Pomot.

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
ElanorRaven

Pomot.

Viesti Kirjoittaja ElanorRaven »

Usein kuulee tarinoita äärimmäisen vittumaisista esimiehistä, jotka tekevät alaisten elämästä helvettiä. Mulla nyt ei pienen ikäni vuoksi ole pomoja kerennyt montakaan olemaan, itse asiassa kaksin kappalein, mutta molemmat olleet todella loistavia ihmisiä. Tämänhetkinen pomo varsinkin on ihan loistotyyppi, opetti jopa mut ryyppäämään :lol:

Edellisen pomon kanssa oltiin myös aika lailla samoilla aaltopituuksilla, ei juurikaan erimielisyyksiä. Huvitettiin kerran työkavereitakin, kun pomo yritti passittaa mua saikkarille kun selässä oli tikattu haava, mutta työpaikalla oli sen verran ruuhkainen aika etten olisi viitsinyt mennä. Pomo sitten huutaa leikkimielisesti "Äitiä täytyy totella!" ja minä takaisin: "Sä et ole mun äiti!"

Mutta entäs niitä kusipäisempiä pomoja... Onko kokemuksia? Tai muuten vaan mielenkiintoisia tapauksia?
tonttu

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja tonttu »

Mulla ei ole ollut koskaan mitään ongelmia pomojeni kanssa. Asiallisesti ja oikeudenmukaisesti ovat käyttäytyneet minua kohtaan, myös empatiaa on löytynyt kun elämäntilanteet ovat saattaneet muuttua (sairaustapaus perheessä tms.).
Ja onhan sitä kännättykin pomon kanssa. :D
slam

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja slam »

Entinen pomo oli aivan samanlainen, kun minäkin. Totes itsekkin, että "sul on mun luonto" XD. Oliskohan liiallinen ajaminen tehnyt tehtävänsä? :roll:
ElanorRaven

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja ElanorRaven »

slam kirjoitti:Entinen pomo oli aivan samanlainen, kun minäkin. Totes itsekkin, että "sul on mun luonto" XD. Oliskohan liiallinen ajaminen tehnyt tehtävänsä? :roll:
PILKKUVIRHE!

Anteeksi. :off:
Geetzu

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Geetzu »

ElanorRaven kirjoitti:
slam kirjoitti:Entinen pomo oli aivan samanlainen, kun minäkin. Totes itsekkin, että "sul on mun luonto" XD. Oliskohan liiallinen ajaminen tehnyt tehtävänsä? :roll:
PILKKUVIRHE!

Anteeksi. :off:
Öfftöpic, mukaan mahtui myös kirjoitusvirhe. Kun ja kuin sekoavat lauseissa usein.
Avatar
Mojo
Kitisijä
Viestit: 1417
Liittynyt: 14.08.2005 19:00

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Mojo »

Hyän pomom tunnistaa siitä että hänen kanssa tinatessa ei tule missään vaiheessa vaivautunut olo saati suunnatonta halua avautua työasioista.
Nykyinen pomo on vähän sellainen. Rento äijä kaikin puolin :D

Entinen pomo sitten taas edustaa toista ääripäätä. Kierompaa, omahyväisempää ja välinpitämättömämpää mulkkua saa etsiä. Jos miestä ei kiinnosta pätkän vertaa muut ku omat henkilökohtaiset intressit ollaan jo johtajuusasioissa menty ekankin askeleen väärään suntaan. Ei ollut edes ammattitaitoinen, eli se vähänkin minkä teki, ei ottanut onnistuakseen koskaan.

