Saanko luvan, tiistai?

[sipsi]

Kaks ja puol tuntia, sit himaan! Luksusta.. Suihkuun, päiväunille, Kaari Utriota lukemaan.
Tääl aulas on niin kylmä ettei pysty ees kirjottaa.
Niin joo, ja yllätys yllätys..mun pomo on ilmeisesti unohtanu että mulla on talviloma ens viikolla. Vitut, pidän silti! Nelson-HAAHAA!

[CandyMan]

Toivon että minua petettäisiin. Toivon että se sattuisi.

Kannattais tulla mun kanssa pelaamaan jaltsua joskus.

Okei...? Aina oppii palstalaisista ihan uusia puolia.

[Rouva Pupu]

Hhui, nämä pakkaset saisi hieman laimeta. 25-33 asteen pakkasilla täälläkin mennään tämä viikko näemmä. Kaunis aurinkoinen ilma muuten.

Ilon aiheita: fysiikan koe meni läpi, ilmeisesti ainoana (ja mä olen surkea, joten taso taitaa tehdä jonkin asteisen historiallisen ennätyksen huonoudessa) ja historian keskiarvo pysyy edelleen kympissä kolmen kurssin jälkeen. Mietin vaan miksi opettaja pitää kurssilla YO kokeen ja arvostelee kuin olisi ollut YO koe. Nääh, sama se nyt on.

Jaah, palaan opiskelun pariin. Tänään luvassa biologiaa, ihQ

[Bluntly]

Pukkas taas huomisaamulle haastattelu.

Haastattelu peruttu pakkasen takia, pääsin suoraan seuraavalle kierrokselle. Edes jotain hyötyä tuostakin ilmiöstä.

[Kid]

Voi vittu kun töissä on hiljasta. Melkein meinaa nukahtaa tähän pöydän ääreen. Onneks pääsenkin lähtee jo en kolmelta, vaan kahdelta.

Josko huomenna ois enemmän äksönii..Toivossa on hyvä elää.

[Chap]

Haastattelu peruttu pakkasen takia, pääsin suoraan seuraavalle kierrokselle.

Mitä ihmettä? Jäätyikö haastattelija lumihankeen?

[-Superior-]

Parhaita levyjä ikinä. <3

[Edith]

Mun on kylmä. Kylmempi kuin äsken ulkona. Kävin kuntosalilla jonkinlaisen tauon jälkeen ja oli tosi hyvä mieli ja hymyilytteksenteli, mutta nyt kun pitäis taas lukea semiotiikkaa, onkin heti niin kurjaa (vali-vali). Mulla on tosi paljon vaatteita päällä, mutta tuntuu, että pitäisi silti mennä kahden peiton alle. Mutta jos menen semiotiikan kanssa peittojen alle, nukahdan varmasti pian.

Edit: Enkä mä osaa enää ees kirjottaa. Joku päivä just mietin, et vaiks lukioaikoina kirjoitin paljon parempia lauseitakin. Nykyään vaan ihan hirveetä moskaa.

[syttiK]

Kotona kipeänä. Tälle talvelle toivonmukaan nähty jo tarpeeksi TohtoriSykeröitä.

[Kimmen]

Lääkärin määräyksestä tarttui apteekista mukaani antibiooottien lisäksi sarvikuono. Jotenkin on sellainen kutina ettei tää ole ihan mun juttu. Onko kenelläkään kokemuksia tästä nenä-enemasta?

[Keikaus]

Lääkärin määräyksestä tarttui apteekista mukaani antibiooottien lisäksi sarvikuono. Jotenkin on sellainen kutina ettei tää ole ihan mun juttu. Onko kenelläkään kokemuksia tästä nenä-enemasta?

Mulla on tuollainen punainen (=tyttöjen väri). Mulla oli kovat ennakkoluulot, mutta tykkään kyllä käyttää tuota. Suolavesi hoitaa limakalvoja ja huuhtelun jälkeen on helpompi hengittää.

[-Superior-]

Ei sitä rakkautta ole voitettava aina uudelleen. Kyllä siihen pitää riittää se, että on ihan oma itsensä. Juu, vastuuta siihen kuuluu, mutta sekin tulee luonnostaan, kun on sinut itsensä kanssa ja oikean ihmisen kanssa. Rakastaminen on myös päätös.

