annepa kirjoitti:No tämä ei tee ohareita, mut hei, 3 vuotta hiljaisuutta....
No sellasta se elämä nyt vaan joskus on. Jos se on vielä hyvä tyyppi ja kivaa seuraa niinkuin sanoit, miten se parantaa sun elämänlaatua että sä poikkaset välejä kokonaan siksi että toinen ei ole ilmoittautunut johonkin sun määräämääsi aikaan sulle?
Oli mullakin tossa vanhoja opiskelukavereita pari joihin ei tullut pidettyä mitään yhteyttä noin viiteen vuoteen syystä tai toisesta. Mut ihan kivaa on taas, eikä kukaan laske sitä kenen vuoro oli ottaa yhteyttä ja minkälaisessa ajassa.
Ehkä me miehet sit vaan tehdään näistä asioista liian yksinkertaisia, kun koetaan tällainen käytös edullisemmaksi kuin se, että lasketaan päiviä ja vuoroja ja sitten mökötetään kun koetaan itsemme väärinkohdelluiksi.
nowaysis kirjoitti:Annepa: Aikuisiässä on minusta ihan normaalia, että voi olla vanhoja kavereita joita näkee vaikka kerran vuodessa, aina toisen aloitteesta. Eipä niitä enää bestiksiksi nimitellä, mutta imo ystävyyssuhteen laatu ei ole välttis yhteydessä näkemis- tai yhtydenpitofrekvenssiin.
Harvinaisen viisaasti sanottu - ihan kuin omia ajatuksiani (siksi olivatkin varmaan niin viisaan kuuloisia)
annepa kirjoitti:
No tämä ei tee ohareita, mut hei, 3 vuotta hiljaisuutta....
No jaa, minulla on kyllä virinnyt kolmenkin vuoden takaa ystävyyssuhteita. Mutta se, joka teki useimmiten oharit, ei kylläkään jaksa kiinnostaa enää, koska sen taas tietää, miten siinä käy.
Mulla on joskus kaverisuhteita ollut "paussilla" useitakin vuosia, mutta sitten ne ovat virinneet uudelleen. Ehkä aina ei vain ole ollut otollinen aika. Toisaalta sellaista yksipuolista ystävyyden ylläpitoa en minäkään jaksaisi enkä tarvitse.
No en kolmatta kertaa välttämättä jaksa yrittää saman ihmisen kanssa.... On mullakin sellaisia ystävyyssuhteita jotka on virinnyt tauon jälkeen, mutta se viriäminen on jäänyt yhteen kertaan. Ei enää yksipuolisia kthnkxbai.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
annepa kirjoitti:No tämä ei tee ohareita, mut hei, 3 vuotta hiljaisuutta....
No sellasta se elämä nyt vaan joskus on. Jos se on vielä hyvä tyyppi ja kivaa seuraa niinkuin sanoit, miten se parantaa sun elämänlaatua että sä poikkaset välejä kokonaan siksi että toinen ei ole ilmoittautunut johonkin sun määräämääsi aikaan sulle?
En mie oo kokonaan välejä poikkasemassa, kohteliaan viileät välit ois nyt ehkä se hyvä. Lämmittely ja viriäminen voi parantaa mun elämänlaatua hetkeksi, mutta koska nyt mun mielestä yksipuolisuus ei vain ole hyvä juttu, niin pitemmällä aikavälillä se huonontaa mun elämänlaatua.
Sen on hyvä jos ei ole niin kova nillittäjä että ei yksipuolisuus haittaa. Elämä vois olla aika paljon helpompaa.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
annepa kirjoitti:Mulla on tietyt kriteerit kavereille, ja tää on yks. Yhteydenpito ei ole yksipuolista.
Haha. Jos mun kavereilla ois tollasia kriteereitä, mulla ei ois kavereita. (Ja turha kuvitella, että parhaat kaverisuhteeni olisivat jotenkin köykäisellä pohjalla - kaikkea muuta!)
annepa kirjoitti:Mulla on tietyt kriteerit kavereille, ja tää on yks. Yhteydenpito ei ole yksipuolista.
