Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Törkeää. Ihan saatanan törkeää. Tätäkö se on se suomen arvostettu ja kehuttu vanhusten hoito?
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1270653
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1270653
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Niinpä. Muutaman kerran tuosta nyt lukenut lehdestä. On se nyt jumalauta satana perkele kumma, että kaupunki saa päättää kuka saa asua puolisonsa kanssa ja kuka ei. Vai eikö vanhukset ansaitse ihmisarvoista elämää?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Käsitin uutisesta "erottamispäätöksen" syynä olevan kustannuskysymykset. Ilmeisesti tuollaisia tapauksia on enemmänkin? Tämä tapaus sattui nyt saamaan julkisuutta koska kyseessä on kaksi ex-julkkista?
Ajatusleikki: jos kyseisen pariskunnan erottamisesta säästetyllä rahalla saatiin varmistettua jollekin toiselle yksinäiselle vanhukselle hoitopaikka, oliko uhraus sen arvoinen?
Varautukaa siihen että tällaisia surullisia tarinoita tullaan kuulemaan yhä enemmän ja enemmän, kun sosiaalimenojen osuus bkt:sta vain kasvaa ja kasvaa. Ja jotta maailmantuska ei ainakaan helpottaisi, miettikääpä millainen tilanne yksinäisillä köyhillä vanhuksilla on esim. itärajan takana. Ai niin mutta eiväthän ne ole edes suomalaisia...
Ajatusleikki: jos kyseisen pariskunnan erottamisesta säästetyllä rahalla saatiin varmistettua jollekin toiselle yksinäiselle vanhukselle hoitopaikka, oliko uhraus sen arvoinen?
Varautukaa siihen että tällaisia surullisia tarinoita tullaan kuulemaan yhä enemmän ja enemmän, kun sosiaalimenojen osuus bkt:sta vain kasvaa ja kasvaa. Ja jotta maailmantuska ei ainakaan helpottaisi, miettikääpä millainen tilanne yksinäisillä köyhillä vanhuksilla on esim. itärajan takana. Ai niin mutta eiväthän ne ole edes suomalaisia...
Viimeksi muokannut CandyMan, 17.11.2006 11:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Jos vanhustenhuolto on näin perseaukista hommaa, on silloin kyllä jo jossain vikaa.CandyMan kirjoitti: Ajatusleikki: jos kyseisen pariskunnan erottamisesta säästetyllä rahalla saatiin varmistettua jollekin toiselle yksinäiselle vanhukselle hoitopaikka, oliko uhraus sen arvoinen?.
Jälleen kerran. Olisiko musiikkitalon rahoillle parempaakin käyttöä?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Ihan selvää byrokraattista tuomariainesta erottaa ihmiset toisistaan, vaikka tavoitteena olla avio- tai avoliitossa hautaan asti.
Tällä menolla erotetaan ihmiset toisistaan jotka surevat itsensä hautaan ennen aikojaan. Ei ole käynyt byrokraateilla mielessä että itselle voisi käydä noin.
Tällä menolla erotetaan ihmiset toisistaan jotka surevat itsensä hautaan ennen aikojaan. Ei ole käynyt byrokraateilla mielessä että itselle voisi käydä noin.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
No nytkö sä sen tajusit?SingleMalt kirjoitti:Jos vanhustenhuolto on näin perseaukista hommaa, on silloin kyllä jo jossain vikaa.CandyMan kirjoitti: Ajatusleikki: jos kyseisen pariskunnan erottamisesta säästetyllä rahalla saatiin varmistettua jollekin toiselle yksinäiselle vanhukselle hoitopaikka, oliko uhraus sen arvoinen?.
Jälleen kerran. Olisiko musiikkitalon rahoillle parempaakin käyttöä?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Minkä?ninnithequeen kirjoitti:No nytkö sä sen tajusit?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
SingleMalt kirjoitti:Minkä?ninnithequeen kirjoitti:No nytkö sä sen tajusit?