Tosiasiassa pitää tuntea itsensä valtavan hyvin, että voi edes sanoa kellekään rakastavansa. En ole koskaan juuri luottanut siihen, enkä edes nähnyt koko asiaa miltään kantilta kovin merkityksellisenä. Vietin teinivuoteni masentuneena itkien loputonta yksinäisyyttäni. Rakensin maailmankatsomukseni pitämään tunnekokemukset kurissa ja ruodussa, koska se oli ainoa keino selviytyä ilman ketään läheistä. Onnistuin siinä käsittämättömän hyvin, mutta en koskaan tajunnut tunteiden arvoa. En koskaan edes ajatellut, että kukaan toinen ihminen voisi pysyä elämässäni pitkään tai todella rakastaa minua. Tai että voisin itse rakastaa.

Toisen ihmisen rakkauden pysyvyyteen ei voi luottaa. Se ei ole koskaan varauksetonta, koska rakkaus on hetkessä. Ennen mietin, että miten voi heittäytyä sellaiselle, mihin ei voi luottaa. Vasta nyt alan käsittää, että se on ainoa tapa heittäytyä.

[syttiK]

Mulla on tuollainen punainen (=tyttöjen väri)..

Näyttää epäilyttävältä.

Mä taidan tyytyä noihin antibiotteihin ja höyryhengityksiin.

[Ihminen]

Ennen mietin, että miten voi heittäytyä sellaiselle, mihin ei voi luottaa. Vasta nyt alan käsittää, että se on ainoa tapa heittäytyä.

Ainoa tapa? Voihan sitä heittäytyä vaikka junan alle. Vai tarkoititko, että ei voi rakastaa/olla rakastettu, jos ei heittäydy? Siinä tapauksessa komppaan, koska ei siihen tosiaan miten muuten voi luottaa, kuin laittamalla silmät kiinni ja kaasu pohjaan.

[Keikaus]

Vietin teinivuoteni masentuneena itkien loputonta yksinäisyyttäni. Rakensin maailmankatsomukseni pitämään tunnekokemukset kurissa ja ruodussa, koska se oli ainoa keino selviytyä ilman ketään läheistä. Onnistuin siinä käsittämättömän hyvin, mutta en koskaan tajunnut tunteiden arvoa. En koskaan edes ajatellut, että kukaan toinen ihminen voisi pysyä elämässäni pitkään tai todella rakastaa minua. Tai että voisin itse rakastaa.

Toisen ihmisen rakkauden pysyvyyteen ei voi luottaa. Se ei ole koskaan varauksetonta, koska rakkaus on hetkessä. Ennen mietin, että miten voi heittäytyä sellaiselle, mihin ei voi luottaa. Vasta nyt alan käsittää, että se on ainoa tapa heittäytyä.

No et kai sinä nyt noin enää ajattele? Onhan sinulla nyt läheisiä, joille voit kertoa ongelmistasi ja tunteistasi? Maailma on täynnä ihmisiä, jotka sopivat läheisiksi ystäviksesi, mutta pakko niihin on vähän ottaa kontaktia, että niistä tulee ystäviä. Ja sitten kun ovat ystäviä, ystävyyttä pitää hoitaa. Tietenkin voi olla, että joku päivä joku ystävyys laimenee tai häviää, mutta sellaista se sitten on. Siksi pitää olla ainakin kaksi läheistä ihmistä, että on edes toinen, jos yksi häipyy. Ja voihan sitä tuollaisen häipymisen hetkellä tulla vähän kriisin paikka, mutta kyllä siitäkin selviää.

Jos susta tuntuu, että ei ole tarpeeksi ystäviä ja läheisiä, mieti, miten olet onnistunut torjumaan heidät. Jos ajattelet ihmisistä tyyliin "ne aina jättävät" tai "ei ne musta kuitenkaan tykkää" tms., torjut ne omilla ajatuksillasi ennen kuin annat niille mitään mahdollisuutta ajatella sinusta toisin.

[ninnithequeen]

Jaahas, niin upea ilma että ulkoilemaan on päästävä. Turkasen paljon vaatetta vaan kaikille päälle. Michelinukkoperhe matkaan!

[Vihtahousu]

Nyt pitäs syödä aamiainen (=mysliä), etsiä pitkät kalsarit ja lähteä punttikselle.

Ja paskat tosimies tykkejä tarvitse, mittarikin näytti jotain -17:ta vaan. Oikea hauis meinas kyllä irrota ihan peruspainoillakin, sitä se teettää kun on kuukauden pois salilta. Nyt suihku, kokkaus, siivous, syönti ja iltasuraa leffaan haalimaan.

