Zeb takaisin!

[elco]

...So Easy... Huima... (Joskus en erota niitä toisistaan)

Nyt taisi kyllä sokea kanahaukka löytää kanalan big time: huima==SE! Miten en oivaltanut tuota itse!?

Tämä selittää monta asiaa.

[Herra Manala]

No otetaans tähän sitten lyhyt oppimäärä:

Mä alan olemaan yhä enemmän sitä mieltä, että meistä tulisi loistava pari. Kunhan vain
1) Saisin olla jatkuvasti pirtutipassa
2) Joku vaihtaisi välillä katetrin
3) Äiti ei saisi tietää

No herraisä sentään! Lyriikoissahan olennaista on nimenomaan se tiivistäminen.

Näin on. Esimerkiksi poikabändit onnistuvat tiivistämään "love you so, never let you go" sanomansa mainiosti jopa alle neljään minuuttiin. Minäkin osaan, musta tulee isona poikabändi.

oh baby i seem to miss you so
and i would never wanted to let you go
i would have never guessed it first-hand
to see your face fly like a rubberband

and if god ever lets me know
why you were such a margarine-cow
i shall long for that recallable find
how you endured when i fucked you behind

[Gat]

...So Easy... Huima... (Joskus en erota niitä toisistaan)

Nyt taisi kyllä sokea kanahaukka löytää kanalan big time: huima==SE! Miten en oivaltanut tuota itse!?

Tämä selittää monta asiaa.

Minä ainakin alkuun sekoitin huiman ja So Easyn . Taisin pistää yhtä tilille toisen jutuista. Kovin samanlaisia tyhjä-tynnyri-kolisee arkkityyppisiä juppeja molemmat. En tiedä ovatko sama henkilö, mutta olen sitä kyllä epäillyt.

[Herra Manala]

Minä ainakin alkuun sekoitin huiman ja So Easyn . Taisin pistää yhtä tilille toisen jutuista. Kovin samanlaisia tyhjä-tynnyri-kolisee arkkityyppisiä juppeja molemmat. En tiedä ovatko sama henkilö, mutta olen sitä kyllä epäillyt.

Paskan marjat. Siinä missä So Easy elää sosiaaliturvalla, Huima tienaa huonoa liksaa.

[Gat]

Minä ainakin alkuun sekoitin huiman ja So Easyn . Taisin pistää yhtä tilille toisen jutuista. Kovin samanlaisia tyhjä-tynnyri-kolisee arkkityyppisiä juppeja molemmat. En tiedä ovatko sama henkilö, mutta olen sitä kyllä epäillyt.

Paskan marjat. Siinä missä So Easy elää sosiaaliturvalla, Huima tienaa huonoa liksaa.

Molemmat valmistuneet samasta reverend Anal Bonersin hevonpaskabingosanasto International Divinity Self-Knowledge Universitystä? Jossa EW:llä on fellowship? Uskovaiset vaikuttavat uskottavilta siksi, että he kaikki puhuvat samaa kieltä. Se johtuu siitä, että koska omaa minää heillä ei koskaan ole ollut, on pakko tankata sielua isommasta tankista.

[Zeb]

1) Saisin olla jatkuvasti pirtutipassa
2) Joku vaihtaisi välillä katetrin
3) Äiti ei saisi tietää

Ikävä pilata ilosi kohdan 1 suhteen, mutta humala ei tunnu mukavalta, ellet ole jatkuvassa, edes pienessä, nousussa. Jos taas olisit jatkuvassa nousussa, olisit kohta kuollut.

Huomaa, että ystävällisesti jätin sulle kuitenkin ilot kohdista 2 ja 3. Tykkää ne jotkut kuulemma jopa eturauhastutkimuksesta

[Zeb]

Nyt taisi kyllä sokea kanahaukka löytää kanalan big time: huima==SE! Miten en oivaltanut tuota itse!?

Ei SE:ssä ja Huimassa ole paljoakaan samaa. Ne saarnaa (sille päälle sattuessaan) ihan eri asioista. Ihan niin kuin Gat saarnaa pillusta ja nykyään myös rahoistaan ja sinä taas meuhkaat siitä miten hienosti sulla menee (Elä nyt taas loukkaannu ja aloita sitä ydinhyökkäystä, tai kaivaudun poteroon.)

[PerttiMakimaa]

Tarkoitus ei ollut vaikuttaa siltä, että nuolisin sinun tai ukkoni tai yhteisön persettä.

Hei, off topiccaaja.

Tuota asiaa varten on jo galluppi erotiikkapuolella.

[EveryWoman]

Taisin syyllistyä sekä a):han että b):hen, ja vaikka periaatteessa olenkin samaa mieltä kanssasi, kuvittelen kuitenkin motiivini tärkeämmiksi kuin sen, miten laumasieluiselta noin toimiessani satun näyttämään. a) tapahtui, koska Zeb selvästi oli pahoittanut mielensä, ja koska hän selvästi kaipasi tykkäämisinformaatiota ja minä satun tykkäämään hänestä, en nähnyt mitään syytä olla kertomatta sitä. b) on hankalampi tapaus, lähinnä se oli asian vahvistamista, ja aidon vahvistamisen kätkeminen samansuuntaisen älämölön sekaan on kätevää, tavoittaa kohteensa, mutta aika harva muu tajuaa sen olleen aitoa.