Nilkkani telottuani kyseisen mulkun tokaisu "Niin, ei sais olla harrastuksia" keitti mun vedet yli, jo siksi että hän oli ilmeisen tosissaan lausahduksensa kanssa. Tokaisin takas.. "Niin, no voihan sitä istua täällä toimistossa ,tekemättä mitään rakentavaa, päivät pitkät ylipainoisena vatsahaava ja sydänvaivat seuranaan" (Joo, hänellä oli sellaisia) Sen jälkeen ei koommin kommunikoitu :lol:
Ja onhan kyseisestä heebosta tarinoita paljonkin.. mutta suurin osa on mulle kuulopuhetta joten en mene niitä tässä listamaan ku en pysty niitä vahvistamaan....
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
Avatar
Mojo
Kitisijä
Viestit: 1417
Liittynyt: 14.08.2005 19:00

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Mojo »

Geetzu kirjoitti:Öfftöpic, mukaan mahtui myös kirjoitusvirhe. Kun ja kuin sekoavat lauseissa usein.
Joo.. ja koska en puhu puhtaasti yhtään kieltä lyhennän usein molemmat muotoon "ku" ... suosittelen :P
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
ninnithequeen

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Onhan noita muutamia mulkkuja pomoina ollut. Nykyinen on mainio tapaus, vaikka vikojahan toki hänestäkin löytyy (ja kestäpä ei).
MarthaFocker

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja MarthaFocker »

Kyl. Olin lukion jälkeen duunissa eräässä perheyrityksessä.

Ilmapiiri oli perseestä. Se oli sellaista kyräilyä koko ajan.

Päämulkku jos jotain puhui niin
1) mitä olen tehnyt väärin, vaikka en edes olisi voinut tietää asiasta
2) kehuskellakseen jollain vaikutusvaltaisella tuttavallaa tai poikiensa opiskelumenestyksella
3) aukoakseekseen päätään työhön liittymättömistä asioista. Jatkuvaa henkisen niskalenkin yrittämistä.

Silloin ihmettelin, että mistä johtuu se, että työpaikalla on niin kurja olla. Älytön vitutus töistä lähtiessä, että vittu tänne pitää palata n tunnin päästä. Uniinkin se vitutus tunki, eli silloinkaan ei päässyt pois siitä ylisiististä spoteilla valaistusta paskamyymälästä.

Nyttemmin ole vasta hiffannut, että vika ei ollut minussa. Sen paikan ilmapiiri oli sellainen, että sitä ei olisi voinut kestää.

Siinä firmassa ei harrastettu MITÄÄN sisäistä viestintää. (*)
Uudesta työntekijästä, uudesta myymälästä, inventaariosta ym. asioista saimme tietää yleensä siten, että päämulkvisti puhui puhelimessa siinä vieressä.
Firman taloudellisesta tilanteesta ei ollut mitään käsitystä.

Nämähän ovat asioita, jotka säädetään yt-laissa. vittu

No en tajunnut sitä silloin. Luulin tekeväni pahasti väärin, jos kuukausiraporttia tulostaessani vilkuilin kuukauden myyntiä tai kun tiirailin duunikavereiden palkkatietoja.
Nämähän ovat asioita, joista minun olisi kuulunut saada tietää. Ja puhumattakaan siitä, että sain tietää henkilöstöä tai myymäläverkostoa koskevat jutut melkeimpä viimeisenä.

Työntekijöiden kuuluisi olla ensimmäisiä, joille tiedotetaan.

Kyllä. Ne olivat mulkvisteja koko porukka. Faija, mutsi ja pojat, joista toinen minuakin nuorempi, yritti tietysti faijansa jalanjäljillä saada henkistä yliotetta työntekijöistä.

Ei mikään ihme, että siellä vaihtuu työntekijät koko ajan. Arvioisin työsuhteen keskimääräiseksi kestoksi n. 6 kk. Et sillai.

Eivät taida kusipäät olla kiinnostuneita siitä, että mulkun mainen leviää epävirallisessa viestintäverkossa hyvin nopeasti. (tietenkin olen tehnyt kaikkeni sitä levittääkseni)
Hauskinta siinä on se, että he luulevat olevansa hyvinkin pidettyjä ihmisiä. lol.



Tapan.

