Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viikonpäiväketjut, turhat provot, puzznuzzailu ja "tärkeät" gallupit
Manaaja

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja Manaaja »

NuoriD kirjoitti:
Riemumieli kirjoitti:Tunnusta vaan, olet, et ehkä yksisilmäinen, mutta korkeintaan kolmesilmäinen materialisti.
En! :leuhka:
Anna mersu. Tulee paljon tarpeellisempaan käyttöön.

T: Kolmisilmäinen materialisti
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

nastamuumio kirjoitti:Ja sit mä ja toi voitais olla ihan niinku ennenkin.
No siis jos et panemisesta haaveile, niin pitkällä aikavälillä tulette varmaan olemaan ystäviä kuten ennenkin, riippumatta miehen suhdevirittelyistä? Jonkinlainen yhteydenpidon harveneminen tietty on joksikin aikaa odotettavissa, jos aloittelee uutta suhdetta, mutta se voi hyvin olla väliaikaista.

Onko sulla tuon lisäksi muuta syytä olla tilanteesta pahoillasi? Kun jos et itse edes haluaisi sen miehen kanssa seksiä/seurustelua, niin eihän se ole sulta pois jos seurustelee muiden kanssa. Ja jos tykkäät siitä (edit: miehestä) ja arvostat ja toivot hänelle hyvää, voisi ajatella sunkin saavan siitä iloa elämääsi, jos hän on onnellinen. Ja lisäksi tietty siitä, että elämässäsi on niin mukava ihminen. Menenkö jossain kohtaa vikaan?
Viimeksi muokannut EveryWoman, 05.08.2010 19:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
prosessi

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja prosessi »

nastamuumio kirjoitti:^ Mitä mä sit voisin tehdä?
Kannattaisi varmasti uskaltaa olla omasta mielestäsi yliampuva, kuitenkin jollain sellaisella tavalla, jonka koet omaksesi. Ja toisaalta ehkä kannattaisi myös yrittää selvittää itsellesi, mihin tarkoitukseen sinä sitä huomiota haluat, jolloin tarkoitusperien avulla on helpompaa myös miettiä, miten näihin lopputuloksiin on mahdollista päästä. Jos vaikkapa miettii erilaisia parisuhdejärjestelyjä, niin niitähän on vaikka millä mitalla, pitää vain hahmottaa mikä niistä täyttää parhaiten omat odotuksesi.

Ja kuten ND:kin totesi, ajatusmaailmasi varmasti vetoaa paremmin juuri fiksuihin miehiin, joten niihin kannattaisi keskittyä. Omakin mieheni on kommentoinut sinua kovin positiivisessa hengessä, joten missään tapauksessa itsesi aliarviointi ei ole oikeutettua.
nastamuumio

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja nastamuumio »

EveryWoman kirjoitti: Menenkö jossain kohtaa vikaan?
Et pahemmin ainakaan, tajusin tämän oman ajatuskulkuni typeryyden itsekin aika lailla kokonaan vähän aiemmin tänään. Mutta jotenkin pikkuisen silti sieppaa. Koska ihan pikkuisen mä haluaisin panna kuitenkin, mutta niin pikkuisen, että sen halun ei tarvitse realisoitua, mutta musta olis kuitenkin kivempi, ettei se panisi myöskään kenenkään muun tuntemani ihmisen kanssa. Mutta tänään mua kumminkin hymyilytti, koska tajusin ylireagoineeni.

Ja prossulle kans kiitti sanoista. Nykyään ei näköpiirissä ole ketään, jonka kanssa mulla olis kumminkaan kiinnostusta aloittaa herkkää ja kaunista ihmissuhdetta, mutta kunhan semmoinen tulee näköpiiriin, niin ehkä sitä pitää sitten vain jotenkin alkaa makeilemaan vai miten? Vieraalta kyllä kuulostais.
NuoriD

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja NuoriD »

nastamuumio kirjoitti:
Ja prossulle kans kiitti sanoista. Nykyään ei näköpiirissä ole ketään, jonka kanssa mulla olis kumminkaan kiinnostusta aloittaa herkkää ja kaunista ihmissuhdetta, mutta kunhan semmoinen tulee näköpiiriin, niin ehkä sitä pitää sitten vain jotenkin alkaa makeilemaan vai miten? Vieraalta kyllä kuulostais.
Mä veikkaisin, että iloisuus, hymyily, vitseille nauraminen toimii paremmin kuin makeilu.
nastamuumio