Noiden lisäksi "syyllistyit" myös Zebin toiminnan tulkitsemiseen laumasosiaalisuudeksi, mitä se ei välttämättä ollut. Kuten sanottu, takaisintulovaatimuspommituksen kohteeksi joutuminen ei välttämättä kaikkien mielestä samassa tilanteessa olisi mukavaa, saati että heidän voisi sanoa "selvästi kaivanneen" sellaista.

Mutta koska kohde ei tällä kertaa pahoittanut mieltänsä, minä tulkitsin väärin ja sinä oikein, tai oikeammin, mene ja tiedä (pahoittelut, Zeb, tällaisesta pelinappulaksi joutumisesta - usko että teen sen rakkaudella!!).

Tärkeintä kai kuitenkin on, että itse tietää sen pääasiallisen funktion, oli se mikä hyvänsä. Lauma saa vetää ihan mitä johtopäätöksiä lystää, minua ei varsinaisesti edes kiinnosta.

Itseisarvoisesti nuo mielipiteet eivät tietenkään minuakaan kiinnosta, mutta sillä että ihmiset eivät ymmärrä viestintääni päin mäntyä, on kuitenkin merkitsevä välinearvo tulevien keskustelujen onnistumisen kannalta. Aika monia useisiin mielipiteisiini olennaisesti liittyviä pointteja on turha yrittää ymmärrettävästi kuvailla henkilölle, joka on aiemmin toistuvasti tulkinnut minun tavalla tai toisella osallistuvan mainittuun laumasosiaaliseen pelaamiseen. Sellainen tyyppi antaa käyttämilleni käsitteille sujuvasti omanlaisensa merkityssisällöt, eikä niiden tarkentaminen sanallisesti yksittäisen keskustelun sisällä usein johda mihinkään.

Muistui mieleen ala-asteaikainen leikki...

Hah, meillä oltiin suorasukaisempia. Kiinni jäänyttä poikaa ei viety vankilaan vaan ryhmäpussattiin! Jälkeenpäin on käynyt mielessä, että se ei välttämättä ollut ollenkaan kivaa niille, jotka useimmiten joutuivat uhreiksi - eikä toisaalta niillekään joita ei jahdattu lainkaan.

Olen sen verran fasistinen tykkäämistunnustusten pyhyyden suhteen, että en pidä niiden käyttämisestä sosiaalisen kilpailun välineenä. Tällä en tarkoita, että pyrkisin kieltämään tällaisen toiminnan kokonaisuudessaan - en vain itse halua osallistua sellaiseen.

Onko aina kyseessä kilpailu? Jos on, kenen kanssa Zeb kilpaili? Gattacan, elcon ja urpiaisen?

Ymmärtääkseni kilpailu tapahtuu periaatteessa aina suhteessa kaikkiin samaan sosiaaliseen kontekstiin kuuluviin. Ensimmäistä kysymystäsi en ymmärrä tai ainakaan en osaa vastata siihen.

Se, että yritän samaan aikaan olla luomatta muille sellaista kuvaa, että i) minulta olisi mahdollista saada ylläkuvatun kaltaista laumasosiaalista pönkitystä tai että ii) suosiooni olisi mahdollista päästä antamalla sellaista minulle, johtaa tietenkin siihen, että myönteisen palautteen antaminen voi tilanteesta riippuen olla enemmän tai vielä enemmän haasteellista. Yksityisissä keskusteluissa vaikeuksia ei ole, mutta mitä julkisemmaksi keskustelu muuttuu, sitä enemmän palautteen antamisen tavat vaativat manageerausta.

Meinaat ettei hyttysten ampuminen haulikolla kannata, eikä norsun läimiminen kärpäslätkällä?

Jos nyt ymmärsin analogiasi oikein, niin ei minua varsinaisesti se kiinnosta, miten muut keskenään toimivat (ainakaan silloin kun se on kaikille osapuolille ok), enkä sinänsä pyri omalla toiminnallani sitä muuttamaan. Sen verran yritän kuitenkin saada muita ymmärtämään omaa suhtautumistani, että mahdollisimman moni välttyisi väärinkäsityksiltä joita mainittuun pelaamiseen osallistumattomuuteni voi joskus aiheuttaa. Ihmisethän käsittääkseni yleensä odottavat, että jos he "investoivat" toiseen tämän statusta kohottavaa kontribuutiota, sen saa jossakin vaiheessa vähintään yhtä suurena takaisin. Mutta koska en itse hahmota noita investointeja investointeina (tai ainakaan en tee niillä mitään kun en ole yksi pelaajista), en myöskään sääntöjen mukaisesti niitä palauttele. Ja sama statusta horjuttavien toimien suhteen: jos joku mollaa minua palstalla, hän usein odottaa minun mollaavan takaisin, mistä taas aiheutuu sanomisieni väärintulkintaa (siis vaikka sanoisin asiani neutraalisti tai jopa myönteisen hyväksyvästi, se saatetaan tulkita vihamielisenä tai ironisena).