* sen enempää kuin ulkoistakaan. ne oli ihme psykoja. Kerran tuli paikallislehden toimittajaharjoittelija kysymään jos saisi tehdä jutun heistä lahtelaisena pitkään toimineena perheyrityksenä.
Hahah, ne ajoivat sen tytön pois liikkeestä melkein huutaen, että meidän asioita kun et ala nuuskia horo. Urpot, olisivat saaneet ilmaisen mainoksen.
Nighthawk

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Nighthawk »

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta minulla ei ole ollut ainuttakaan huonoa pomoa. Tämä poikkeus ei suoranaisesti ollut esimiehenäni, vaan hän oli pääurakoitsijan työnjohtaja (olin rakennuksilla kesätöissä, ikää jotain 17-18 ). Jostain kumman syystä hän oli ottanut minut silmätikukseen ja kuittailun kohteekseen, vaikka hänellä ei todellisuudessa ollut mitään oikeuksia komennella minua, eikä aihettakaan löytynyt.

Kun olin pari viikkoa katsellut tuota menoa, alkoi mittani olla täysi. Sitten sattui sellainen hetki, jota olin odottanut. Kyseinen äijä sattui tulemaan kapeissa portaissa minua vastaan. Hän tietenkin odotti, että olisin väistänyt, mutta tulinkin vain itsepäisesti vastaan, ja tajuttuaan etten ole väistämässä, alkoi hän pakittamaan maan kamaralle päin (itse olin siis tulossa toisesta kerroksesta). Pistin välittömästi häijyn ilmeen päälle, katsoin äijää silmiin ja törmäsin häneen siten, että ukko tipahti persuksilleen. Kommentoin tilannetta ainoastaan sanomalla ”hupista” tmv. Sitten jatkoin matkaani.

Sen koommin ei työnjohtaja (jälkeenpäin selvisi, että hän oli aika suuren rakennusyrityksen toimitusjohtaja) valittanut turhasta. Tuo oli myös ainoa tilanne, jossa olen koko elämäni aikana joutunut ns. isottelemaan.

Nykyinen esimieheni on varsin mukava, ja olemme kohtuu hyviä kavereita ihan vapaa-ajallakin. Yleensäkin kaikkien esimiesten kanssa olen tullut vallan mainiosti toimeen. Kunhan ei nuoleskele / mielistele ketään, toimivat hommat, eikä kukaan ärsyynny.

edit: korjattu 18:sta tuo aurinkolasipäinen hymynaama. Ilmeisesti numero 8 ja 'sulku kiinni' -merkki eivät voi olla peräkkäin.
Viimeksi muokannut Nighthawk, 17.01.2006 23:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
Camilla
Kitisijä
Viestit: 1314
Liittynyt: 14.08.2005 23:08

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Camilla »

Mulla on ollut yksi aivan painajaismainen pomo. Siis semmoinen ällöttävä äijä, jonka elämäntehtävänä oli vaan saada kaikki tytöt vuorotellen itkemään. Se oli joka päivä pahalla tuulella, karjui kaikille asiakkaiden kuullen ym. kivaa.

Eräänä kauniina päivänä, kun pomo sai taas raivarin ilmoitin tyynen rauhallisesti etten kestä enää ja lopetin. Ai että, oli ihana tunne. Varsinkin kun tiesin että he olivat koko joulusesongin ihan pulassa ilman mua, häh häh hää!

Mun tuurilla se pomo on rekkautuneena tännekin. Eli jos musta ei kuulu pariin viikkoon mitään se on varmaan lähettänyt jonkun kirjepommin mun kämpille..
MarthaFocker

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja MarthaFocker »

Camilla kirjoitti:Mulla on ollut yksi aivan painajaismainen pomo. Siis semmoinen ällöttävä äijä, jonka elämäntehtävänä oli vaan saada kaikki tytöt vuorotellen itkemään.
Olemmekohan olleet saman äijän alaisuudessa? ;)
No ei, mulkvisteja on paljon. Liian paljon.
Johtamis- ja viestintätaidon kuvitellaan olevan niitä juttuja, joita jokainen osaa. Paskat.

