Missä olet homo?

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Vadim » 15.08.2006 19:17

Ensinnäkin olin pienenä itkupilli, joka lopetti tirauttelun vasta, kun ymmärsi, etteivät miehet itke, ja tämä siis noin 11-vuotiaana. Vaikken enää oikein osaakaan itkeä - edellisen kerran näin taisi sattua puolisentoista vuotta sitten uudenvuodenyönä, jolloin kyllä vollotin tytön takia oikein olan takaa, ja sitä ennen mahdollisesti isäni hautajaisissa parikymmentä vuotta sitten - olen kuitenkin pohjimmiltaan edelleen se sama itkevä Iines. Homo!

Toiseksikin pidän baletista ja Tsaikovskista. Homo!

Kolmanneksi olen juoruilevaa tyyppiä, tosin osaan kyllä ajoittain myös pitää salaisuuksia, jos miellän asiat sellaisiksi. Homo!

Neljänneksi olen rustaillut runoja ja rakkauskirjeitä, ja kärsinyt kuin nuori Werther. Homo!

Viidenneksi puhun ranskaa. Homo!

Kuudenneksi pidän romantiikasta. Vetistelen usein katsellessani romanttisia hömppäelokuvia. Tosin niin kuin eräs toinenkin edellä avautunut, Titanicissa toivoin etupäässä päähenkilöiden pikaista kuolemaa, ja toisaalta minua itkettävät myös kohtaukset, jossa mies tekee velvollisuutensa kaikenlaisia vaaroja uhmaten. On tosin muistettava, että näin tehdään yleensä miesjoukossa, esimerkiksi armeijassa, joten tuomio on karu: homo!

Seitsemänneksi pidän vaatteista, ja jos minulla olisi aikaa ja rahaa ja asuisin Pariisissa, viettäisin päivätolkulla aikaa vaateostoksilla kaupoissa, joiden antimet on todennäköisesti suunnitellut joku hintura. Löydän itseni usein ihastelemasta muun muassa hääpukuja, ja koska minulla on hyvä maku, ainakin muiden kantamien vaatteiden osalta, olen myös erityisen hyvää ostosseuraa. Minusta on itse asiassa oikein mukavaa hypistellä naistenvaatteita ja katsella, miltä ne näyttävät jonkun päällä. Homo!

Kahdeksanneksi viihdyn hyvin homojen seurassa. Homo!

Yhdeksänneksi pidän tanssimisesta ja käyn säännöllisin väliajoin myös homoklubeilla, koska niissä on vähemmän heteromaailmalle ominaista nenännyrpistelyä ja musiikkikin on usein parempaa.

Kymmenneksi pidän homojen tekemästä musiikista, varsinkin diskosta. No joo, moni muu asia menee myös, mutta silti: homo!

Yhdenneksitoista minulla on humanistisia taipumuksia: homo!

Kahdenneksitoista olen käynyt armeijaa enemmän kuin kiintiö sallii. Homo!

Kolmanneksitoista pidän Proustista. Homo!

Voisin laatia yhtä pitkän listan asioista, joita en tee tai harrasta, minkä vuoksi olen ilmiselvä homo. Mutta siitä tulisi kovin pitkä ja veikkaan, että asia tuli jo selväksi.

Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann » 15.08.2006 19:17

silsakenraali™ kirjoitti:Mä olen hyvä keskustelija ja erityisen hyvä puhumaan tunteistani.
Luin edellisen näin:
"Mä olen hyvä keskustelija ja erityisen hyvä puhumaan pohkeistani."

Nyt tungen naureskellen Mars Delightia pakaraani.

Itkevistä naisista ja miehistä sen verran, että nykyisellään en voi sietää vetistelyä ollenkaan. Pysykää kovana, saatana. Ei jaksa lohduttaa.

Homointa mussa, vaikka nainen olenkin, on tarve tepsutella pelkissä korkokengissä yksin kotosalla ollessani. Voisin kuvitella homojen toimivan näin..
Rotan aivot valtasivat pääni.