SingleMalt kirjoitti:Olisiko musiikkitalon rahoillle parempaakin käyttöä?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Ehkä sun kannattaisi jättää tuo ajattelu viisaampien ihmisten huoleksi.ninnithequeen kirjoitti:nytkö sä sen tajusit?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Mielenkiintoista on oikeastaan miksi dementoitunut vanhus sai jäädä yksityiseen palvelutaloon, muistamaton on raskas ja vahdittava hoidokki. Vaihtanee hänkin paikkaa vuoden sisään.
Pääasiassa yksityisellä puolella hoidetaan hyväkuntoisia, omatoimisia vanhuksia jotka tarvitsevat seuranpitoa, lääkkeidenjakoa ynnä muuta pientä hoivaa. Raskashoitoiset jäävät kunnalliselle puolelle ja sijoitetaan ensin hoitoisuuden, sen jälkeen paikkatilanteen ja inhimillisyyden mukaan mietittynä.
Yhteiskunnan mahdollisuudet kustantaa kaikille hoivaa panevat miettimään omaa eläkekertymää ja lapsilukua tulevaisuudessa. Jospa läheisistä huolehtiminen ratkaisisi ongelman ilman että kukaan jää heitteille.
Pääasiassa yksityisellä puolella hoidetaan hyväkuntoisia, omatoimisia vanhuksia jotka tarvitsevat seuranpitoa, lääkkeidenjakoa ynnä muuta pientä hoivaa. Raskashoitoiset jäävät kunnalliselle puolelle ja sijoitetaan ensin hoitoisuuden, sen jälkeen paikkatilanteen ja inhimillisyyden mukaan mietittynä.
Yhteiskunnan mahdollisuudet kustantaa kaikille hoivaa panevat miettimään omaa eläkekertymää ja lapsilukua tulevaisuudessa. Jospa läheisistä huolehtiminen ratkaisisi ongelman ilman että kukaan jää heitteille.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Tai Euroviisujen järjestämiseen budjetoiduille rahoille? Tai tiesminkä Suomelle myönnettyjen kansainvälisten urheilukisojen järjestämiselle? Tai puolustusvoimien ylläpidolle? Tai moottoriteiden rakentamiselle?SingleMalt kirjoitti:Jos vanhustenhuolto on näin perseaukista hommaa, on silloin kyllä jo jossain vikaa.
Jälleen kerran. Olisiko musiikkitalon rahoillle parempaakin käyttöä?
Ehkä musiikkitalorahoilla olisi saatu Helge Herala vaimoineen takaisin yhteen, mutta olisiko se sittenkään riittänyt kaikkien vanhustenhuollon (tulevien) ongelmien ratkaisemiseen, varsinkin kun muitakin vähintään yhtä tärkeitä tai "tärkeitä" kohteita on, kuten sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat, syöpäsairaat kosteasilmäiset lapsoset, liian isot luokkakoot jne. Ja päälle vielä tarve alentaa tuloveroja kannustinloukkujen takia, ja tietenkin perintövero pitäisi poistaa kokonaan.
Ei ole budjetin väsääminen varmastikaan helppoa. Kun yrität miellyttää jotakuta tahoa, pyllistät samalla kaikkien muiden suuntaan.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Näinhän se on. Mutta kun meininki on tällä mallilla vanhusten suhteen jo nyt, lupaan omassa vanhuudessani säästää yhden paikan yhteiskunnan kustannuksista. Kuula kalloon mielummin, kuin hoitokotiin kuolemaan johon nurkkaan.CandyMan kirjoitti:Ei ole budjetin väsääminen varmastikaan helppoa. Kun yrität miellyttää jotakuta tahoa, pyllistät samalla kaikkien muiden suuntaan.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Mitäs kyselet tyhmiä.SingleMalt kirjoitti:Ehkä sun kannattaisi jättää tuo ajattelu viisaampien ihmisten huoleksi.ninnithequeen kirjoitti:nytkö sä sen tajusit?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Olen miettinyt samaa. Tosin, jos nykyaikana ei haluta tavata edes omia vanhempia (varsinkaan jouluna), ehkä tämä lupaa huonoa tulevienkin sukupolvien halukkuudelle osallistua läheistensä hoitamiseen? Ehkä suomalaisilta on vain kadonnut kyky ja halu huolehtia lähimmäisistään, koska meille on opetettu jo äidinmaidossa sen olevan lähinnä yhteiskunnan tehtävä?Melnais kirjoitti:Jospa läheisistä huolehtiminen ratkaisisi ongelman ilman että kukaan jää heitteille.