Haha. Jos mun kavereilla ois tollasia kriteereitä, mulla ei ois kavereita. (Ja turha kuvitella, että parhaat kaverisuhteeni olisivat jotenkin köykäisellä pohjalla - kaikkea muuta!)
Ihmiset on erilaisia.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Ja olkootkin, kunhan ovat tyytyväisiä tilanteeseensa.
Miksi muuten toistelet yhteydenpitonne olevan yksipuolista, vaikka lienet huomannut että tämä henkilö on kuitenkin ottanut sinuun yhteyttä? Sanoit, että harva yhteydenpitofrekvenssi ei sinua häiritse vaan yksipuolisuus. Ongelmaa ei siis pitäisi olla.
Hmmm... mulla on kavereita, joiden kanssa ei ole pidetty yhteyttä moneen, moneen vuoteen mutta kun taas tavataan, juttu jatkuu suunnilleen siitä mihin se edellisellä kerralla jäi.
Ei se ole aikamääristä tai soittovuoroista todellakaan kiinni
Ja olkootkin, kunhan ovat tyytyväisiä tilanteeseensa.
Miksi muuten toistelet yhteydenpitonne olevan yksipuolista, vaikka lienet huomannut että tämä henkilö on kuitenkin ottanut sinuun yhteyttä? Sanoit, että harva yhteydenpitofrekvenssi ei sinua häiritse vaan yksipuolisuus. Ongelmaa ei siis pitäisi olla.
Sitä rupesin itsekin miettimään. Kai mulla on semmoinen Manaajan mainitsema frekvenssikriteeri myös. Mulla vaan syystä tai toisesta rupiaa vituttaan se, että lopulta minä olen aina se joka soittaa ja/tai ehottaa tapaamista. Jos minä en soita, niin 3 vuotta. Enhän minä ees tunne sitä ihmistä enää! Eikä se minua!
Edit: pitääkö kaikista ihmisistä pitää sydämellisesti? Jos mulla nyt meni vaan vähän kauemman aikaa (niin, 10v) huomata että tämä ihminen ei ole sellainen jonka lasken lähipiiriini. Kaljalla voin käydä tai kahvilla ja olla hyvänpäiväntuttua, mutta se siitä.
Mun mielestä kaikista ihmisistä ei tarvi pitää. Toimeen pitää tulla mutta ei tarvi vapaa-aikaansa uhrata jos ei nappaa.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Puhein soi jatkuvasti. Tässä mitenkään tien päälle ole ehtiny. prkl!1
Jos nyt jo kuitenkin lähtis ja ois perillä huomenna..
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
bliss kirjoitti:Hmmm... mulla on kavereita, joiden kanssa ei ole pidetty yhteyttä moneen, moneen vuoteen mutta kun taas tavataan, juttu jatkuu suunnilleen siitä mihin se edellisellä kerralla jäi.
Ei se ole aikamääristä tai soittovuoroista todellakaan kiinni
Sama täällä
Ja toisten kanssa taas pidetään yhteyttä päivittäin. Ja ihan yhtä rakkaita kaikki.
Rauhallinen perjantai-ilta tiedossa kun aamulla on aikanen nousu ja kirpputorille lähtö. Jos pyöritte Valtterilla niin tervetuloa moikkaamaan!
Mä kävin aikani kuluks salilla juoksemassa. 45min ja 5km. Loistofiilis!
bliss kirjoitti:Hmmm... mulla on kavereita, joiden kanssa ei ole pidetty yhteyttä moneen, moneen vuoteen mutta kun taas tavataan, juttu jatkuu suunnilleen siitä mihin se edellisellä kerralla jäi.
Ei se ole aikamääristä tai soittovuoroista todellakaan kiinni
Tuo on kyllä totta minunkin kohdallani. Ja etenkin kun minulla tuppaa olemaan joskus erakkokausia ja nyt vaikka ei olisikaan, niin ei ihan helposti pääse tapailemaan ketään.
Olen siksi kiitollinen ja iloinen niistä ystävistä, jotka eivät hylkää välimatkan takia.
No siis, selailen toisinaan noita iltiksen viihdejuttuja ihan ilman mitään syytä Ts. koska ei tarvi tehdä mitään järkevää/välttelen sitä mitä pitäis tehdä. Nyt menen nukkumaan