SikaMika

Viesti Kirjoittaja SikaMika » 15.08.2006 19:18

Uusiopehmis kirjoitti:
Hei! Mä olin pieni ja herkkä kerran! Kun vanhin ystävä meni naimisiin ja piti kauneimman puheen morsiamelleen mitä olen koskaan missään häissä kuullut, silmäni kostuivat kyllä tiivistymispisteeseen asti.
Olisin voinut väittää, että heittäydyn tunteelliseksi vain Maamme-laulun kajahtaessa jonkin tärkeän urheilullisen voiton kunniaksi tai joidenkin elokuvien loppuratkaisujen aikana, mutta kiitos muistutuksesta:

kaikkein lähimpänä kyyneleen tirautus oli viime kesänä veljeni häissä, joissa minua paljon paljon nuorempi siskoni piti todella hienon ja paljon aiemmin ilmaisematta jääneitä tunteita paljastavan puheen.

Muuten kyynelehtiminen ei sitten tunteideni ilmaisemisen repertuaariin kuulukaan, ei vaikka kuulisin jonkun lähiomaisen kuolleen. Tämä ei ole välttämättä pelkästään hyvä asia, mutta minkäs sitä itselleen voi.

Muuta "homomaista" en itsestäni/käytöksestäni keksi. Keksittekö te, vitun homot?

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 15.08.2006 19:25

SikaMika kirjoitti:Muuta "homomaista" en itsestäni/käytöksestäni keksi. Keksittekö te, vitun homot?
Sinulla on homogeeliä tukassa, anteeksi hiuksissa ja korvakoru. Niinkuin sinulle kerran sanoin, vain kahdenlaiset miehet käyttävät korvakorua. Etkä sinä ole merirosvo.

Onko homous syöpynyt jo niin syvälle yhteiskuntaamme, että ne teistä (varmaan melkein kaikki kuin minä), jotka käyttävät geeliä, tukkaväriä, korvakorua ja muita koruja sekä sheivaavat munakarvansa ja jopa säärikarvansa, ette tajua että olette, kyllä, HOMOJA?
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter

SikaMika

Viesti Kirjoittaja SikaMika » 15.08.2006 19:30

Gattaca kirjoitti:
SikaMika kirjoitti:Muuta "homomaista" en itsestäni/käytöksestäni keksi. Keksittekö te, vitun homot?

Onko homous syöpynyt jo niin syvälle yhteiskuntaamme, että ne teistä (varmaan melkein kaikki kuin minä), jotka käyttävät geeliä, tukkaväriä, korvakorua ja muita koruja sekä sheivaavat munakarvansa ja jopa säärikarvansa, ette tajua että olette, kyllä, HOMOJA?
Niin, sinähän se olet useimmiten Miehuutesi todistanut.

Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Viesti Kirjoittaja BrianW » 15.08.2006 19:30

Gattaca kirjoitti:
Onko homous syöpynyt jo niin syvälle yhteiskuntaamme, että ne teistä (varmaan melkein kaikki kuin minä), jotka käyttävät geeliä, tukkaväriä, korvakorua ja muita koruja sekä sheivaavat munakarvansa ja jopa säärikarvansa, ette tajua että olette, kyllä, HOMOJA?
Miksi ?

Käsittääkseni termi tarkoittaa henkilöä, joka kokee oman sukupuolensa seksuaalisesti puoleensavetäväksi.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 15.08.2006 19:36

Krhhmmm.. nyt puhutaan siis "homoudesta" eikä homoudesta. Omaa "homouttani" jo esittelin ekalla sivulla.

Jos on taju mennyt miksi muna- ja säärikarvansa ajellut, tukkaväriä ja korvakoruja käyttävä mies on homahtava, niin kyllä on maa degeneroitunut kultaiselta 70-luvulta. 70-luvulla jopa bodaaminen käsitettiin homoudeksi, kaikki miehen ulkonäkökeskeisyys siis.

(Toisaalta 70-luvullakin poika tai mies jota ei penkkiurheilu kiinnosta oli homo. Ei välttämättä sellainen homo joka pitää pojista, mutta homo kumminkin. :roll: )
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter

Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Viesti Kirjoittaja BrianW » 15.08.2006 19:45

[quote="Gattaca"][/quote]

Ahaa, tämä oli hyvä tarkennus. Olen kait aika tosikko näissä jutuissa.