[Sheetlord]

Vuoden tauon jälkeen flash-hommia ja tietenkin nolla-aikataululla. Pää meinaa haljeta, kun on autuaasti ehtinyt unohtaa koko actionscript-syntaksin. Onneks ei tartte kehitellä mitään flipauttavia visuaalisia kikkoja vaan keskittyä sisältöön...

Viikonlopuksi suunniteltu luolasukellusviikonloppu näyttäis peruuntuvan, kun osanottajat sairastuvatja peruvat muista syistä yksi toisensä jälkeen. Vituttaa kun on nähnyt vaivaa, hommat luvat, avaimet montulle ja maksanut jo koko porukan majoituksenkin. Nyt sitten yrittämään hattu kädessä saada rahoja takaisin. Viimeinen kerta kun järjestän MITÄÄN... ttu!

Lisäksi hääviinojen hakumatka Virosta mutkistuu. Kaveri joka lupasi lähteä mukaan on kadonnut kuin maan alle. Onpa lystiä lähteä yksinään hakemaan rekka-autollista viruvalgeeta...

[isohaara]

Heräs se huoltomieskin tommosen pakkasyön jälkeen ja tiputti lämmitystolpan avaimen postiluukusta. Eikun Biltemaan poikkeen et sais vielä sisätilan lämmittimen.

[-Superior-]

No et kai sinä nyt noin enää ajattele? Onhan sinulla nyt läheisiä, joille voit kertoa ongelmistasi ja tunteistasi?

Nykyään kyllä on. He kaikki vain menevät kummallisiksi aina kun ryhdyn puhumaan tunteistani. Oi niitä aikoja, kun saatoin elää rauhassa täysin normaalia elämää ilman, että tarvitsi jatkuvasti puuduttaa itseään kysymyksellä "miltä nyt tuntuu".

Help the aged, minusta on tulossa käyrä, tympäisevä mummeli.

[Keikaus]

No et kai sinä nyt noin enää ajattele? Onhan sinulla nyt läheisiä, joille voit kertoa ongelmistasi ja tunteistasi?

Nykyään kyllä on. He kaikki vain menevät kummallisiksi aina kun ryhdyn puhumaan tunteistani. Oi niitä aikoja, kun saatoin elää rauhassa täysin normaalia elämää ilman, että tarvitsi jatkuvasti puuduttaa itseään kysymyksellä "miltä nyt tuntuu".

Help the aged, minusta on tulossa käyrä, tympäisevä mummeli.

No, ehkä he menevät kummallisiksi, koska a)eivät ole tottuneet kuulemaan tunteista jutustelua sinulta b)eivät osaa itse puhua tunteistaan. Seuraavan kerran, kun menevät kummallisiksi, kysy heiltä miksi. Joo, ei sun tarvitse edelleenkään tsekkailla tunteitasi koko ajan. Saat relata.

[Kimmen]

Ai kun kiva, sain juuri viestin että työmatkasuunnitelmani ensi viikolle meni läpi ja liput on varattu. Torstai-aamuna lentäen sinne, pari päivää palaveeraamista ja perjantaina Siljalla takaisin. Eihän tässä mitään erikoista ole, yritän vaan repiä iloa irti niinkin pienestä jutusta kuin laivamatkasta.

[mustaenkeli]

Jahas. Ei pääse sitte tuo pahempi puolisko vielä tänäänkään kotiin sairaalasta.
Kuha ny saisivat ees selville sen kivun lähteen...

[Rouva Pupu]

Jahas. Ei pääse sitte tuo pahempi puolisko vielä tänäänkään kotiin sairaalasta.
Kuha ny saisivat ees selville sen kivun lähteen...

Jaksamisia. Epätietoisuus näissä asioissa on todella ikävää ja hermostuttavaa.

[mustaenkeli]

Jaksamisia. Epätietoisuus näissä asioissa on todella ikävää ja hermostuttavaa.

Hiukkasen stressaa juuh... on meinaa tuolla puoliskollani kännykästä akku loppu ja äsken kun yritin soitella Kys:sille kyselläkseni vointia, totesivat vaihteesta, ettei he löyä tolla nimellä koko talosta yhtään ketään, että ei sitä varmaan oo ees sisälle kirjattu.... ja kuitenki ovat ottaneet hänet eilisiltana sisälle sairaalaan, siellä se on yönsäkki viettäny ja tänää ovat kuvanneet päätä varjoaineilla ja magneettikuvissa on käyny ja ties mitä...
ja tässä olis muka yritettävä hiukan levätäkki, että jaksais olla ensyön töissä...