Nämä ajatukset heräsivät minulla jo lapsena lukiessani Pahkasian Miihkali-sarjakuvaa, jossa Miihkali kävi vanhempineen tapaamassa pikaisesti vanhaa isoäitiä vanhainkodissa. Miihkalin vanhemmat järkyttyivät suuresti Miihkalin todetessa että heitä odottaa sama kohtalo tulevaisuudessa.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Ihmisten eliniän venyttely on turhaa puuhaa. Kiva olla 80+, kun ei kykene tuuppaamaan soppaa alas omasta kurkustaan, eikä viestittämään että tenat pitäis vaihtaa.
Alzheimer/dementiapotilaan luona kyläily on taas sitten aikalailla yhtä tyhjän kanssa, Vierailutiheydellä ei ole mitään väliä, kun kuitenkin käyt "liian harvoin". Ja kivahan sitä on kahvipöydässä kuunnella, että toinen tahtoisi jo kuolla ja elämä on tuskaa/paskaa. Kotona on tietty myös tylsää ja yksinäistä, mutta mihinkään en sieltä lähde..
Vois se helgekin jo imaista pyssynpiippua.
Alzheimer/dementiapotilaan luona kyläily on taas sitten aikalailla yhtä tyhjän kanssa, Vierailutiheydellä ei ole mitään väliä, kun kuitenkin käyt "liian harvoin". Ja kivahan sitä on kahvipöydässä kuunnella, että toinen tahtoisi jo kuolla ja elämä on tuskaa/paskaa. Kotona on tietty myös tylsää ja yksinäistä, mutta mihinkään en sieltä lähde..
Vois se helgekin jo imaista pyssynpiippua.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Rahahan tässäkin ratkaisee. Uskoisin, että rouva hoidetaan tuolla loppuun asti. Ilmeisesti saa hyvää taiteilijaeläkettä. Hoitokotihan nappaa leijonanosan eläkkeestä ja antaa vanhukselle vain taskurahaa.Melnais kirjoitti:Mielenkiintoista on oikeastaan miksi dementoitunut vanhus sai jäädä yksityiseen palvelutaloon, muistamaton on raskas ja vahdittava hoidokki. Vaihtanee hänkin paikkaa vuoden sisään.
Oma isoisänikin oli yksityisessä kodissa loppuun asti vaikka oli armeijan komentoäänellä räyhäävä vaikea dementikko ja kohtalaisen pitkän aikaa vielä vaippa-asteella ennen kuin kuoli. Sai kahta eläkettä jäätyään ilmavoimista majurina eläkkeelle ja toimi sen jälkeen vielä toimitusjohtajana jossain firmassa. Raha kelpasi vaikka oli työläs hoivattava.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Nähtävästi ei kuitenkaan riittävän hyvää, että pääsisivät molemmat samaan yksityiseen hoitokotiin.imbesiili kirjoitti:Ilmeisesti saa hyvää taiteilijaeläkettä.