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja nastamuumio »

NuoriD kirjoitti: Mä veikkaisin, että iloisuus, hymyily, vitseille nauraminen toimii paremmin kuin makeilu.
Äh, sulla on tosi ankee käsitys musta, jos luulet, etten jo muutenkin tapaa hymyillä silloin kun hymyilyttää. Jos alan hymyillä silloin kun ei hymyilytä tai nauraa vitseille, jotka eivät naurata, niin kyllä se teeskentelyn, makeilun tai keimailun puolelle menee.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

nastamuumio kirjoitti:Mutta jotenkin pikkuisen silti sieppaa. Koska ihan pikkuisen mä haluaisin panna kuitenkin, mutta niin pikkuisen, että sen halun ei tarvitse realisoitua, mutta musta olis kuitenkin kivempi, ettei se panisi myöskään kenenkään muun tuntemani ihmisen kanssa.
Tuo näyttää siltä, että joko 1. haluaisit vähän enemmänkin, mutta myönnät itsellesi vain pikkuisen, tai 2. haluat lähinnä ystävyyttä, ja sinua pelottaa että miehen ystävyyskin (sehän kuitenkin edellyttää ajan käyttämistä ystävyyssuhteeseen, ja uskoutumista toiselle) siirtyy rakkaussuhteen mukana suhteen toiselle osapuolelle.

Miltä muuten tuntuu kuvitella panemista tai seurustelua sen miehen kanssa? Pystytkö helposti kuvittelemaan millaista se olisi, vai ovatko ne mielikuvat ikään kuin verhon takana? Onko uskoutuminen ystävyyssuhteessanne ollut vastavuoroista vai yksipuolista?

Mä olen muuten kanssa kerran ollut tuollaisessa tilanteessa, että olin yksipuolisesti ihastunut mieheen, joka tapasi erään superhyvännäköisen naisen (nainen tuli samaan kouluun, miehen kanssa samalle vuosikurssille - itse olin eri osastolla), ja pidin heidän käytöksensä perusteella selvänä että heille tulee suhde. Kun lopulta pääsin asian kanssa sinuiksi ja uskoin pystyväni olemaan miehen puolesta aidosti iloinen siitä suhteesta, otin asian puheeksi sen miehen kanssa. Mies katsoi minua aivan pöllämystyneenä; ensin ei tiennyt mistä ihmeestä oikein puhuin, ja sitten kun selvensin, hän purskahti nauruun ja sanoi ettei seurustelu tuon ihmisen kanssa ole edes käväissyt hänellä mielessä. Ja mä olin ollut siitä aivan varma! Ajattelin, että on vain ajan kysymys, milloin padot murtuvat.
nastamuumio

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja nastamuumio »

EveryWoman kirjoitti: Tuo näyttää siltä, että joko 1. haluaisit vähän enemmänkin, mutta myönnät itsellesi vain pikkuisen, tai 2. haluat lähinnä ystävyyttä, ja sinua pelottaa että miehen ystävyyskin (sehän kuitenkin edellyttää ajan käyttämistä ystävyyssuhteeseen, ja uskoutumista toiselle) siirtyy rakkaussuhteen mukana suhteen toiselle osapuolelle.
Äh, hyvä on, mä haluaisin vähän enemmänkin, mutta en tule sitä saamaan, varsinkaan viime päivien järjettömien huono itsetunto -kohtausten ja ääliömäisten mustasukkaisuuden ilmausten jälkeen. Mä oon yrittänyt väittää itselleni, etten haluaisi enempää, mutta onko tästä myöntämisestäkään mitään hyötyä? Luulin päässeeni tästä yli ihan hyvin, kun kyseinen mies asui kolme vuotta välillä kaukana, ja ilmestyi nyt keväällä takaisin Helsinkiin.
EveryWoman kirjoitti:Miltä muuten tuntuu kuvitella panemista tai seurustelua sen miehen kanssa? Pystytkö helposti kuvittelemaan millaista se olisi, vai ovatko ne mielikuvat ikään kuin verhon takana? Onko uskoutuminen ystävyyssuhteessanne ollut vastavuoroista vai yksipuolista?
Kyllä mä sen niin kuvittelisin iltaisin mun viereeni käymään nukkumaan ja halaamaan ja pussailemaan. Sen jälkeen kaikki kuvitelmat menee niin kuin vanhoissa suomifilmeissä, että kuva himmenee ja aallot lyö rantaan. Mitään tarkkaa panemisen kuvittelua kenenkään oikean ihmisen kanssa en kyllä koskaan ole kuvitellut. Tuntuis jotenkin asiattomalta. Uskoutuminen on ollut mun puolelta paljon vahvempaa, mutta ei ihan täysin yksipuolista kumminkaan.

