Kuinka pipipää olet?

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit

Kuinka pipipää olet?

1 Täydellisen terve, kahdeksannen asteen operating thetan, happy happy jou jou
0
Ei ääniä
2 En nyt ihan täydellinen, joskus ahdisti/masensi/mutta ei enää
3
14%
3 Peruskauraa; joskus ahdistaa/masentaa, se kuuluu elämään
13
59%
4 Ahistaa/Masentaa/Minusta ei pidetä/työkaveri suunnittelee joitain..., välillä kuitenkin on ok
4
18%
5 Maailma on kamala paikka
1
5%
6 Olen juristi/insinööri/ekonomi ja en ymmärrä kysymystä
1
5%
 
Ääniä yhteensä: 22

Duck

Viesti Kirjoittaja Duck » 22.12.2008 12:04

Frederik Krueger kirjoitti:Pari tyyppiä jutteli että jokainen (aikuinen) on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä harkinnut itsemurhaa.
Niin, tarkoitetaanko tällä sellaista perisuomalaista itsesääli-masennussuvantoa jonka aikana leikittelee ajatuksella, vai sitä että sitä jo ihan suunnittelee? Kai nyt semmoinen ohimenevä "vittu kun vituttaa, paska elämä, vois vaikka kuolla pois" -draamakohtaus lienee aika yleistä eikä johda mihinkään vakavampaan?

daddykillkill

Viesti Kirjoittaja daddykillkill » 22.12.2008 12:20

Kreitsu kirjoitti:Sinun olisi pitänyt kysellä vaikka aistiharhoista ja hallusinaatioista.
Mä voin kysyä, jos doc ei. Mitä kaikkea kivaa olet nähnyt? :D

Avatar
Pulkannaru
Kitisijä
Viestit: 4950
Liittynyt: 28.07.2008 22:31
Paikkakunta: Jäässä

Viesti Kirjoittaja Pulkannaru » 22.12.2008 13:24

2.
Joskus on saattanut v*tuttaa. Ehkä harmittaakin, mutta vain joskus.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.

Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 9556
Liittynyt: 13.11.2005 22:14
Paikkakunta: Nummela, Vihti, Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!

Viesti Kirjoittaja McJanne » 22.12.2008 14:33

Työnarkomania, muuten tervepäinen. En ymmärrä kysymystä.
Kirjoitan tätä alasti
&
(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM

Avatar
Frederik Krueger
Kitisijä
Viestit: 3760
Liittynyt: 09.04.2008 10:49
Paikkakunta: Häslinki

Viesti Kirjoittaja Frederik Krueger » 22.12.2008 15:32

Duck kirjoitti:
Frederik Krueger kirjoitti:Pari tyyppiä jutteli että jokainen (aikuinen) on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä harkinnut itsemurhaa.
Niin, tarkoitetaanko tällä sellaista perisuomalaista itsesääli-masennussuvantoa jonka aikana leikittelee ajatuksella, vai sitä että sitä jo ihan suunnittelee?
En ole varma, pitääpä kysyä jos tulee heidän kanssaan vielä puheeksi. Otaksun kuitenkin että sitä leikittelyä, mutta en muista sellaisenkaan koskaan käyneen omassa päässäni. Joskus olen ollut hetkellisesti niin masentunut etten halunnut tehdä muuta kuin maata vuoteessa (isän vakava sairastuminen ja joskus rakkaushuolet), mutta mielestäni niistäkin oli vielä melkoinen matka oikeasti itsetuhoisiin ajatuksiin.

Never say never, mutta luulisin harkitsevani itsemurhaa lähinnä vain jos vaihtoehtona olisi hidas ja tuskallinen kuolema keskellä erämaata verenhimoisten alkuasukkaiden kynsissä. Itsari olisi pako vieläkin kauheammalta kuolemalta, mutta ainoastaan jos en katsoisi olevan mitään selviytymismahdollisuuksia tai edes mahdollisuutta kuolla urhoollisesti taistellen vastaan.
Onko joku pissinyt mun muroihin?

Monsieur Manala

Viesti Kirjoittaja Monsieur Manala » 22.12.2008 22:54

5: Eniten vituttaa kaikki!

NuoriDaavid

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid » 29.12.2008 9:33

Nousin tänään itsetuntemuksen portaikolla yhden askelman ylemmäs.

Tajusin, että kohtauksittainen kastraatio-ahdistukseni on eräänlaista paniikkihäiriötä ilman ruumillisia oireita.

En saa paniikkihäiriöön kuuluvia ruumiillisia oireita, mutta henkisesti kyseessä on samankaltainen kohtauksittainen ahdistus, joka korreloi jossain määriin stressiin.

Jouluaattonakin taas iski aivan naurettavasta syystä:

Kävin ostamassa takkapuita ja VISAlla ei ollut katetta. Täysin ymmärrettävää, koska luottoraja oli mennyt yli. Kun kuun lopussa tulee lasku maksettua niin pelittää taas. Käteistä oli tilillä ja VISAn pitäminen mahdollisimman paljon miinuksella on harkittua taktiikkaa, koska haluan pitää itselläni mahdollisimman paljon luottokunnan rahaa. Mitään syytä ei siis olisi pitänyt olla alkaa ahdistua ko. asiasta.

Silti joulupuuron keitto meni ahdistellessa. :roll: Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Valitsen nauramisen.

Zeb

Viesti Kirjoittaja Zeb » 30.12.2008 0:35

Kolmosen valkkasin, ajatellen, että ahdistus ja masennus kuuluu hetkittäisinä ja ohimenevinä normitunneskaalaan muiden happyjoyhommelien ja tasaisen tylsyyden ylistyksen seassa. ICD-luokitusten ees kevythuttupääosastolle ahistusmasennukseni eivät nykyään ainakaan yllä.

Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 10995
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 30.12.2008 0:42

Jos vetäis piriä päivisin ja pupeltais pameja öisin, niin eiks se ois niinku siinä. Miehekästä tunneskaalaa harmonisessa paketissa.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.

Zeb

Viesti Kirjoittaja Zeb » 30.12.2008 0:44

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Jos vetäis piriä päivisin ja pupeltais pameja öisin, niin eiks se ois niinku siinä. Miehekästä tunneskaalaa harmonisessa paketissa.
Joo mut vedä se harmonia ja miehekäskin oikeestaan yli ensin.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 3 vierailijaa