Kovasti se yritti saada itkemään, mutta se olisi ollut sille liian suuri voitto.
Himassa sitten otin itkuraivareita keskenäni ja niistä saivat osansa kyyppo ja ovet.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10702
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Tällä hetkellä mulla on aivan loistava pomo. Sillä, että se on vähän liiankin empaattinen ja hieman "tyhmä", ei ole asian kanssa mitään tekemistä ;)

Helsingin Yliopistolla mulla oli aivan karsea naispomo. Kävi mun työuran aikana läpi avioeron, kutsui mut "sinä ainoana hyvänä ihmisenä" aina kahvittelemaan huoneeseensa, käytti ilmaisena psykiatrina... joten jouduin kuuntelemaan hänen vuodattelujaan ja kerran jopa jouduin olemaan itsesäälin itkun aikana läsnä.. pelottavaa. Puolisen vuotta jatkui masennusta, jonka aikana työntekijöiden elämä oli helvettiä. Työvuorot puuttuivat lähes joka viikko, pomoa piti potkia perseelleen että tekisi töitä (joita ilman meidän työt oli vaikeita eläintenhoidossa). Kun pomo asui työpaikka-asunnossa 50m päässä töistä, kävin kerran herättämässäkin sen, kun ei työpaikalle kuulunut itsensä järjestämään kokoukseen. Ei huva.

Muuten mun pomot ovat olleen aika ok, pari pilkunnussijaa, ei sen pahempaa.
The great club outshines the individual, always and forever.
Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Hellu »

Mun entinen pomo on varmasti pahimmasta päästä.
Menin 17-vuotiaana sen firmaan töihin, aika pieni yritys jossa pomon lisäksi minä ja kolme muuta naista.
Naisia tietysti siksi että niitä on helpompi polkea maan rakoon.
Se haukkui meitä kaikkia, mutta aina sillä oli joku meistä silmätikkuna.
Tämä oli kausittaista, riippuen siitä kenen kanssa se sattui tekemään töitä tiiviimmin.
Mulla oli oppisopimus, se keskeytettiin kun pomo huomasi että hyvinhän mä osaan ilman koulutustakin.Paperi jäi saamatta.
Kun meidän painaja jäi saikulle (Burnout, vittumainen pomo ei tietenkään asiaa ainakaan auttanut..) ja kuvanvalmistaja otti lopputilin
niiden hommat jäi mulle.
Kävin pyytämässä lisää palkkaa kun kerran teen kolmen ihmisen työt,
ja ukko mietti hartaasti ja tarjos 70€ korotusta kuussa.
MITÄ VITTUA!!??
Satuin tietämään että molemmat pois lähteneistä duunikavereista tienas tuplat mun palkasta.
Yritti vielä selittää että kun verottaja se on joka sun rahas vie.
Käskin sitä tunkemaan sen 70€ perseeseensä, aijai kun teki hyvää!
Se oli niin pöyristynyt ettei puhunu mulle koko irtisanomisaikana.
Mulla on yks tuttu siellä töissä joten kuulen aina ukkelin parhaat tempaukset.
Joku tyttö joka niillä nykyään on töissä oli saanut muutama kuukausi sitten jonkun burnoutin tapasen ja työterveyslääkäri oli pyytänyt pomoa juttelemaan asiasta.
Lähinnä siitä että jotain on vialla kun se alaiset naksahtelee.
Tästä kiitoksena tää pomo oli tytön ollessa saikulla painanut itselleen
T-paidan jossa lukee että jos näet lukea tämän olet liian lähellä minua, osoitettuna tälle tytölle.
Varmaan oli kiva palata duuniin.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8599
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Ihan ok pomoja tainnut olla koko työurani aikana. Nykyisinhän meillä ei oikeastaan ole pomoa. Isoja kenkiä ja titteleitä löytyy, mutta kukaan ei ole suoranaisessa esimiesasemassa meihin nähden. Eli kukaan ei tiedä töistä, vahdi työtilannetta, pidä meidän puolia jne. Kuulostaa varmaan ihanan vapauttavalta, mutta ei se oikein ole. Kun meitä ei oteta missään huomioon, ei tuota arvostustakaan paljoa heru. Siitä huolimatta, tämä yksikkö ei pyörisi päivää pidempään ilman meitä. Nih!
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
slam