Vanhainkodissa hinnoittelu on melkoisen raakaa. Ihan sama, paljon eläkkeesi on, niin aina viedään 80% tuloistasi hoitokustannuksiin. Kiva maksella ikänsä veroja tunnollisesti, kun tietää että viimeisillekkin tienesteille on takuulla nälkäinen ottajansa.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Kyllä se kuitenkin vaan on niin, että kaikilla yksinkertaisesti ei ole fyysisiä tai henkisiä voimavaroja toimia omaishoitajana. Jotkut siihen kykenee, vaikka hoidettava on hyvin sairas ja "vaativa". Mutta omaishoito vaatii silti yhteiskunnan tukea; rahallista sekä muita palveluja.CandyMan kirjoitti: Olen miettinyt samaa. Tosin, jos nykyaikana ei haluta tavata edes omia vanhempia (varsinkaan jouluna), ehkä tämä lupaa huonoa tulevienkin sukupolvien halukkuudelle osallistua läheistensä hoitamiseen? Ehkä suomalaisilta on vain kadonnut kyky ja halu huolehtia lähimmäisistään, koska meille on opetettu jo äidinmaidossa sen olevan lähinnä yhteiskunnan tehtävä?
Ja kyllä, aikoinani olen ollut valmis jäämään omaishoitajaksi, suunnitelmat olivat tämän osalta tehty valmiiksi. Onneksi tapahtui "ihme" eikä suunnitelmaa tarvinnut toteuttaa.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Näin on. Ulkonakin on tylsää. En kestä, (pitkään jos vemppaan händyyn)Ann kirjoitti:Kotona on tietty myös tylsää ja yksinäistä, mutta mihinkään en sieltä lähde..
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Näin varmasti on. Kuitenkin useat yksityiset vanhainkodit ovat keskittyneet jotakuinkin liikkuvien ja käsittävien vanhusten hoivaamiseen. Vaikka rahaa olisi tuskallisen paljon, ei dementoitunut sinne harhailuineen, karkailuineen ja kaatumisineen sovi. Olen nähnyt muutaman mukavan ratkaisun jossa vanhainkodissa on ollut useampi osasto, yksi näistä lukittu dementiakoti, joka takaa turvalliset oltavat asukeille. Tuon tyyppinen järjestely varmistaa vanhukselle loppuelämän samassa paikassa ilman siirtoja.imbesiili kirjoitti: Rahahan tässäkin ratkaisee.
Maksuista en ole kovin hyvin perillä mutta tuo 80% kuulostaa hyvin uskottavalta. Toisaalta siinä vaiheessa kun perustoiminnot alkavat pettää, ei sillä rahalla niin paljoa enää tee. Kunhan saisi edes sen mitä tarvitsee.
Sairainta on omaishoidon minimaalinen tukeminen, ei löydy intervallipaikkoja eikä näin ollen mahdollisuutta lomiin. Lyhytaikainen säästö katsotaan halvemmaksi kuin hoitajan uuvuttaminen ja kaksi hoitopaikan tarvitsijaa. Elämänlaatu ei ole kauniista puheista huolimatta merkittävä tekijä järjestettäessä kunnan palveluita.Rouva Pupu kirjoitti: Kyllä se kuitenkin vaan on niin, että kaikilla yksinkertaisesti ei ole fyysisiä tai henkisiä voimavaroja toimia omaishoitajana. Jotkut siihen kykenee, vaikka hoidettava on hyvin sairas ja "vaativa". Mutta omaishoito vaatii silti yhteiskunnan tukea; rahallista sekä muita palveluja.
Ennustan niitä kaivattuja yksityisiä palveluja juuri tälle alueelle, kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita löytyy varmasti. Tarjonta erilaisista palveluista avaa myös omaisille mahdollisuuden välittää läheisestään järjestämällä hoitoa kun oma elämä tai pää ei salli asua paritalossa molempien vanhempien kanssa.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Arvostettu ja kehuttu? Harvoin olen kuullut suomalaisesta vanhustenhoidosta mitään hyvää.SingleMalt kirjoitti:Tätäkö se on se suomen arvostettu ja kehuttu vanhusten hoito?