Tässä on hyvin kuvattuna yksi minun elämäni suurista ongelmista. Minä en aikuisten oikeesti näe laumasosiaalisuuden sääntöjä muuten kuin varta vasten keskittymällä niihin, joten sen lisäksi että minulta jää paljon muiden ihmisten viestinnästä huomaamatta, lähetän ulospäin ihan huomaamattani jatkuvalla syötöllä väärää informaatiota. Tässä viime päivinä olen parhaani mukaan yrittänyt skarpata ja muistaa, että kaikessa kirjoitetussa on vähintään kaksi tasoa, ja tietoisesti jättänyt kirjoittamatta kaiken sellaisen, joka olisi ristiriidassa sosiaalisen lokeroni kanssa. Toivottavasti olen onnistunut.

Mikä kumma on sosiaalinen lokerosi?

Mainittuihin sääntöihin tutustuminen on kyllä varsin hauskaa ajanvietettä niin kauan kuin ei joudu sellaiseen kontekstiin, jossa ihmiset uskovat niiden noudattamiseen fanaattisesti. Tällaiset tyypit kokevat jotenkin äärettömän uhkaavana ja jostain syystä usein myös ylimielisenä sen, jos joku ei käyttäydykään sääntöjen mukaisesti. Se taas voi etenkin pitkään jatkuessaan olla aika kuormittavaa kummallekin osapuolelle.

Kommenttini oli näet muhinut mielessäni ikään kuin "varastossa", odottamassa sopivaa hetkeä tulla verbalisoiduksi, siitä lähtien kun vaihdoit kasvokuvasi avatariksi (silloin katsoimme sitä Easyn kanssa yhdessä ja ihastelin hänelle ääneen kauneuttasi).

Aika roistomaista ottaa se varastosta juuri Sarasvuo-ketjussa. Ehkä oletkin pahempi roisto kuin itsekään luulet.

Roistomaisuutta ei ole olemassa. Minkä sanominen tietenkin vain vahvistaa pointtiasi, joten..

Kuten sekin, että juuri nyt minulla on ihan pakottava tarve kiusata sinua kertomalla, että tykkään sinustakin.

Valitettavasti (?) en yleensä osaa kiusaantua silloin kun joku haluaa kiusata minua. Kiitos!

Harmin paikka, täytyy keksiä jokin parempi tapa kiusata sinua.

Luulenpa, että onnistuaksesi tuossa olet liian lahjakas.

Tervetuloa vinksahtaneiden maailmaan, täällä on kivaa.

Kuten sanottu: ei mitään uutta auringon alla ja päivääkään en vaihtaisi pois.

Eijeijei, maailmaksi tämä muuttui vasta, kun täällä alkoi olla tarpeeksi porukkaa...

Minun nähdäkseni täällä on ollut vähintään kolme tyyppiä useiden vuosien ajan, ja sinutkin olen ollut täällä näkevinäni jo pitkään.

[EveryWoman]

Mut en mä tosiaan näe mitään syytä kirjoittaa palstalle, jossa kukaan pidä mun teksteistä, eli jonkinlainen sosiaalinen ympäristö tämä lienee.

Itseäni taas ei liiemmin haittaisi vaikka ne vähätkään, jotka tällä hetkellä väittävät pitävänsä teksteistäni, lakkaisivat pitämästä - kunhan tekstit vain saisivat järkiperäistä ja edes jonkinlaisella älyllisellä huolellisuudella rakennettua vastakaikua. Tykkäämistähän tuo ei periaatteessa edellytä, paitsi tietenkin useimpien kitinöitsijöiden kohdalla, jotka näemmä onnistuvat toivomani kaltaiseen keskusteluun ainoastaan sellaisten keskustelijoiden kanssa joista (tai joiden teksteistä) pitävät.

Sinänsä tämä on hieman sääli, koska erilaisuuden lisääntyessä myös keskustelun mielenkiintoisuus tuppaa lisääntymään.

Mä en esimerkiksi kirjoita siksi, että voisin vakuuttaa ihmiset kannalleni, kuten joku tuolla pseudoketjussa kirjoitti. Siinä varmaan yksi syy, että olen huono argumentoija, en ole koskaan edes vaivautunut opettelemaan noita hienoja olkiukko- ym. termejä. Ei vaan kiinnosta. Kirjoitan ennemmin fiilispohjalta, ajatustenvaihtamiseksi ja uusien ajatuksien saamiseksi ja myös siksi, että on kivaa huomata, että maailmassa on samanhenkisiä ihmisiä muitakin, kuin ne tietyt, jotka tuntee IRL. Tykkään leikkiä sanoilla ja assosiaatioilla ja mitä jos -ajatusleikeillä. Ja välillä täältä saa kyllä hyvät naurut.

Toki tietyillä, harvinaisilla tavoilla samanhenkisiin tyyppeihin törmääminen on minustakin hauskaa. Pääasiallinen kirjoittelumotiivini taitaa silti olla erilaisten ajattelutapojen ymmärtäminen, vaikka käsittääkseni moni ei tätä uskokaan. Minuahan toistuvasti syytetään nimenomaan siitä, että yrittäisin muuttaa muiden ajattelua. No, yhdenlaista erilaisuutta sekin tulkinta!

[EveryWoman]

Mä alan olemaan yhä enemmän sitä mieltä, että meistä tulisi loistava pari. Kunhan vain
1) Saisin olla jatkuvasti pirtutipassa
2) Joku vaihtaisi välillä katetrin
3) Äiti ei saisi tietää

Valitettavasti
1) en viitsisi vaihtaa katetriasi, joten äitisi joutuisi tekemään sen puolestani, minkä seurauksena
2) kolmas vaatimuksesi ei toteutuisi, ja sitä paitsi
3) minulta skorettaminen ei muutenkaan normimetodilla onnistu.

