Huonekalusi ja arvotavarasi
Huonekalusi ja arvotavarasi
Joillain ihmisillä kun on taipumuksia elämänsä aikana kerätä/saada perintönä kaikenlaista tavaraa huonekaluista astia- ja ruokailuvälinesarjoihin tai jotain suurempaa.
Onko sinulla himo saada joitain esineitä ? Onko sinulla joku tai joitain tiettyjä huonekaluja tai arvotavaroita joissa on jotain tunnearvoa tai suurempaa joihin olet kiintynyt erikoisemmin ?
(Nyt ei ole kyse penkistä johon perseesi on kiintynyt kun istut tietokoneen ääressä)
Onko sinulla himo saada joitain esineitä ? Onko sinulla joku tai joitain tiettyjä huonekaluja tai arvotavaroita joissa on jotain tunnearvoa tai suurempaa joihin olet kiintynyt erikoisemmin ?
(Nyt ei ole kyse penkistä johon perseesi on kiintynyt kun istut tietokoneen ääressä)
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Kyllä nuo kaikki edesmenneiltä mummilta ja ukilta saadut tavarat ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Mm. taulut, jotka tuskin ovat mitään arvokkaita noin muuten, ukin tekemä pikkulipasto, mummin lautaset jne. Samoin vanhempieni ensimmäinen hankinta ensimmäiseen omaan asuntoonsa: rakas kirjahyllyni.
Kaikkein tärkein on kuitenkin mummini kultainen koru, jonka sisällä on ukkini, isäni ja pikkuveljeni kuvat. Hän varmisti vielä kuolinvuoteellaan, että minä saan sen.
Kaikkein tärkein on kuitenkin mummini kultainen koru, jonka sisällä on ukkini, isäni ja pikkuveljeni kuvat. Hän varmisti vielä kuolinvuoteellaan, että minä saan sen.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Voi jeesus...
Luetelkaa nyt kaikki arvotavarat tänne vitun foorumiin niin on rosvoilla helpompi tehtävä kun ei tarvi randomilla kämppiä keikata. Täältä saa valmiin listan ja pystyy jopa ottaan ennakkovarauksia tulvaisuudessa.
Järki hoi älä jätä...
Luetelkaa nyt kaikki arvotavarat tänne vitun foorumiin niin on rosvoilla helpompi tehtävä kun ei tarvi randomilla kämppiä keikata. Täältä saa valmiin listan ja pystyy jopa ottaan ennakkovarauksia tulvaisuudessa.
Järki hoi älä jätä...
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Kyllä se rakkain on kuitenkin tämä tietokonetuolini. Tässä sitä tulee vietettyä enemmän aikaa kuin missään muualla. Aikoinaan tuli kierreltyä monessa mestassa ennen kuin hyvä löytyi, yllätys yllätys, IKEAsta. Rahaa meni muistaakseni 1800 mummonmarkkaa. Nyt on jo päällys hiukan rikkinäinen ja nahka on kyllästetty hiellä, pieruilla ja kahvilla, mutta mukava on edelleen.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Ei mulla oo oikein mitään "antiikkia antiikkia" kotona, ei vielä eikä ehkä tulevaisuudessakaan. Aika lahjakkaasti oon saanu myytyä ja vaihdettua kamppeet aina muuttojen yhteydessä..
Nyt oon alkanu kerään (haalin niitä joka paikasta, jatkuvasti) kuitenkin astioita (iittalaa ja arabiaa) joten ne on kai sitte ne mun elämän arvotavarat. Tiedän, etten tästä huushollista muuta vasta ku vanhainkotiin jos sinnekään, niin hyvähän se nyt on keräillä...
Nyt oon alkanu kerään (haalin niitä joka paikasta, jatkuvasti) kuitenkin astioita (iittalaa ja arabiaa) joten ne on kai sitte ne mun elämän arvotavarat. Tiedän, etten tästä huushollista muuta vasta ku vanhainkotiin jos sinnekään, niin hyvähän se nyt on keräillä...
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Mulla on taipumuksena heittää mieluummin kaikkee aina pois.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Kuten sanottua, ei täältä ainakaan mitään oikeasti arvokasta löydy.1108 kirjoitti:Voi jeesus...