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja slam »

ElanorRaven kirjoitti:
slam kirjoitti:Entinen pomo oli aivan samanlainen, kun minäkin. Totes itsekkin, että "sul on mun luonto" XD. Oliskohan liiallinen ajaminen tehnyt tehtävänsä? :roll:
PILKKUVIRHE!

Anteeksi. :off:
Oles ny. Nykyinen pomo on sellainen vahva rakenteinen härkä ja sellaisen ojankaivajan näköinen körmy. En hänen toimintaansa muuten ole tutustunut, mutta ei näyttänyt yhtään perinteiseltä pomolta, jopa kohtuu nuoreltakin näytti...

Ensin topikkiin mainittua edellinen pomomies, ensimmäinen ja kolmas henkilö oli huumorimies. Aivan sekoa läppää luritteli... Aikas nerokastakin heittelyä, ja sellaista real huumoria... Vaikutti hieman loppuun kärähtäneeltä, joka jaksoi elää huumorin varassa eteenpäin... (itse kuutelin kaveria vain hiljaa, olin siellä työharjoittelussa ja sitten töissä tovin) Paikan kuskit oli karskeja äijiä.
Exsat

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Exsat »

Mä oon ollut melkein aina töissä niin isoissa lafkoissa, että se mun "esimies" ei ole aina saanut edes työsopimuksia kirjoittaa, vaan ne tulevat postissa paikasta X ja sitä isoa pomoa joka ne kirjoittaa, nähdään kerran-pari vuodessa. Nuo lähiesimiehet ovat olleet pääsääntöisesti hyviä tyyppejä, mutta ne isot pomot, joiden ei tarvitse päivittäin nähdä alaisiaan (eikä tutustua heihin henk. koht.) ovat välillä vähän hankalia.
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

ElanorRaven kirjoitti:Usein kuulee tarinoita äärimmäisen vittumaisista esimiehistä, jotka tekevät alaisten elämästä helvettiä.
Siinä vaiheessa kun alaiset eivät nalkuta esimiehestään niin joku on mennyt pieleen. Ei aina voi mennä niin hyvin että on vaan muksaa ja ihanaa ja ruusunterälehtiä ja pellavapäitä.
Eri asia on sitten se, että osataanko työasiat erottaa siviiliasioista.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
Runkkis

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Runkkis »

Parhaimmat pomoni ovat olleet, anteeksi vaan tytöt, ovat olleet miehiä. En tiedä onko minulla käynyt huono tuuri vai miksi naispuoliset esimieheni olleet kaksinaamaisia, pikkuasioista (epäolennaisista) nipottavia, sammakoita suusta päästäviä jne.

Miespuolinen pomoni vaihtui viime keväänä naispuoliseksi ja kummasti työssäviihtyminen väheni. Tunsin hänet entuudestan. Pidin hänestä ja hän oli mielestäni hyvä työssään. Hyppy suurempiin saappaisiin ei kuitenkaan tuntunut hänelle sopivan. Olen antanut hänelle aikaa opetalla uutta työtään ja minun johtamista, mutta silti puhelut hänen kanssaan saavat minut aina pahalle tuulelle.

Toivon mukaan itse olen ollut suht koht hyvä esimies. No, yhtä kohtaa en ollut, koska tarkoituksenani oli savustaa huonompi työntekijä pihalle hieman kyseenalaisin keinoin. Ei onnistunut eli tyyppi on vieläkin firman kirjoilla, sairaslomalla tosin (johtunee kai musta)... Joskus joutuu olemaan kusipää..
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10702
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Mä kävin tänään kahdestaan mun pomon kanssa syömässä. Weird.. ja sen on ihan mukava. Vähän sellanen "täti"- tyyppinen.
The great club outshines the individual, always and forever.
MarthaFocker

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja MarthaFocker »

Jaksan mussuttaa tästä aiheesta, että työntekijät nousevat johtajiksi ilman johtamiskoulutusta.