Johtopäätös: vaihda tyyliä, tai tarkemmin ajatellen: älä vaihdakaan. Oliko tarpeeksi tiiviisti ilmaistu?

[Hellu]

Meille tulee aina kauhee kriisi ku mä haluisin KESKUSTELLA jostain, (eli puhuu siinä kaljan äärellä jostain mitä se luki Iltasanomista ja mä Iltalehdestä esim.) Mut nyt taidan vihdoin käskee sen tänne kattoo miten muut ämmät keskustelee. Ehkä saisin sen ymmärtämään kuinka vähään olisin tyytyväinen, voi jeesus teitä!

[prosessi]

Noiden lisäksi "syyllistyit" myös Zebin toiminnan tulkitsemiseen laumasosiaalisuudeksi, mitä se ei välttämättä ollut. Kuten sanottu, takaisintulovaatimuspommituksen kohteeksi joutuminen ei välttämättä kaikkien mielestä samassa tilanteessa olisi mukavaa, saati että heidän voisi sanoa "selvästi kaivanneen" sellaista.

Mutta koska kohde ei tällä kertaa pahoittanut mieltänsä, minä tulkitsin väärin ja sinä oikein, tai oikeammin, mene ja tiedä (pahoittelut, Zeb, tällaisesta pelinappulaksi joutumisesta - usko että teen sen rakkaudella!!).

Ainahan on mahdollista sekin, että Zebillä oli useita motiiveja, jolloin me molemmat saatoimme olla yhtä oikeassa. Vähän kohteliaisuutta ja vähän laumasosiaalisuutta, joista jälkimmäisessäkään ei sopivissa määrin esiintyessään ole mitään epätoivottavaa.

Tärkeintä kai kuitenkin on, että itse tietää sen pääasiallisen funktion, oli se mikä hyvänsä. Lauma saa vetää ihan mitä johtopäätöksiä lystää, minua ei varsinaisesti edes kiinnosta.

Itseisarvoisesti nuo mielipiteet eivät tietenkään minuakaan kiinnosta, mutta sillä että ihmiset eivät ymmärrä viestintääni päin mäntyä, on kuitenkin merkitsevä välinearvo tulevien keskustelujen onnistumisen kannalta. Aika monia useisiin mielipiteisiini olennaisesti liittyviä pointteja on turha yrittää ymmärrettävästi kuvailla henkilölle, joka on aiemmin toistuvasti tulkinnut minun tavalla tai toisella osallistuvan mainittuun laumasosiaaliseen pelaamiseen. Sellainen tyyppi antaa käyttämilleni käsitteille sujuvasti omanlaisensa merkityssisällöt, eikä niiden tarkentaminen sanallisesti yksittäisen keskustelun sisällä usein johda mihinkään.

Minulle riittää se, että ne jotka haluavat ymmärtää minua myös ymmärtävät. Ne, jotka haluavat tulkita minua tahallaan väärin, saavat tehdä niin jos siltä tuntuu. Itse asiassa ainakin osa tahallaan väärin ymmärtävistä kuuluu suosikkeihini täällä, ihan siitä syystä, että noilla muutamilla on taito tarttua juuri niihin tulkinnanvaraisiin asioihin, joiden pohtiminen pidemmälle on hauskaa.

Olen sen verran fasistinen tykkäämistunnustusten pyhyyden suhteen, että en pidä niiden käyttämisestä sosiaalisen kilpailun välineenä. Tällä en tarkoita, että pyrkisin kieltämään tällaisen toiminnan kokonaisuudessaan - en vain itse halua osallistua sellaiseen.

Onko aina kyseessä kilpailu? Jos on, kenen kanssa Zeb kilpaili? Gattacan, elcon ja urpiaisen?

Ymmärtääkseni kilpailu tapahtuu periaatteessa aina suhteessa kaikkiin samaan sosiaaliseen kontekstiin kuuluviin. Ensimmäistä kysymystäsi en ymmärrä tai ainakaan en osaa vastata siihen.

Jos mietit itseäsi ja omaa kilpailemattomuuttasi, niin olisiko mahdollista, että Zebkin toimisi muilla motiiveilla kuin kilpaillakseen, vaikka hänen toiminnassaan näkyisikin jotain laumakäyttäytymiseen viittaavaa? Susilaumassa kilpaillaan, mutta lammaslaumassa ei, koska ruohoa riittää kaikille. (Pässit ovat sitten eri asia, mutta Zebillähän ei ole sarvia...)

Ihmisethän käsittääkseni yleensä odottavat, että jos he "investoivat" toiseen tämän statusta kohottavaa kontribuutiota, sen saa jossakin vaiheessa vähintään yhtä suurena takaisin. Mutta koska en itse hahmota noita investointeja investointeina (tai ainakaan en tee niillä mitään kun en ole yksi pelaajista), en myöskään sääntöjen mukaisesti niitä palauttele. Ja sama statusta horjuttavien toimien suhteen: jos joku mollaa minua palstalla, hän usein odottaa minun mollaavan takaisin, mistä taas aiheutuu sanomisieni väärintulkintaa (siis vaikka sanoisin asiani neutraalisti tai jopa myönteisen hyväksyvästi, se saatetaan tulkita vihamielisenä tai ironisena).

