painovoimavaikutukseen, jota hän on epäilemättä mitannut vaa'alla.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti:Toisaalta oma luonnollisen kielen analyysini osoittaa, että termi "paino" ei puhekielessä, puhekielisestä yksikkösekoilusta huolimatta, sittenkään viittaa ensisijaisesti massaan, vaan termin käyttöä määrittelee pikemminkin painovoiman kuin massan käsite.
Höpsis. Kun kysytään "paljonko painat" sanotaan että "painoni on noussut" on sekä verbinä että substantiivina aina massan käsite. Ei ole olemassa verbiä "paljonko massaat" eikä jälkimmäinen puhekielen tavallinen lause viittaa koskaan siihen, että maan vetovoima olisi tänään suurempi kuin kaksi viikkoa sitten, vaan tavanomaisesti siinä on vielä lisämääreenä massan yksikkö (noussut/laskenut X kg.)
Ei käy. Puhuja viittaa nimenomaan lisääntyneeseen painovoimavaikutukseen, jota hän on epäilemättä mitannut vaa'alla.
Ja ko. vaaka on epäilemättä antanut tuloksen newtoneissa? Mun on nyt pakko vedota korkeimpaan auktoriteettiin. Viranomaisten, kuten neuvolan, poliisin ja kouluterveyshoidon lomakkeissa kun kysytään pituutta ja painoa, kysytään senttejä ja grammoja/kiloja. Viranomaisella on lakisääteinen velvoite olla oikeassa ja poliisi lyö pampulla ja neuvolatäti kauhistuu jos narisevaääninen diplomi-insinööri merkkaa newtoneissa.
Toki nostan hattua (250 grammaa, huom.) , jos narisevaääninen wannabe-insinööri nettiväittelyn vuoksi alkaa käydä sotaa Lomakkeiden herraa vastaan ja merkkaa vauvansa neuvolakorttiin newtonit, mutta veikkaan että turmio tulee viimeistään Helmin syvänteen kohdalla.
^Voisiko joku kitinän insinööreistä jatkossa vaatia, että hänen lapsensa paino tulee merkitä eri lomakkeisiin Suomen Standardoimisliiton ohjeen mukaisesti. Eli jos otsikossa lukee "paino", vastaus tulee olla newtoneina, tai otsikko muutettava massaksi!
Kantelihan joku oikeuskanslerille siitäkin, että Kela sinuttelee, eli kyllä tähän pitää saada selvyys!
Tämä epäilemättä johtaisi siihen, että neuvoloiden ja kouluterveydenhoitajien tarkastukset jouduttaisiin useaksi kuukaudeksi lopettamaan oikeiden lomakkeiden puutteen takia
Viimeksi muokannut James Potkukelkka, 06.11.2014 11:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
James Potkukelkka kirjoitti:^Voisiko joku kitinän insinööreistä jatkossa vaatia, että hänen lapsensa paino tulee merkitä eri lomakkeisiin Suomen Standardoimisliiton ohjeen mukaisesti. Eli jos otsikossa lukee "paino", vastaus tulee olla newtoneina, tai otsikko muutettava massaksi!
Kantelihan joku oikeuskanslerille siitäkin, että Kela sinuttelee, eli kyllä tähän pitää saada selvyys!
Selvintä olisi varmaan, että laitetaan "omamassa", ettei mahdollinen vauvan polttoaine tai kuorma näy massan muutoksissa.
James Potkukelkka kirjoitti:^Voisiko joku kitinän insinööreistä jatkossa vaatia, että hänen lapsensa paino tulee merkitä eri lomakkeisiin Suomen Standardoimisliiton ohjeen mukaisesti. Eli jos otsikossa lukee "paino", vastaus tulee olla newtoneina, tai otsikko muutettava massaksi!
Kantelihan joku oikeuskanslerille siitäkin, että Kela sinuttelee, eli kyllä tähän pitää saada selvyys!
Selvintä olisi varmaan, että laitetaan "omamassa", ettei mahdollinen vauvan polttoaine tai varustelu näy massan muutoksissa.
Ei kuitenkaan "kuollutta painoa", ettei joku järkyty ja tarvitse kriisiapua!
Ylermi Ylihankala kirjoitti:^ Onko sulla tapana runkata Lea Lavenin tahdissa samalla kun kirjoitat palstalle? Sulla on lainausviesteissä aika kovalla prossalla joku käpy.
En ymmärrä. Voisiko tuon nörttikielen suomentaa?
Eilen btw runkkasin Lea Lavenin tahdissa.
Mahtava punapää...isot daisarit...*kuolaa*
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
So Hard kirjoitti:Höpsis. Kun kysytään "paljonko painat" sanotaan että "painoni on noussut" on sekä verbinä että substantiivina aina massan käsite. Ei ole olemassa verbiä "paljonko massaat" eikä jälkimmäinen puhekielen tavallinen lause viittaa koskaan siihen, että maan vetovoima olisi tänään suurempi kuin kaksi viikkoa sitten, vaan tavanomaisesti siinä on vielä lisämääreenä massan yksikkö (noussut/laskenut X kg.)
Ei käy. Puhuja viittaa nimenomaan lisääntyneeseen painovoimavaikutukseen, jota hän on epäilemättä mitannut vaa'alla.
Ja ko. vaaka on epäilemättä antanut tuloksen newtoneissa? Mun on nyt pakko vedota korkeimpaan auktoriteettiin. Viranomaisten, kuten neuvolan, poliisin ja kouluterveyshoidon lomakkeissa kun kysytään pituutta ja painoa, kysytään senttejä ja grammoja/kiloja. Viranomaisella on lakisääteinen velvoite olla oikeassa ja poliisi lyö pampulla ja neuvolatäti kauhistuu jos narisevaääninen diplomi-insinööri merkkaa newtoneissa.
Toki nostan hattua (250 grammaa, huom.) , jos narisevaääninen wannabe-insinööri nettiväittelyn vuoksi alkaa käydä sotaa Lomakkeiden herraa vastaan ja merkkaa vauvansa neuvolakorttiin newtonit, mutta veikkaan että turmio tulee viimeistään Helmin syvänteen kohdalla.
No se vaaka voi ilmoittaa tuloksen vaikka siskonmakkaroissa - kuten olen jo monta kertaa kirjoittanut, niin yksikkösekoilusta huolimatta termin "paino" käyttölogiikka seurailee vahvemmin gravitaation kuin massan käsitteen mukanaan tuomia inferentiaalisia normeja.
Mutta muuten olen kyllä samoilla linjoilla. Ei varmasti ole helppoa olla autistinen insinööri (onko niitä muunlaisia?) tässä hulvattomassa nykymaailmassa. Mä olen tänäänkin lukenut jo ainakin kolme konsulttitekstiä, joissa puhutaan painopistealueista. Insinööri olisi jo mennyt tilttiin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
). 