Kyllähän minä sitten olen ihan "Homo", koska arvostan ulkonäköä, niin naisten kuin omaanikin. Niin ja on minulla timanttikorvakorukin. Herätti kieltämättä keskustelua vuosia sitten kun tein töitä pankkipiireissä.

Mielestäni, koska kerran tykkään katsella hyvännäköisiä treenattuja naisia,niin olisi perin epäreilua olla itse läski, huonokuntoinen äijä.

Hyvä, tilanteen mukainen pukeutuminen, on kohteliaisuutta muita kohtaan. Korostan tilanteenmukaiusuutta. Kaverini eksyi kerran puku päällä paikallisten HellsAngelsien tilaisuuteen ja sanoi, että vähän orvolta tuntui. Mutta mukavia hemmoja kuulemma kun paremmin tutustuttiin.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson

SikaMika

Viesti Kirjoittaja SikaMika » 15.08.2006 19:45

Gattaca kirjoitti: Jos on taju mennyt miksi muna- ja säärikarvansa ajellut, tukkaväriä ja korvakoruja käyttävä mies on homahtava, niin kyllä on maa degeneroitunut kultaiselta 70-luvulta. 70-luvulla jopa bodaaminen käsitettiin homoudeksi, kaikki miehen ulkonäkökeskeisyys siis.
Onko tämä 70-luku jokin vertailukohta, jonka aikaisiin miesihanteisiin muiden aikojen miesihanteita verrataan? Miksi juuri 70-luvun? Miksei 50-luvun tai 90-luvun? Eikö vain olisikin kivempaa, jos voisi omata asioista oman mielipiteensä eikä tarvitsisi orjallisesti noudattaa jostain ylhäältä annettuja, aikansa eläneitä, normeja tietämättä itsekään miksi niitä noudattaa?

Menehän Poika pesemään perseesi, laita reilusti geeliä päähän ja hae se perseestä puristeltava pystytisumisu sieltä tanssilavalta kuudesti laukaistavaksi!

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 15.08.2006 20:17

BrianW kirjoitti:
Gattaca kirjoitti:
Ahaa, tämä oli hyvä tarkennus. Olen kait aika tosikko näissä jutuissa.
.
Tämä on kai humoristinen keskustelu, jossa tunnustetaan omia "homomaisia" tai "neitimäisiä" piirteitä aloittajan kyselyn mukaan. Aloittajakaan ei varmaan tarkoittanut varsinaista homoseksuaalisuutta.
BrianW kirjoitti: Kyllähän minä sitten olen ihan "Homo", koska arvostan ulkonäköä, niin naisten kuin omaanikin. Niin ja on minulla timanttikorvakorukin. Herätti kieltämättä keskustelua vuosia sitten kun tein töitä pankkipiireissä.

Mielestäni, koska kerran tykkään katsella hyvännäköisiä treenattuja naisia,niin olisi perin epäreilua olla itse läski, huonokuntoinen äijä.
Tässä oli aikaisemmin HYVÄ tuplastandardi. Naisten tuli olla kauniita, miehen miehekkyyteen kuului tietty karuus. Tietysti oli sliipattuja "dandyja", mutta niillehän naurettiin. Siisteys ja asiallisen puvun käyttökin kuului asiaan, jopa kankaiden ym. laatu, mutta tietoista KORISTAUTUMISTA miehet välttivät melkein koko 1900-luvun. (Aikaisempien vuosisatojen röyhelöhihat ja töyhtöhatut oli jo historiaa)

