MGandhi kirjoitti:Sitten tuleekin yllätyksenä, ettei lapsen saannin jälkeen enää voikaan tehdä oikeastaan yhtään vitun mitään muuta kuin huolehtia siitä palleroisesta.
Juu, näin kävi. Nilliti-nilliti ja nyyhkyn-nyyhkyn.
Tulee käymään sinullekin jossain vaiheessa. edellyttäen että päätät jonkun naisen siittää. Vaikka ajatuksen tasolla tuohon oman ajan menettämiseen on helppo valmistautua, sen totaalius tulee silti yllätyksenä. Kai tämä on-the-fly -oppiminen on "sitä kasvamista isyyteen" tai jotain muuta sellaista paskaa. Kun on 40 vuotta saanut tehdä melkein mitä huvittaa, poisoppiminen ei tapahdu hetkessä. Tai ehkä jostakusta Gloria-metroseksuaalista tulee PIM taikasauvaa heilauttamalla teh ISI kertaheitolla, mutta ei minusta ainakaan.
Jotenkin ei voinut silti välttyä Gantturan postausta lukiessa ajatukselta, että
edelleenkin on kiellettyä lausua ääneen vanhemmuuidesta mitään negatiivistä tyyliin:
- vituttaa kun ei ole enää omaa aikaa
- vituttaa kun ei saa nukkua
- vituttaa työntää lastenvaunuja lumisateessa/pakkasessa kolme tuntia päivässä, että juniori saa nukkua
- yritäpä tehdä etäpäivää himassa kun juniori saa hampaita
- yms
Tämä ei silti poissulje sitä, etteikö oma <lapsen lempinimi tähän> olisi itselle todella, todella tärkeä ja rakas. Minä olen vaan pieni itsekäs ihminen, jonka pinna ja jaksaminen ovat rajallisia - enkä mikään vitun kirkasotsainen super-iskä joita akkojenlehdet ovat pullollaan.