Luetelkaa nyt kaikki arvotavarat tänne vitun foorumiin niin on rosvoilla helpompi tehtävä kun ei tarvi randomilla kämppiä keikata. Täältä saa valmiin listan ja pystyy jopa ottaan ennakkovarauksia tulvaisuudessa.
Järki hoi älä jätä...
Tunnearvoahan noilla "rojuilla" on sitäkin enemmän. Eikä kovin moni Kityläinen taida mun osoitetta tietääkään...
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Ei ole mitään arvotavaraa, mihin olisin erityisesti kiintynyt. Vaikka haluankin panostaa huonekaluihini, en kuitenkaan panosta niihin snobi-himosisustajan lailla. Kunnollista pitkäaikaiseen käyttöön on ollut ohjenuorana. Astiastoni ja ruokailuvälineeni ovat keskimääräistä suuremmat ja laadukkaammat, mutta en niitä ole perintökamoiksi ajatellut, vaan ihan arkikäyttöön. Ylioppilas- ja häälahjoja ovat molemmat. Kunnon juomalasit pitäisi vielä investoida.
Ainoa minulle todella arvokas omaisuus, jonka olen ajatellut jättää perintönä jälkeeni, ovat kirjani. Kokoelmaa kartutetaan vielä kauan ja hartaasti ja osalle kirjoita on jo "perijäkin" mietittynä
Ainoa minulle todella arvokas omaisuus, jonka olen ajatellut jättää perintönä jälkeeni, ovat kirjani. Kokoelmaa kartutetaan vielä kauan ja hartaasti ja osalle kirjoita on jo "perijäkin" mietittynä
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Etukäteen olen välillä jo vähän jännännyt, että mitenhän tässä vielä tulee käymään, kun olen näillä näkymin lähes ainoana perimässä tätiäni (jolla ei siis ole omia lapsia), jonka kotoa ja kesäasunnolta löytyy yhteensä arviolta 100-150 öljyvärimaalausta + keramiikka ym. taide-esineet siihen päälle. Myydäkään ei oikein voi (paitsi suvun sisällä), eikä niistä suurimmalla osalla mitään rahallista arvoa taida edes olla, mutta se määrä.. Huh!
Samaisella tädillä on yksi lamppu, jonka olen ilmoittanut haluavani perinnöksi, myös muutama lempitaulu on "korvamerkitty" siltä varalta, että joku muukin sukulainen tunkee haaskalle. Sen kesämökin haluaisin mielelläni myös omakseni, mutta taitaa matka Keski-Ruotsiin mökkeilemään olla vähän turhan pitkä.
Isältä perin 20mk:n setelin (oli löytynyt taskusta, ei tosin toimitettu koskaan perille, koska olisi kuulemma tullut kalliimmaksi se), venäläisen taskukellon (ihan hieno) ja jonkun miehen rihkamasormuksen, jossa lukee "Pekka" tai jotain vastaavaa (isän nimi oli Timo). Niin, ja velkoja reilu miljoona markkaa. Kellolla on ehkä tunnearvoa, jos joku tietää sen Pekan joka on unohtanut kännissä sormuksena Torniossa jonnekin, niin sen saa täältä tuntomerkkejä vastaan.
Samaisella tädillä on yksi lamppu, jonka olen ilmoittanut haluavani perinnöksi, myös muutama lempitaulu on "korvamerkitty" siltä varalta, että joku muukin sukulainen tunkee haaskalle. Sen kesämökin haluaisin mielelläni myös omakseni, mutta taitaa matka Keski-Ruotsiin mökkeilemään olla vähän turhan pitkä.
Isältä perin 20mk:n setelin (oli löytynyt taskusta, ei tosin toimitettu koskaan perille, koska olisi kuulemma tullut kalliimmaksi se), venäläisen taskukellon (ihan hieno) ja jonkun miehen rihkamasormuksen, jossa lukee "Pekka" tai jotain vastaavaa (isän nimi oli Timo). Niin, ja velkoja reilu miljoona markkaa. Kellolla on ehkä tunnearvoa, jos joku tietää sen Pekan joka on unohtanut kännissä sormuksena Torniossa jonnekin, niin sen saa täältä tuntomerkkejä vastaan.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Kaikki paitsi sohva lentää tästä kämpästä roskikseen jahka löydän uuden kämpän. Sitä myötä uudet kalusteet ja remppaa. Pikkuesineistä... kaikki turha lens jo roskikseen... uudet astiatkin odottaa laatikossa käyttöönottoa. Ainoa silmäteräni on 10 pennin kolikko vuodelta 1912.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Jos nyt kaikki irtain omaisuuteni tuhoutuisi vaikkapa tulipalossa, minua harmittaisi ainoastaan se että joutuisin tarpeelliset hankkimaan uudestaan.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Tämä herätti ajattelemaan, mitä haluaisin ensimmäiseksi pelastaa jos syttyisi tulipalo?!!!aasi kirjoitti:Jos nyt kaikki irtain omaisuuteni tuhoutuisi vaikkapa tulipalossa, minua harmittaisi ainoastaan se että joutuisin tarpeelliset hankkimaan uudestaan.