Tuttu tunne.

Tässä on hyvin kuvattuna yksi minun elämäni suurista ongelmista. Minä en aikuisten oikeesti näe laumasosiaalisuuden sääntöjä muuten kuin varta vasten keskittymällä niihin, joten sen lisäksi että minulta jää paljon muiden ihmisten viestinnästä huomaamatta, lähetän ulospäin ihan huomaamattani jatkuvalla syötöllä väärää informaatiota. Tässä viime päivinä olen parhaani mukaan yrittänyt skarpata ja muistaa, että kaikessa kirjoitetussa on vähintään kaksi tasoa, ja tietoisesti jättänyt kirjoittamatta kaiken sellaisen, joka olisi ristiriidassa sosiaalisen lokeroni kanssa. Toivottavasti olen onnistunut.

Mikä kumma on sosiaalinen lokerosi?

insecte fou

Mainittuihin sääntöihin tutustuminen on kyllä varsin hauskaa ajanvietettä niin kauan kuin ei joudu sellaiseen kontekstiin, jossa ihmiset uskovat niiden noudattamiseen fanaattisesti. Tällaiset tyypit kokevat jotenkin äärettömän uhkaavana ja jostain syystä usein myös ylimielisenä sen, jos joku ei käyttäydykään sääntöjen mukaisesti. Se taas voi etenkin pitkään jatkuessaan olla aika kuormittavaa kummallekin osapuolelle.

Ei kai se siinä vaiheessa enää juurikaan kuormita, kun on saanut sisäistettyä kokonaistilanteen. Juuri tuollaisten tyyppien suhteen tietää jo etukäteen mitä on odotettavissa, joten "tää on taas tätä, mutta olkoon" -asenne helpottaa kummasti.

Kommenttini oli näet muhinut mielessäni ikään kuin "varastossa", odottamassa sopivaa hetkeä tulla verbalisoiduksi, siitä lähtien kun vaihdoit kasvokuvasi avatariksi (silloin katsoimme sitä Easyn kanssa yhdessä ja ihastelin hänelle ääneen kauneuttasi).

Aika roistomaista ottaa se varastosta juuri Sarasvuo-ketjussa. Ehkä oletkin pahempi roisto kuin itsekään luulet.

Roistomaisuutta ei ole olemassa. Minkä sanominen tietenkin vain vahvistaa pointtiasi, joten..

Valitettavasti (?) en yleensä osaa kiusaantua silloin kun joku haluaa kiusata minua. Kiitos!

Harmin paikka, täytyy keksiä jokin parempi tapa kiusata sinua.

Luulenpa, että onnistuaksesi tuossa olet liian lahjakas.

Mitäs värisuorasta vielä puuttuu, ihana, kaunis, lahjakas, _______ ja _______?

Kuten sanottu: ei mitään uutta auringon alla ja päivääkään en vaihtaisi pois.

Eijeijei, maailmaksi tämä muuttui vasta, kun täällä alkoi olla tarpeeksi porukkaa...

Minun nähdäkseni täällä on ollut vähintään kolme tyyppiä useiden vuosien ajan, ja sinutkin olen ollut täällä näkevinäni jo pitkään.

Olen sitten ollut todella pahasti sokea, kun olen missannut kokonaisen maailman. Onneksi hankin tehokkaammat prillit.

[Pyry-Matias]

3) minulta skorettaminen ei muutenkaan normimetodilla onnistu.

Heh. Manala ei ole normaali. Se läski, joka skoretti muita enemmän sai ymmärtääkseni koko lahtelaisen naiskunnan valumaan lemmennektaria. Vai Kouvolako se oli?

[prosessi]

Meille tulee aina kauhee kriisi ku mä haluisin KESKUSTELLA jostain, (eli puhuu siinä kaljan äärellä jostain mitä se luki Iltasanomista ja mä Iltalehdestä esim.) Mut nyt taidan vihdoin käskee sen tänne kattoo miten muut ämmät keskustelee. Ehkä saisin sen ymmärtämään kuinka vähään olisin tyytyväinen, voi jeesus teitä!

[Clay]

Ikävä pilata ilosi kohdan 1 suhteen, mutta humala ei tunnu mukavalta, ellet ole jatkuvassa, edes pienessä, nousussa. Jos taas olisit jatkuvassa nousussa, olisit kohta kuollut.

Tässä tulee esille taas jälleen kerran teoreetikon ja käytännön asiantuntijan välinen huima ero - laskuhumala ja krapula voivat olla varsin mukavan euforisia olotiloja, ja turha yrittää lyödä jollain tutkimuksella tai lääkärinraamatulla päähän, koska perskohtaista tutkimusta on suoritettu roimasti.

[EveryWoman]

Uskovaiset vaikuttavat uskottavilta.

1. Olet väärässä ketjussa.
2. Olet väärässä.

[EveryWoman]

3) minulta skorettaminen ei muutenkaan normimetodilla onnistu.

Heh. Manala ei ole normaali. Se läski, joka skoretti muita enemmän sai ymmärtääkseni koko lahtelaisen naiskunnan valumaan lemmennektaria. Vai Kouvolako se oli?

Puhe oli metodista, ei itse läskistä.