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Niinpä, tuota valitusta on kuunneltu about kakskyt vuotta, mummu on nyt 95v. Hoitokodissa ollut viime joulusta ja jatkuvasti haluaisi takaisin kotiin. Ei ole toivoakaan, että pärjäisi edes kodinhoitajien avulla, vaikka on terve kuin pukki, jalat eivät kanna. Jäljellä olevat lapsensa eli enoni ja äitini ovat molemmat eläkkeellä eli ei se helppoa ole kellään tässä tilanteessa.Ann kirjoitti:Alzheimer/dementiapotilaan luona kyläily on taas sitten aikalailla yhtä tyhjän kanssa, Vierailutiheydellä ei ole mitään väliä, kun kuitenkin käyt "liian harvoin". Ja kivahan sitä on kahvipöydässä kuunnella, että toinen tahtoisi jo kuolla ja elämä on tuskaa/paskaa. Kotona on tietty myös tylsää ja yksinäistä, mutta mihinkään en sieltä lähde..
...
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Ilmeisesti kuulet usein paljonkin hyvää muunmaalaisesta vanhustenhoidosta?Aito_Johanna kirjoitti:Arvostettu ja kehuttu? Harvoin olen kuullut suomalaisesta vanhustenhoidosta mitään hyvää.
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Liekkö syynä, että on varaa maksaa omasta pussista?Melnais kirjoitti:Mielenkiintoista on oikeastaan miksi dementoitunut vanhus sai jäädä yksityiseen palvelutaloon, muistamaton on raskas ja vahdittava hoidokki. Vaihtanee hänkin paikkaa vuoden sisään.
Tuskin. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi = alzhaimer aika pitenee, mutta samaan aikaan eläkeikää pitää korottaa, kun nuoremmat ikäluokat ovat pienempiä jolloin sukulaiset ovat edelleen työikäisiä. Tällöin kaupunkilaiselämässä ei ole käytännön mahdollisuuksia riittävään huolenpitoon mitä pitkälle edennyt alzhaimerpotilas tarvitsee.Melnais kirjoitti:Yhteiskunnan mahdollisuudet kustantaa kaikille hoivaa panevat miettimään omaa eläkekertymää ja lapsilukua tulevaisuudessa. Jospa läheisistä huolehtiminen ratkaisisi ongelman ilman että kukaan jää heitteille.
[avautuminen]Esimerkkitapauksena oma fammu jota ukki on hoitanut omaishoitajana jo useamman vuoden, mutta joka on pikkuhiljaa siirtymässä täysin laitospotilaaksi. Olikohan viime keväänä, kun ensimmäistä kertaa jäi oma esikoistytär tunnistamatta ja siitä tilanne on heikentynyt vauhdilla, mutta muuten on kyseessä fyysisesti jopa valitettavan terve ihminen. Lapset ovat työikäisiä vielä vuosia, joten heistä ei ole apua päivittäiseen hoitoon ja hoitotarve on todella päivittäistä. Ihminen joka minun lapsuudessa oli vielä taitava kokki ei kykene edes teeveden keittoon. Kyseinen sairaus taas tappaa nopeammin hoitavan aviopuolison kuin itse potilaan. [/avautuminen]
Re: Kunnes kuolema, tai helsingin kaupunki meidät erottaa
Sama tilanne täällä papan ja mamman kohdalla. Mamma siis omaishoitajana ja pappa elää jossain sotatilanteessa 24/7 melkeinpä. Ja muutenkin, totta turiset.ak kirjoitti: [avautuminen]Esimerkkitapauksena oma fammu jota ukki on hoitanut omaishoitajana jo useamman vuoden, mutta joka on pikkuhiljaa siirtymässä täysin laitospotilaaksi. Olikohan viime keväänä, kun ensimmäistä kertaa jäi oma esikoistytär tunnistamatta ja siitä tilanne on heikentynyt vauhdilla, mutta muuten on kyseessä fyysisesti jopa valitettavan terve ihminen. Lapset ovat työikäisiä vielä vuosia, joten heistä ei ole apua päivittäiseen hoitoon ja hoitotarve on todella päivittäistä. Ihminen joka minun lapsuudessa oli vielä taitava kokki ei kykene edes teeveden keittoon. Kyseinen sairaus taas tappaa nopeammin hoitavan aviopuolison kuin itse potilaan. [/avautuminen]