Tisdag

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
Avatar
Stadinarska
Kitisijä
Viestit: 7430
Liittynyt: 30.10.2006 19:18
Paikkakunta: No aivan varmasti aina Stadi

Viesti Kirjoittaja Stadinarska » 13.02.2007 23:59

KIITÄN TUKIJOITANI!

Sanotaan, että rakkalla lapsella on monta nimeä. Näin uskottelen itselleni kun menen nukkumaan kohta. Lupasinhan katsoa uudet mahdolliset nimeni päivän lopulla ja olihan niitä enemmän kuin lääkäri määrää. Ja mikä mieltäni kovastikin lämmitti ei ollut yhtään stadinpaskaa. Vastaavia oli kuitenkin. Tutkin niitä sydämessäni. Huomaatteko, että siinä ei ollut kuin yksi ämmä.
En ole ihan varma muutanko nimeni ehdotetun kaltaiseksi. Jos nimeni olisi Nora niin sitten Noraamut olisi hyvä mutta kun mä olen mies niin hienommalta kuulostaa että olen jo päässyt naisiin eli "Norattu".
Niballa oli jokin kauhea, onneksi olen sen jo unohtanna!
Keikaus laittoi kamalan Stadinterskan, mutta vastapainona sitten runsauden sarven, kai ajatellen sydäntäni.
KUSTAS minä nyt tiedän mitä teen? Jos kuitenkin säilyisin Stadinarskana.
Grammari oli jotenkin ymmärrettävä, jos mä toistan itseäni.
Oh, mutta nyt mä haukun itseäni ettei yleisön tarvitse: Mä puhun koko ajan itsestäni: Senkin Arska, itsekäs egoisti! Nyt nukkumaan ja nöyrtymään, HETI. "Kyllä, Arska, menen heti, ja pesen hampaat"...

Katsokaas nyt! Kyllä Arska aina Turskan kuriin laittaa. Nytkin se alkoi luulla itsestään liikaa!
OTTAKEEPA huumorilla ja loppuun sama kuin alkuun:
Kiitän lämpimästi kaikkia tukijoitani lämmöstä!

Stadinarska, höpsykkäneuvos
suuruutta ja pieneyttä samassa tikitikiboxissa jo ammoisista ajoista

Melnais
Kitisijä
Viestit: 2199
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais » 14.02.2007 2:16

Xiberia kirjoitti: Minä kävin luovuttamassa verta, kotimatkalla sitten iski joku ihme heikotuskohtaus...
Muista ottaa seuraavan kerran todella rauhallisesti luovutuksen jälkeen! Mulle kävi viimeksi nimittäin ihan samoin. Olin nestetankannut sekä etu- että jälkikäteen ja Hb oli > 150, mutta silti en kestänyt kuljeskelua kaupungilla luovutuksen jälkeen. Tuuperruin Aleksi 13:n penkille kylmänhikisenä näkemättä mitään muuta kuin mustaa harsoa, valuin siitä sitten lattialle istuksimaan ja kokoilemaan itseäni vartiksi. Ketään ei muuten kiinnostanut lattialla kalmankalpeana nököttävä tyyppi, ei edes myyjiä. :D

Ehkä loppupäivä pitää vaan malttaa jättää pelkkään lepoon, tuntuu tuo verenpaineen lasku sen verran ikävältä.
Elämä kantaa, jos sen antaa

Vastaa Viestiin