Melnais kirjoitti:Monikin palstavanukas olisi sen sijaan potentiaali itsemurhaaja.
Mielestäni jotenkin tosi kamala aihe, saan varmasti vihat ylleni. Kuitenkin yleisestävässä mielessä varsin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen kysymyksenasettelu. Täytyyhän palstalla olla moista varten pamiverkosto, eli jos jollain menee toosi leimisti, niin voi sitten listalta katsoa oman riskitasonsa ja soittaa kaverille hetken helpotusta.
Muistakaa rakkaat toverit, että itsemurha ei ole rikos!
Dr.Diarrhea kirjoitti:
Muistakaa rakkaat toverit, että itsemurha ei ole rikos!
Edessä jotenkin niin loistava tulevaisuus, että itsemurha ei olisi pahitteeksi. Lopettaa ajoissa kaikki paska. Haluaisin kuitenkin kuolla heidän tyhmyytensä tappamana. Varsinkin yhteiskunnan ymmärtämättömyyden vuoksi, koska eivät koskaan voineet ymmärtää.
Pitäisikö tähän luetella nimiä? Jos pysyisi ihan yleisissä luonteenpiirteissä.
Minä pelkään sekä täällä että tuolla ulkona kahdenlaisten ihmisten puolesta. Niiden, jotka ovat vaipuneet säälimään itseään uskoen muun maailman olevan heitä vastaan. He eivät kurkota apua, ellei sitten jatkuvaa märehtimistä omassa tilassa lasketa avun hakemiseksi. Vihamielisen asenteen vuoksi heitä on myös hyvin vaikea auttaa, sillä epäluuloisuus muita kohtaan estää luottamasta toisen vilpittömään, inhimilliseen haluun helpottaa kärsivän oloa.
Toinen ryhmä ovat ihmiset, jotka tietävät ja osaavat mielestään aina kaiken. He ovat ulkoisesti ihmissuhteiden guruja, menestyneitä työelämässä, koulutettuja ja kohtuullisia. Tämän lisäksi vankina oman menestymisensä roolissa sillä elämän väistämättömiä tappioita on mahdotonta hyväksyä. Vaikka kykyjä normaalien vastoinkäymisten selvittämiseen olisi, niitä ei käytetä sillä ei tahdota myöntää mitään ongelmia olevankaan. Joskus tämä johtaa haasteiden, kuten suhteiden tai uusien työpaikkojen, välttämiseen, sillä epäonnistumista torjutaan niin ponnekkaasti ettei sitä torjuttaessa estetään myös mahdollisuus onnistumiseen.
Varoitusmerkkeinä näkisin siis ulkopuolisuuden kokemuksen, vaihtoehdottomuuden, suvaitsemattomuuden ja kyvyttömyyden nauraa itselleen. Kaikista näitäkin piirteitä löytyy mutta hallitsevina ominaisuuksina ne vilkkuvat kuin hälytyvalot henkilön yllä.
Asiaan löyhästi liittyen, onko kukaan vielä lukenut Veikko Huovisen kirjaa poikansa itsemurhasta? Pitää lainata.
Olen kuullut muiden huonoja kokemuksia itsemurhista, joten ei tule kohdallani kyseeseenkään. Monet tietenkin väittävät kivenkovaan että olisin onnellisempi kiikussa, mutta paskat. Minä tiedän paremmin.
Mun mielestä isoin riskiryhmä on pääosin netissä aikaansa viettävä massa. Vitun netti! Netti ei ole elämä. Elämä ei ole netti. Sätti ei ole elämää. Keskustelupalsta ei ole elämää. Ne ovat parhaimmillaan hyvä kakkonen, lähes aina huono vitonen. Netti vierottaa elämästä, se näivettää ihmismieltä, antaa vääränlaista uskoa omaan sosiaaliseen antiin tai antamaansa vastineeseen. Sitä paitsi nörtit ovat harvoin onnellisia, ellei Assemblyn avajaispäivää lasketa. Menikö perille?
Harrastakaa liikuntaa, syökää terveellisesti, menkää ihmisten pariin, puhukaa, avautukaa, uskaltakaa!
