Aurinko niin nätisti paistaa, että taidan ennen kauppareissua suorittaa pienimuotoisen kävelylenkin issekseni. Sitten pitää jatkaa taas kirjottamista, huhhelihei. Taidan tulla siihen tulokseen, etten kykene tekemään työtä joka olisi pelkästään tietokoneen ääressä istumista. Ei ihme, että nörteillä hajoaa pää. Ihmisten tulee liikkua, hyppiä ja juosta ja venytellä. Ei tuu muuten mittään, ei. Sympatiani näyttöpäätetyöläisille.
Pääsisinköhän vaikka muuttomieheksi?
Kirjoitusurakan jälkeen jumppaileen ja jos hyvä munkki käy niin laatuaikaa™ raksupaksun kans JO alkuillasta. Olen toiveikas ja hyvä pettymään
)