Kuntoilukin oli KUNNON vuoksi, ei ulkonäön ja sixpäkin.
BrianW kirjoitti: Hyvä, tilanteen mukainen pukeutuminen, on kohteliaisuutta muita kohtaan.
Tuo "hyvä pukeutuminen on kohteliaisuutta muita kohtaan" on just sitä neitiklisettä, joka ennen huvitti nyt ärsyttää. Lenita Airisto taisi lanseerata sen Suomessa ja siten muut missimammat.
SikaMika kirjoitti: Onko tämä 70-luku jokin vertailukohta, jonka aikaisiin miesihanteisiin muiden aikojen miesihanteita verrataan? Miksi juuri 70-luvun? Miksei 50-luvun tai 90-luvun? .
Kun MINUN kulttuuripohjani tulee syvältä 1900-luvulta. Ja melkein koko 1900-luvun miehen koristautumista pidettiin naismaisena. Oli tietysti 60-luvun hipit koruineen, mutta hippejä ei Suomessa ollut. 80-luvulla tuli sitten nämä väritukka-meikkiposki Duranduranit ja Dingot, mutta nekin oli vain pikkulikkojen idoleita. 90-luvun grungen myötä taas (HUOM! :D ) reilu flanellipaitakin oli muodikas. :D

Nyt vasta sitten 2000-luvulla on tuo miehen koristautuminen ja trendivaatteet tulleet säännöksi ja jopa vaatimukseksi. AHISTAVAA! Muistaakseni jopa 80-luvulla sain Hesan kaduilla kulkea niissä vaatteissa joita kaupassa sai, vaikka olsi Prisman alennuskori.. ja muilla opiskelijoilla ja vanhemmillakin äijillä oli ihan samaan tapaan arkivaatteet paljoa stressaamatta. Nyt jos Kitinämiittiin tulisin niin aina pilkattaisiin vaatteitani, olisi minulla päällä ihan mitä vaan. Ihan sairas ulkuasun tarkkailu tullut päälle. Ja jos mies sellaisia tarkkailee, hän on, jesh, houmouta.
SikaMika kirjoitti: Eikö vain olisikin kivempaa, jos voisi omata asioista oman mielipiteensä eikä tarvitsisi orjallisesti noudattaa jostain ylhäältä annettuja, aikansa eläneitä, normeja tietämättä itsekään miksi niitä noudattaa?
Päinvastoin minusta vaikuttaa, että tämä nykyinen miesten geelihipsiminen, muna- ja säärikarvojen ajelu, omien ja toisten miesten vaatteiden jatkuva tarkkailu ym. on nyt jo niin itsestäänselvää ja nimenomaan ylhäältä annettua, että sitä ei osata kyseenalaistaa.

Vuosikymmen -pari aikaisemmin ,ainakin muualla kuin pintaliitäjäpiireissä, siis valtaväestön miesten keskuudessa sai arkena pukeutua niinkuin halusi, kunhan oli siisti eikä vaatteet ollet sentään vuosikymmeniä vanhoja. Nyt 2000-luvulla taas mies EI SAA pukeutua "oman mielipiteensä mukaan" pitää muistaa olevansa koko ajan myös muiden miesten ulkonäkötarkkailun kohde ja miettiä mikä on muiden mielipide.

Siis todella outoa, että käsitys "miehen koristautuminen, vaatekeskeisyys saati karvojen sheivailu = neitimäistä" on niin nopeasti UNOHTUNUT, ettei kukaan ylläolevista joista moni sitä varmaan tekee.. huomannut mainita sitä neitimäisyytenään ollenkaan.

Ja tässä asiassa "oman mielipiteen" esittäjä on CityKitytrendikulttuurissa aina väärässä.

Mutta, kuten jo sanoin..
minä itse olen muissa kuin koristautumisasioissa ihan epämiehekäs rääpäle ja neiti. Sekä psyykkisesti että fyysisesti.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter

bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam » 15.08.2006 21:27

Mää pillitän helposti varsinkin kaikissa elukkaleffoissa. Pingviinien Matka oli kauhein kokemus koskaan ihan sen takia, että jouduin puolet elokuvasta puremaan huulta ja hokemaan päässä "pissikakka raparperi pierupää hammasharja!" ja silti piti jatkuvasti poskia pyyhkiä. Salin muutamasta naisesta ei tainnut liikuttua kukaan. Leijonakuningas katsottiin nyt sunnuntaina ja aika paljon joutui pinnistelemään siinäkin. Saatan myös muodostaa kyyneliä pelkästään kuuntelemalla hyvää musiikkia, vaikkei se biisi henkilökohtaisesti merkitsisi minulle mitään suurempaa.

Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 17410
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Viesti Kirjoittaja Bluntly » 15.08.2006 21:30

Ai niin. Kaapissa on Marimekon pinkki/purppurapystyraitainen kauluspaita from Miami Vice aikakaudelta.

Kuinka korkealle homomittari hyppäsi?
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.

Edith

Viesti Kirjoittaja Edith » 15.08.2006 21:31

Bluntly kirjoitti:Ai niin. Kaapissa on Marimekon pinkki/purppurapystyraitainen kauluspaita from Miami Vice aikakaudelta.
Mikset sä oo käyttänyt tuota missään miitissä?

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 15.08.2006 21:33

Edith kirjoitti:
Bluntly kirjoitti:Ai niin. Kaapissa on Marimekon pinkki/purppurapystyraitainen kauluspaita from Miami Vice aikakaudelta.
Mikset sä oo käyttänyt tuota missään miitissä?
Sun ovulaatio aiheuttaa outoja oireita :lol:
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter

Geetzu

Viesti Kirjoittaja Geetzu » 15.08.2006 21:34

silsakenraali™ kirjoitti:Toinen hauska hämmentäjä on kysyä mieheltä suoraán, että miten sun parisuhde voi? Yleensä seuraa hiljaisuus ja sekava tokaisu, et mitennii? Äh, ei nämä ole hauskoja näin netissä, koska tilanne ratkaisee.
Mua ihan naurattaa miten samanlaisia te (tän ketjun juttujen perusteella) ootte mieheni kanssa. Teitä taitaa muistini mukaan yhdistää myös ihana hetskumainen komeus.

Mä olen kyllä kaikessa tosi bi.

Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 17410
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Viesti Kirjoittaja Bluntly » 15.08.2006 21:36

Edith kirjoitti:
Bluntly kirjoitti:Ai niin. Kaapissa on Marimekon pinkki/purppurapystyraitainen kauluspaita from Miami Vice aikakaudelta.
Mikset sä oo käyttänyt tuota missään miitissä?
Yritän epätoivoisesti pitää kiinni maskuliinisen heteromiehen mielikuvasta?
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.

Edith

Viesti Kirjoittaja Edith » 15.08.2006 21:38

Bluntly kirjoitti: Yritän epätoivoisesti pitää kiinni maskuliinisen heteromiehen mielikuvasta?
Tule se päällä ottamaan Jormaa, jahka miitti saadaan varmuudella sovittua!

SikaMika

Viesti Kirjoittaja SikaMika » 15.08.2006 21:42

Gattaca kirjoitti: Nyt vasta sitten 2000-luvulla on tuo miehen koristautuminen ja trendivaatteet tulleet säännöksi ja jopa vaatimukseksi. AHISTAVAA!
SikaMika kirjoitti: Eikö vain olisikin kivempaa, jos voisi omata asioista oman mielipiteensä eikä tarvitsisi orjallisesti noudattaa jostain ylhäältä annettuja, aikansa eläneitä, normeja tietämättä itsekään miksi niitä noudattaa?
Päinvastoin minusta vaikuttaa, että tämä nykyinen miesten geelihipsiminen, muna- ja säärikarvojen ajelu, omien ja toisten miesten vaatteiden jatkuva tarkkailu ym. on nyt jo niin itsestäänselvää ja nimenomaan ylhäältä annettua, että sitä ei osata kyseenalaistaa.
...Nyt 2000-luvulla taas mies EI SAA pukeutua "oman mielipiteensä mukaan" pitää muistaa olevansa koko ajan myös muiden miesten ulkonäkötarkkailun kohde ja miettiä mikä on muiden mielipide.
Kuka täällä mitään vaatii? Ei mua ainakaan kukaan vaadi mihinkään pukeutumaan (siksi en monesti pukeudukaan mihinkään, vrt. baarikäyttäytyminen), ihan itse saan kuteeni valita. Eikä kukaan ole pakottanut vetämään päälleni mitään trendiällötyksiäkään, ihan vapaaehtoisesti olen saanut pukeutua sellaisiin, tai päänsääntöisesti kuitenkin jättää pukeutumatta. Se on sitten jokaisen oma ongelma, jos ei a) uskalla pukeutua niin kuin haluaisi ja/tai b) jos jotakuta minun pukeutumiseni häiritsee.