1) Kalleimmat aarteeni ovat omat lapseni
2) valokuvat
Kaiken muun voisin korvata rahalla.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Ei kovin fiksu topikki en siis paljasta lainkaan mitä arvotavaraa omistan
tässä asiassa komppaan 1108:ia en sentäs teihin niin paljon luota...
tässä asiassa komppaan 1108:ia en sentäs teihin niin paljon luota...
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Sama täällä, kirjoja on monta seinällistä.Lolita kirjoitti:
Ainoa minulle todella arvokas omaisuus, jonka olen ajatellut jättää perintönä jälkeeni, ovat kirjani.
Arvokkain omaisuuteni on kuitenkin tuo pieni miehenalku.
Vihkisormuksestakaan en luovu, mutta se on kyl koko ajan sormessa
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Arabian vanhoja, saatuja astioita on vitriinin täytteenä. Niitä ei saa enää mistään, muutamaa lisuketta kaipailen. Lahjaksi saatu käsinmaalattu kahviastiasto löytyy kans, sillä tosin vaan tunnearvoa. Pari isoa ryijyä ja kihla/vihkisormus/kaulaketju (valokuvat) koira kans, siinä ne rahallisesti arvokkaimmat. Niin, ja noista punasista ihkuista nojatuoleista en luovu, vaikka uudet kalustot ostin uuteen kotiin. Tän tuolin voin vaikka polttaa, kun täältä lähden.Mulli75 kirjoitti:.
Onko sinulla himo saada joitain esineitä ? Onko sinulla joku tai joitain tiettyjä huonekaluja tai arvotavaroita joissa on jotain tunnearvoa tai suurempaa joihin olet kiintynyt erikoisemmin ?
Viimeksi muokannut Kittys, 30.12.2005 2:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Mun keräilyhimo kohdistuu enimmäksen kirjoihin, mutta myös musiikkiin. (no ehkä vähän myös nalleihin). Arvokkain omaisuus on tuo hurtta. Mulla mitään arvokasta muuten ole, tunnearvoa sitäkin enemmän mm. äidiltä saamallani lipastolla, rakkailta ihmisiltä saaduilla koruilla ja joillain astioilla, papan posliinihevosella, etc. Eihän mulla ole huonekalujakaan kuin nimeksi, tähän nukkekotiin ei kyllä tarvitsekaan, futon ja ruokapöytä ovat kaverin jäljiltä. Osaispa oikeesti olla ilman tavaraa tai tehdä niinkuin frendi (mies) asian ilmoitti, kun tänne muuttaessani tuskailin sälän paljoutta, "Polta kaikki."
...
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Mulla oli yksi vanha isältä saatu t-paita, jonka olisin halunnut säilyttää. Se kuitenkin hävisi jostain käsittämättömästä syystä. Kyllä ottaa päähän. Mitään muuta ylitärkeää tämän tapaista - Five long years, he wore this watch up his ass. Then when he died of dysentery, he gave me the watch. I hid this uncomfortable piece of metal up my ass for two years. Then, after seven years, I was sent home to my family. And now, little man, I give the watch to you. – minulla ei ole.
Isoisäni jatkosodan asemasota–vaiheessa tekemät tuohivirut ja –kontti ovat hyviä muistoesineitä. Näitäkään kohtaan ei ole kovin vahvaa tunnesidettä, sillä en ehtinyt näkemään isoisää; kuoli ennen syntymääni. Onhan noita muitakin, mm. vanhoja harvinaisia kirjoja löytyy muutama kappale.
En vaan osaa kiintyä materiaan.