Jos henkilö on hyvä työssään ja ollut firmassa 16-vuotiaasta asti, niin
ei se silti tarkoita, että hän olisi hyvä pomo.
Toki riippuu paljolti ihmisestä.

Vaikka johtamis-ja viestintätaidon sekä sisäisen viestinnän tärkeyteen on alettu kiinnittää huomiota parina viime vuosikymmenenä enemmän, niin silti on paljon firmoja, joissa ilmapiiri on perseestä johtuen juurikin em. taitojen puutteesta.

Jos firmassa onkin tapana korottaa henkilöitä apupojasta pomoksi, niin
ainakin pitäis huolehtia kurssituksesta sun muusta.

Näitä asioita laiminlyömällä firmat vaan ampuvat itseään polveen.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Mun pomon hyviä puolia on hienotunteisuus ja sydämen sivistys. Hän todella osaa käyttäytyä ja kunnioittaa kaikkia ihmisiä ja osaa arvostaa heidän työtään. Minusta tuntuu, että hän on aina minun puolellani, oli tilanne mikä hyvänsä. Huonoja puolia on kiltteys, organisointitaitojen puute, pelko tietokoneita kohtaan, kyvyttömyys sanoa asioita suoraan ja käyttää ei-sanaa. Toisaalta me kyllä täydennämme toisiamme. :wink:
Kikkelis kokkelis.
mölli
Kitinän uhri
Viestit: 663
Liittynyt: 04.09.2005 4:09

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja mölli »

Eivät yleensä uskalla olla mulle hankala koska olen isokokoinen tai/ja joku mun sukulainen on mun pomoa isompi herra.
mölli
Kitinän uhri
Viestit: 663
Liittynyt: 04.09.2005 4:09

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja mölli »

MarthaFocker kirjoitti:Jaksan mussuttaa tästä aiheesta, että työntekijät nousevat johtajiksi ilman johtamiskoulutusta.

Jos henkilö on hyvä työssään ja ollut firmassa 16-vuotiaasta asti, niin
ei se silti tarkoita, että hän olisi hyvä pomo.
Toki riippuu paljolti ihmisestä.

Vaikka johtamis-ja viestintätaidon sekä sisäisen viestinnän tärkeyteen on alettu kiinnittää huomiota parina viime vuosikymmenenä enemmän, niin silti on paljon firmoja, joissa ilmapiiri on perseestä johtuen juurikin em. taitojen puutteesta.

Jos firmassa onkin tapana korottaa henkilöitä apupojasta pomoksi, niin
ainakin pitäis huolehtia kurssituksesta sun muusta.

Näitä asioita laiminlyömällä firmat vaan ampuvat itseään polveen.
Nämä tuotantotaloudesta ja muista höpökursseisita on just niitä luusereitä jotka eivät osaa olla johtaja eikä johtaa. VAHVA OTTAA VALLAN JA MURSKAA OPPISITION HAIL!
mölli
Kitinän uhri
Viestit: 663
Liittynyt: 04.09.2005 4:09

Re: Pomot.

Viesti Kirjoittaja mölli »

Runkkis kirjoitti:Parhaimmat pomoni ovat olleet, anteeksi vaan tytöt, ovat olleet miehiä. En tiedä onko minulla käynyt huono tuuri vai miksi naispuoliset esimieheni olleet kaksinaamaisia, pikkuasioista (epäolennaisista) nipottavia, sammakoita suusta päästäviä jne...
Ei naisista johtajiksi ole yleensä (paitti mun sukulaisissa näitä muutaman löytyy) ja noi on ihan perusämmän ominaisuuksia. Nainen pitääkööt turpaansa kiinni, katsokoot nöyrästi maahan ja totelkoot miestä.
Vastaa Viestiin