Tuo muutosvastarintasi kaikkea kohtaan taitaa olla ainoa sinua kasassa pitävä voima näinä maailmanlopun päivinä.

silsakenraali™

Viesti Kirjoittaja silsakenraali™ » 15.08.2006 21:55

Geetzu kirjoitti:Mua ihan naurattaa miten samanlaisia te (tän ketjun juttujen perusteella) ootte mieheni kanssa.
Mä en tiedä haluisinko kohdata itseni tyyppistä miestä. Ajattelisin vain et se matkii mua :D

Sitä joskus kuvittelee, että nämä sanottakoon nyt vaikka feminiiniset piirteet ovat vahvuus (hetero)ihmissuhdemarkkinoilla. Ajattelee ymmärtävänsä ja käsittelevänsä naisia kollektiivisesti paremmin kuin jäyhä korvenraivaajatyyppi.

Mutta astuu esiin, kun ilmenee, että eihän kaikki naiset ole siinä omassa feminiinisessä piirteessään samanlaisia, vaan pikemminkin päinvastoin - konsanaan maskuliivisempia kuin minä itse. Biliiv mii, näinkin on käynyt.

Tämän lisäksi liian "feminiinisiä" aiheta täytyy esimerkiksi työyhteisössäni välttää, koska keskiaikaista kuin se onkaan, äijäyhteisössä niin ei toimita.

Olen ratkaissut tämän ongelmani muutamalla naispuolisella ystävällä, joiden kanssa voin toteuttaa tätä feminiinistä puoltani eli jutskata syvällisempiä. Toisaalta edelleen passiivisesti etsin samanhenkistä miespuolista soulmeittiä, ihan perspektiivin ja samaistumisen vuoksi.

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 15.08.2006 22:03

SikaMika kirjoitti:Kuka täällä mitään vaatii? .
No esimerkiksi sinä.
Monestiko olet vittuillut flanellipaidastani, maastotakistani (no se oli vitsi, muut saa ilmentää sellaista vaateilla, minä en), top-gun -lippiksestäni ja viimeksi "amishvaatteistani"?

Luuletko että ne on minulla jotain ulkopuolista komentoa eikä omaa valintaani niinkuin sinullakin?

Asia on sittenkin niin, että Gattaca on se joka ei saa pukeutua oman mielen mukaan. Muut saa, kunhan pysyttelevät nykyisten neitimäisten vaatekyttääjien asettamissa rajoissa. Aikamiehellä pääkallopaita ja huivi päässä = hyväksyttävää "yksilöllisyyttä". Flanellipaita tai rintataskullinen sininen paita ja lippis = epähyväksyttävää eikä "yksilöilisyyttä" vaikka itse haluaisi niitä pitää.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter

SikaMika

Viesti Kirjoittaja SikaMika » 15.08.2006 22:18

Gattaca kirjoitti:
SikaMika kirjoitti:Kuka täällä mitään vaatii? .
No esimerkiksi sinä.
Monestiko olet vittuillut flanellipaidastani, maastotakistani (no se oli vitsi, muut saa ilmentää sellaista vaateilla, minä en), top-gun -lippiksestäni ja viimeksi "amishvaatteistani"?

Luuletko että ne on minulla jotain ulkopuolista komentoa eikä omaa valintaani niinkuin sinullakin?

Asia on sittenkin niin, että Gattaca on se joka ei saa pukeutua oman mielen mukaan. Muut saa, kunhan pysyttelevät nykyisten neitimäisten vaatekyttääjien asettamissa rajoissa. Aikamiehellä pääkallopaita ja huivi päässä = hyväksyttävää "yksilöllisyyttä". Flanellipaita tai rintataskullinen sininen paita ja lippis = epähyväksyttävää eikä "yksilöilisyyttä" vaikka itse haluaisi niitä pitää.
Sun vaatetukselle vittuilu on silkkaa vittuilua, jota tuskin olisit koskaan edes saanut osaksesi jos osaisit käyttäytyä kunnolla. Mä en piittaa paskaakaan mistään trendeistä ainakaan trendien vuoksi, omaan ihan oman tyylitajuni jota on muokannut kaikki se paska mitä olen verkkokalvojeni kautta näiden vuosikymmenieni aikana pääkoppaani kiskonut. Sulla on myös omasi, ja kuten lienet huomannut, meidän käsityksemme tyylistä ja tyyllikkyydestä eroavat melkoisesti toisistaan. Mä olen ihan tyytyväinen omaan tyyliini, se ei ole todellakaan mikään sliipattu vaan kuljen ainakin trenditietoisten mielestä varmasti melko homsuisen näköisissä, silittämättömissä perusvaatteissa. Jos sä olet tyytyväinen omaasi, niin miksi tuo valitus jos tyylisi ei miellytä valtavirtaa?