[EveryWoman]

Meille tulee aina kauhee kriisi ku mä haluisin KESKUSTELLA jostain, (eli puhuu siinä kaljan äärellä jostain mitä se luki Iltasanomista ja mä Iltalehdestä esim.) Mut nyt taidan vihdoin käskee sen tänne kattoo miten muut ämmät keskustelee. Ehkä saisin sen ymmärtämään kuinka vähään olisin tyytyväinen, voi jeesus teitä!

Muuten hyvä, mutkun me ollaan miehiä! Vai mitenkäs prossun laita nyt taas olikaan?

[prosessi]

Meille tulee aina kauhee kriisi ku mä haluisin KESKUSTELLA jostain, (eli puhuu siinä kaljan äärellä jostain mitä se luki Iltasanomista ja mä Iltalehdestä esim.) Mut nyt taidan vihdoin käskee sen tänne kattoo miten muut ämmät keskustelee. Ehkä saisin sen ymmärtämään kuinka vähään olisin tyytyväinen, voi jeesus teitä!

Muuten hyvä, mutkun me ollaan miehiä! Vai mitenkäs prossun laita nyt taas olikaan?

Juuri noin. Kyllä Seta tietää.

[Mida]

Hahaa, nymmää tajusin (tosin en muista mikä alkuperäne aihe oli. Ainiijoo, mut se Zebhän saatiin jo takasi, että väliäkö tuolla).

Että siis kun mua on pitkään vaivannut se asia, että miks mulla ei ole mitään intressiä huomioida nettiyhteisöissä muita paitsi ku sillon ku ihan oikeasti kiinnostaa, mutta muut on aina isona röykkönä halilohdutuskomppailupusimassa jostain käsittämättömästä syystä. Siis nää pelizydeemit! Siitä se epämääränen olo on tullu, että teen jotain tässä väärin. Ja samalla kun oon kaverienhankintavastainen, niin ei vaan tee mieli olla yhtään kiva jos ei aidosti tee mieli olla kiva (julkiempaattinen, kehuvainen tms.) ettei vaan joku keksi, että ton kanssa vois ruveta kaveeraamaan. Ja ku siis sellasta mulla aidosti esiintyy vaan sellasten ihmisten kanssa, joita pidän mielenkiintoisina (ja joihin juttuihin liittyy aina riski että siitä jossain harvinaisissa olosuhteissa saattais ilman mun vastustusta syntyä jopa ystävyyttä, enkä sit millään haluais valheellisesti sellasta vaikutelmaa antaa). Vähänkö on hankalaa kaikenlainen livekohteliaisuuski! Ei vaan siis tajua, millon tulis mitäkin fraasia heittää ja sit jälkeenpäin suree, että mikä siinä ny o vaikeaa. Ihan peruskohteliaisuustyhjänpäiväisläpässä.

Pah. Mää lakkaan ny miättimästä, oon just niin epäkohteliaan hiljaa ku olen ja jätän sosiaaliset pelit niille ketä kiinnostaa. Hyvillä mielin vältän valheellisia kaveerausriskejä.

Että hallelujaa vaan, tässä tapahtui nyt itsetuntemuksen osa-alueen kulminaatiopisteytyminen. Tuokaa uhrilehmä ja teurastakaa neitsyt. Sytyttäkää tähti tähän päälle loistamaan ja muuta sontaa.

[EveryWoman]

Ainahan on mahdollista sekin, että Zebillä oli useita motiiveja, jolloin me molemmat saatoimme olla yhtä oikeassa. Vähän kohteliaisuutta ja vähän laumasosiaalisuutta, joista jälkimmäisessäkään ei sopivissa määrin esiintyessään ole mitään epätoivottavaa.

Mahdollista, ellei jopa todennäköistä! Tai voihan olla että Zeb on botti, joka ohjautuu vain yhden käskyn voimin kerrallaan.

Laumasosiaalisuuden epätoivottavuudesta voitaneen puhua siinä vaiheessa, kun se alkaa aiheuttaa harjoittajalleen tuskaa, eli tapauskohtaisesti. Omalla kohdallani yritän välttää sitä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Minulle riittää se, että ne jotka haluavat ymmärtää minua myös ymmärtävät. Ne, jotka haluavat tulkita minua tahallaan väärin, saavat tehdä niin jos siltä tuntuu. Itse asiassa ainakin osa tahallaan väärin ymmärtävistä kuuluu suosikkeihini täällä, ihan siitä syystä, että noilla muutamilla on taito tarttua juuri niihin tulkinnanvaraisiin asioihin, joiden pohtiminen pidemmälle on hauskaa.

Ilman muuta jokainen saa tulkita kuten haluaa. Eri juttu kuin se, että olen myös itse vastuussa siitä, miten kukin tulee sanomisiani tulkinneeksi, ja halukas luomaan parhaat mahdolliset ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat.