Isoisäni jatkosodan asemasota–vaiheessa tekemät tuohivirut ja –kontti ovat hyviä muistoesineitä. Näitäkään kohtaan ei ole kovin vahvaa tunnesidettä, sillä en ehtinyt näkemään isoisää; kuoli ennen syntymääni. Onhan noita muitakin, mm. vanhoja harvinaisia kirjoja löytyy muutama kappale.
En vaan osaa kiintyä materiaan.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Mitään kovin arvokasta en omista, huonekalutkin kaikki Ikeasta. Tunnearvoa on eniten perityillä ja lahjaksi saaduilla koruilla, joita käytän lähes päivittäin.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
"Maailman paras veli"-mukilla on tunnearvoa jonkusta verran, siskot hommasi sen.
Ranskasta ´98 tuomani tuopit ovat jo hajonneet sekä Jamaican pelipaita hävinnyt
Oikeastaan kaikki muut saa rahalla hommattua takas, ei ole oikeastaan mitään materiaa mikä olisi korvaamatonta.
Ranskasta ´98 tuomani tuopit ovat jo hajonneet sekä Jamaican pelipaita hävinnyt
Oikeastaan kaikki muut saa rahalla hommattua takas, ei ole oikeastaan mitään materiaa mikä olisi korvaamatonta.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Lapsilla ei olekaan ihmisoikeutta, vaan heitä kohdellaan kuin omaisuutta, tavaraa. Korvaako kotivakuutuksen irtaimistovakuutus myös lapsen jos se menee rikki?Bliss kirjoitti:Arvokkain omaisuuteni on kuitenkin tuo pieni miehenalku.
Anteeksi, olen sarkastisella tuulella.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Muutamia tauluja kyllä joilla on mulle tunnearvoa, kerta niissä on sukulaisia maalattuina ja tuttujapaikkoja maalattuina onhan noilla jonkin verran rahallista arvoa mutta ei niin paljon että voisin myydä ne. Kerta on tulossa; metsiä, osakkeita, kiinnesteistöjä, säästötilejä yms milla on paljon ennemmän arvoa rahallisesti.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Aikansa kutakin siskoseni, aikansa kutakin (pahoittelen, mutta minäkin olen 'sarkastisella' tuulella).Bliss kirjoitti:mutta se on kyl koko ajan sormessa
Materiasta niin ole väliä, mutta ihan pikkasen nikertäis ja nakertais sieluni sipukoita, ellei peräti sopukoita, jos äänilevyni eivät aina olisi minun. Aina ja iänkaikkisesti.
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Off topic:Bliss kirjoitti:mutta se on kyl koko ajan sormessa
Tuostapa tuli mieleen, että mitäpä tehdä vanhoilla kihlasormuksilla? Mulla kun on vieläpä exänkin.
...
Re: Huonekalusi ja arvotavarasi
Olin aikoinaan töissä vakuutusyhtiössä. Siellä koulutuksessa yksi kotitehtävä oli laskea oman omaisuutensa rahallinen arvo. Asuimme silloin pienessä yksiössä, joten järkytys oli suuri, kun laskimme omaisuutemme arvoksi uushankintahintoina lähes 300 000 markkaa. Suurin rahallinen arvo oli CDillä, elokuvilla ja tietokoneella. Eron ja muutaman muuton jälkeen jäljellä on vain rippeitä, mutta kyllä tavallisilla perushuonekaluilla, vaatteilla yms. on yllättävän paljon arvoa. Väsäsin joku aika sitten laskurin, jonka avulla pystyy laskemaan irtaimistonsa arvon (hankintahinnat keskitasoa, eli ei halpista eikä hintavaa ylellisyyttä). Tämän näköinen ohjelmasta tuli:
http://www.palvelumaatti.fi/vakuutustesti.html
En tietenkään suosittele mainostamaan täällä laskurin tarjoamia summia, nimim. "onneksi vuodentakainen varas oli niin kännissä, että jäi kiinni ennen kuin oli kerinnyt liueta CD-telineeni mukanaan".
http://www.palvelumaatti.fi/vakuutustesti.html
En tietenkään suosittele mainostamaan täällä laskurin tarjoamia summia, nimim. "onneksi vuodentakainen varas oli niin kännissä, että jäi kiinni ennen kuin oli kerinnyt liueta CD-telineeni mukanaan".