isohaara

Viesti Kirjoittaja isohaara » 15.08.2006 22:24

Gattaca kirjoitti:Onko homous syöpynyt jo niin syvälle yhteiskuntaamme, että ne teistä (varmaan melkein kaikki kuin minä), jotka käyttävät geeliä, tukkaväriä, korvakorua ja muita koruja sekä sheivaavat munakarvansa ja jopa säärikarvansa, ette tajua että olette, kyllä, HOMOJA?
Mut ei metroseksuaaleja voi oikein tämän topicin hengessä haukkua homoiksi; he suorastaan huutavat julki homoutensa, kun toisena ääripäänä ovat nämä retroseksuaalit äijänköriläät, jotka päivällä korjaavat omin käsin autonsa, teurastavat naapurin isännän sonnin hedarilla ja parturoivat hehtaarin ikimetsää kyrvällään, mutta illalla oman kodin yksinäisyydessä pillittävät koko perheen piirretyn elokuvan eessä.

isohaara

Viesti Kirjoittaja isohaara » 15.08.2006 22:33

silsakenraali™ kirjoitti:Mutta astuu esiin, kun ilmenee, että eihän kaikki naiset ole siinä omassa feminiinisessä piirteessään samanlaisia, vaan pikemminkin päinvastoin - konsanaan maskuliivisempia kuin minä itse. Biliiv mii, näinkin on käynyt.
Näin on käynyt parikin kertaa parisuhteessa. Tuli kyllä semmoinen kumma fiilis, että eihän tämä nyt menekään niin kuin clinteastwood-leffoissa.
silsakenraali kirjoitti:Olen ratkaissut tämän ongelmani muutamalla naispuolisella ystävällä, joiden kanssa voin toteuttaa tätä feminiinistä puoltani eli jutskata syvällisempiä. Toisaalta edelleen passiivisesti etsin samanhenkistä miespuolista soulmeittiä, ihan perspektiivin ja samaistumisen vuoksi.
Pitäisi varmaan etsiä enemmän näitä naispuolisia ystäviä, sillä tämän hetkinen paras sellainen taipuu kyllä feminiinisiin juttuihin, mutta pääasiassa homma on kuitenkin sitä että istutaan sohvalla katsomassa telkkaria, juodaan olutta ja piereskellään kilpaa. Sen sijasta että pierastessa sanoisi notta "oho", toinen arvostelee suorituksen äänen, keston ja koostumuksen kuuloperustein.

Tiikeriankka

Viesti Kirjoittaja Tiikeriankka » 15.08.2006 23:19

Juu olen minäkin liikuttuvaa laatua elokuvissa jne. mutta saan pidettyä itseni kasassa. Pari naista on kyllä onnistuneet vääntämään minusta vettä ihan kunnolla. Naiset ovat julmia.

Avatar
Hallusinaatio
Kitinän uhri
Viestit: 681
Liittynyt: 14.08.2005 18:54
Paikkakunta: Internet

Viesti Kirjoittaja Hallusinaatio » 15.08.2006 23:34

Joskus jokin pieni kaunis yksityiskohta elämässä on sanoinkuvaamattoman liikuttava. Ei tuolloin kyllä pillittämään ala, mutta on kyllä homomaisen liikuttunut olo.

Elokuviin tuntuu eläytyvän paljon vahvemmin, jos niitä katsoo yksin. - Joo, on mullakin joskus tullut tippa linssiin.
"I want you to get excited about your life."

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Linkdex [Bot] ja 2 vierailijaa