Olen valitettavan usein tullut keskustelujen edetessä siihen johtopäätökseen, että keskustelija joka aluksi näyttää tahallaan ymmärtävän väärin (mikä siis edellyttäisi muidenkin tulkintojen jonkinnäköistä ymmärtämistä, jotta niistä voisi sitten tahallaan valita sen "väärän") pitääkin itse asiassa omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena. Ehkä tulkitsen heitä väärin? Joka tapauksessa omasta mielestäni parhaat keskustelut ovat sellaisia, joissa keskustelijoiden lähtökohdat ovat mahdollisimman kaukana toisistaan mutta joissa kuitenkin onnistutaan käymään läpi niin poikkeavia näkökulmia ja tarpeen mukaan vaihtelemaan niitä niin joustavasti, että molempien osapuolien ymmärrys aiheesta lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Siis joissa ymmärtämisprosessiin kulutetaan mahdollisimman suuri osa keskusteluun tarvittavasta ajasta ja energiasta ja vastakkainasettelua korostavaan laumasosiaaliseen mittelöintiin mahdollisimman pieni osa.

Sikäli olemme kyllä samoilla linjoilla, että kaikkein vähiten minuakin kiinnostaa laumasosiaaliseen selkääntaputteluun ja samanmielisyyden korostamiseen tähtäävä keskustelu.

Jos mietit itseäsi ja omaa kilpailemattomuuttasi, niin olisiko mahdollista, että Zebkin toimisi muilla motiiveilla kuin kilpaillakseen, vaikka hänen toiminnassaan näkyisikin jotain laumakäyttäytymiseen viittaavaa? Susilaumassa kilpaillaan, mutta lammaslaumassa ei, koska ruohoa riittää kaikille. (Pässit ovat sitten eri asia, mutta Zebillähän ei ole sarvia...)

On suorastaan todennäköistä, että hän toimi/toimii myös muilla kuin kilpailumotiiveilla - samoin kuin meidän kaikkien muidenkin kohdalla. Tuskin kukaan voi elää maailmassa täydellisen vapaana sosiaalisuudesta tai kokonaisvaltaisesti ja täydellisesti sen kautta motivoituvana.

Ihmisethän käsittääkseni yleensä odottavat, että jos he "investoivat" toiseen tämän statusta kohottavaa kontribuutiota, sen saa jossakin vaiheessa vähintään yhtä suurena takaisin. Mutta koska en itse hahmota noita investointeja investointeina (tai ainakaan en tee niillä mitään kun en ole yksi pelaajista), en myöskään sääntöjen mukaisesti niitä palauttele. Ja sama statusta horjuttavien toimien suhteen: jos joku mollaa minua palstalla, hän usein odottaa minun mollaavan takaisin, mistä taas aiheutuu sanomisieni väärintulkintaa (siis vaikka sanoisin asiani neutraalisti tai jopa myönteisen hyväksyvästi, se saatetaan tulkita vihamielisenä tai ironisena).

Tuttu tunne.

Lisäksi moni tulkitsee eri mieltä olemisen negatiivisena investointina, mistä syystä eriävien mielipiteiden esittäminen voi joskus olla aika hankalaa. Etenkin jos sattuu olemaan usein ja useissa asioissa useiden ihmisten kanssa eri mieltä.

--snip--Tässä viime päivinä olen parhaani mukaan yrittänyt skarpata ja muistaa, että kaikessa kirjoitetussa on vähintään kaksi tasoa, ja tietoisesti jättänyt kirjoittamatta kaiken sellaisen, joka olisi ristiriidassa sosiaalisen lokeroni kanssa. Toivottavasti olen onnistunut.

Mikä kumma on sosiaalinen lokerosi?

insecte fou

Öh, siis toivot onnistuneesi mahdollisimman ristiriidattomasti vaikuttamaan hullulta hyönteiseltä?



Eikö pyrkimys ristiriidattomuuteen vie hullulta (hyönteiseltä) uskottavuutta?

Ei kai se siinä vaiheessa enää juurikaan kuormita, kun on saanut sisäistettyä kokonaistilanteen. Juuri tuollaisten tyyppien suhteen tietää jo etukäteen mitä on odotettavissa, joten "tää on taas tätä, mutta olkoon" -asenne helpottaa kummasti.

Minua se kuormittaa silloin, kun on kyse ihmisistä joita olisi hyvä tavata säännöllisesti ja joiden kanssa olisi suotavaa tulla toimeen. Tai no ei kai se muuten, mutta kun samaisilla ihmisillä on ilmeisesti pakottava tarve tutustua minuun syvällisesti. Mikä siis tietenkään ei ole mahdollista, ellen saa heitä ymmärtämään tätä perusasennettani. Ja yrittäminen puolestaan johtaa, no, turhautumisiin ja kinasteluun.

Harmin paikka, täytyy keksiä jokin parempi tapa kiusata sinua.

Luulenpa, että onnistuaksesi tuossa olet liian lahjakas.

Mitäs värisuorasta vielä puuttuu, ihana, kaunis, lahjakas, _______ ja _______?

En tiedä. Yritätkö ärsyttää?

Olen sitten ollut todella pahasti sokea, kun olen missannut kokonaisen maailman.

Helppo kai yksi maailma on missata. Luulisi niitä kuitenkin olevan lukemattomia.

[huima]

Sitäpaitsi So Easy on tympein tietämäni kitinäläinen. Tai sitten Huima. (Joskus en erota niitä toisistaan)

Tosiaan, mehän olemmekin kuin kaksi marjaa.

Kumpikin deittailee kaunista naista ja ajattelee kuin insinööri.

Noh. Ainakin Lilon mielestä mulla on joka tapauksessa isompi perse.

[EveryWoman]

hallelujaa

[prosessi]

Minulle riittää se, että ne jotka haluavat ymmärtää minua myös ymmärtävät. Ne, jotka haluavat tulkita minua tahallaan väärin, saavat tehdä niin jos siltä tuntuu. Itse asiassa ainakin osa tahallaan väärin ymmärtävistä kuuluu suosikkeihini täällä, ihan siitä syystä, että noilla muutamilla on taito tarttua juuri niihin tulkinnanvaraisiin asioihin, joiden pohtiminen pidemmälle on hauskaa.

Ilman muuta jokainen saa tulkita kuten haluaa. Eri juttu kuin se, että olen myös itse vastuussa siitä, miten kukin tulee sanomisiani tulkinneeksi, ja halukas luomaan parhaat mahdolliset ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat.

Oletko tosiaan vastuussa muiden tulkinnoista? Minun nähdäkseni muiden tulkinnoista ei missään tapauksessa voi olla vastuussa, jos on edes yrittänyt luoda kohtuullisen hyvät ymmärtämisen edellytykset niille, jotka sitä haluavat. Ehkä juuri tuossa on syy sille, miksi jotkut kokevat että pyrit vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä. Erehtyminen on helppoa, jos ei tiedä että todellisuudessa vain yrität omia heiltä heille itselleen kuuluvan vastuun.

Olen valitettavan usein tullut keskustelujen edetessä siihen johtopäätökseen, että keskustelija joka aluksi näyttää tahallaan ymmärtävän väärin (mikä siis edellyttäisi muidenkin tulkintojen jonkinnäköistä ymmärtämistä, jotta niistä voisi sitten tahallaan valita sen "väärän") pitääkin itse asiassa omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena. Ehkä tulkitsen heitä väärin?

Suurin osa ihmisistä pitää omaa tulkintaansa ainoana mahdollisena, jotkut vain tuovat sen esiin näkyvämmin. Eikä tuota tosiasiaa voi muuttaa perusteluilla, vaan kysymyksillä. Kysymyksiin vastatessa ihminen joutuu ihan eri tavalla miettimään niitä omia perustelujaan, ja silloin usein itsekin tulee ajatelleeksi vaihtoehtoisten tulkintojen mahdollista oikeellisuutta.

Joka tapauksessa omasta mielestäni parhaat keskustelut ovat sellaisia, joissa keskustelijoiden lähtökohdat ovat mahdollisimman kaukana toisistaan mutta joissa kuitenkin onnistutaan käymään läpi niin poikkeavia näkökulmia ja tarpeen mukaan vaihtelemaan niitä niin joustavasti, että molempien osapuolien ymmärrys aiheesta lisääntyy mahdollisimman tehokkaasti. Siis joissa ymmärtämisprosessiin kulutetaan mahdollisimman suuri osa keskusteluun tarvittavasta ajasta ja energiasta ja vastakkainasettelua korostavaan laumasosiaaliseen mittelöintiin mahdollisimman pieni osa.

Tästä täysin samaa mieltä.

Lisäksi moni tulkitsee eri mieltä olemisen negatiivisena investointina, mistä syystä eriävien mielipiteiden esittäminen voi joskus olla aika hankalaa. Etenkin jos sattuu olemaan usein ja useissa asioissa useiden ihmisten kanssa eri mieltä.

Onneksi minusta on hauskaa olla eri mieltä, se hauskuus painaa vaakakupissa enemmän kuin eriävien mielipiteiden esittämisen hankaluus.

Eikö pyrkimys ristiriidattomuuteen vie hullulta (hyönteiseltä) uskottavuutta?

Ei, jos ristiriidattomuus on seurausta ristiriitojen purkamisesta.

Ei kai se siinä vaiheessa enää juurikaan kuormita, kun on saanut sisäistettyä kokonaistilanteen. Juuri tuollaisten tyyppien suhteen tietää jo etukäteen mitä on odotettavissa, joten "tää on taas tätä, mutta olkoon" -asenne helpottaa kummasti.

Minua se kuormittaa silloin, kun on kyse ihmisistä joita olisi hyvä tavata säännöllisesti ja joiden kanssa olisi suotavaa tulla toimeen. Tai no ei kai se muuten, mutta kun samaisilla ihmisillä on ilmeisesti pakottava tarve tutustua minuun syvällisesti. Mikä siis tietenkään ei ole mahdollista, ellen saa heitä ymmärtämään tätä perusasennettani. Ja yrittäminen puolestaan johtaa, no, turhautumisiin ja kinasteluun.

No joo, minulla on tietenkin kätevät suojautumiskeinot. Eläimet pitävät sen verran tehokkaasti hyvällä tuulella, mukelosta nyt puhumattakaan, että turhautumiset ovat hyvin nopeasti ohimeneviä, eikä jaksata kinastella. Sen sijaan jaksan kyllä selittää.

Luulenpa, että onnistuaksesi tuossa olet liian lahjakas.

Mitäs värisuorasta vielä puuttuu, ihana, kaunis, lahjakas, _______ ja _______?

En tiedä. Yritätkö ärsyttää?

Mistäs arvasitkin...

Olen sitten ollut todella pahasti sokea, kun olen missannut kokonaisen maailman.

Helppo kai yksi maailma on missata. Luulisi niitä kuitenkin olevan lukemattomia.

Mutta jos se on se ainoa jonka sisällä olen. Muista niin väliä.