EveryWoman kirjoitti: Ja mä olin ollut siitä aivan varma! Ajattelin, että on vain ajan kysymys, milloin padot murtuvat.
Mjoo, enhän mäkään tässä tapauksessa _tiedä_ asioiden laitaa ja kaikki on mahdollista. Se mahdollisuushan tässä just kiusaakin.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

nastamuumio kirjoitti:Äh, hyvä on, mä haluaisin vähän enemmänkin, mutta en tule sitä saamaan, varsinkaan viime päivien järjettömien huono itsetunto -kohtausten ja ääliömäisten mustasukkaisuuden ilmausten jälkeen. Mä oon yrittänyt väittää itselleni, etten haluaisi enempää, mutta onko tästä myöntämisestäkään mitään hyötyä? Luulin päässeeni tästä yli ihan hyvin, kun kyseinen mies asui kolme vuotta välillä kaukana, ja ilmestyi nyt keväällä takaisin Helsinkiin.
Myöntämisestä voi olla se hyöty, että sen kautta voi tajuta ettei itse asiassa haluakaan sitä ihmistä, vaan enemmän omaa kuvitelmaansa hänestä. Sellainen ei kai ole hirveän harvinaista, mutta sitä ei oikein voi huomata jos ei päästä haluamistaan kunnolla omaan tietoisuuteensa.

Mulle kävi sen mainitsemani tyypin kanssa niin, että olin pitkään (myöskin useampia vuosia) häneen yksipuolisesti ihastunut, mutta lopulta kun antauduin kunnolla miettimään, miksi oikeastaan olen niin ihastunut, aloin tajuta että en tunnekaan häntä niin hyvin kuin olin ajatellut. Hänen persoonallisuudessaan oli muutamia selittämättömiä ristiriitoja. Halusin päästä niistä selville, koska alkoi näyttää yhä selvemmältä, että jos tietäisin noista asioista totuuden, en ehkä olisikaan niin hullun ihastunut häneen. Tästä seurasi sitten kaikenmoista tenttausta, hänelle jonkin verran kiusallistakin, mutta onneksi ystävyyssuhteemme ei siihen hajonnut. Ja toden totta, heti kun huomasin hänessä olevan myös kaikenlaisia vähemmän ihailtavia puolia, ihastus laantui sellaiselle kevytmieliselle ja ainoastaan hyvää mieltä tuottavalle tasolle, enkä enää tuntenut erityisempää halua seurustella tai harrastaa seksiä hänen kanssaan.
Kyllä mä sen niin kuvittelisin iltaisin mun viereeni käymään nukkumaan ja halaamaan ja pussailemaan. Sen jälkeen kaikki kuvitelmat menee niin kuin vanhoissa suomifilmeissä, että kuva himmenee ja aallot lyö rantaan. Mitään tarkkaa panemisen kuvittelua kenenkään oikean ihmisen kanssa en kyllä koskaan ole kuvitellut. Tuntuis jotenkin asiattomalta. Uskoutuminen on ollut mun puolelta paljon vahvempaa, mutta ei ihan täysin yksipuolista kumminkaan.

Tää kuulostaa myös aika vastaavalta verrattuna siihen mun kokemukseen. Uskoutuminen meilläkin oli omalta puoleltani vahvempaa, kunnes sitten lähestulkoon pakotin miehen kertomaan myös itsestään esittämällä kysymyksiä, joihin oli vaikea jättää vastaamatta menettämättä kasvojaan. Ja sen jälkeen puntit olivat aika lailla tasan; kummallakaan ei ollut enää valta-asemaa toiseen, ja tosiaan samalla se raastava ja kuormittava osuus ihastumisestani haihtui.

Tuo seksin kuvittelu voi olla itselläni jonkin verran poikkeavaa ja liittyy siihen, että olen mielikuvitusta vaativalla alalla. Mulla menee spontaanisti pään sisällä kaikenlaisia filminpätkiä erilaisista kuvitteellisista tapahtumista, vaikka en aktiivisesti yrittäisikään mitään kuvitella. Seksin etenemisen tapakin (tai muutama vaihtoehtoinen skenaario) on mulla yleensä tiedossa jo ennen kuin mitään on tapahtunut käytännössä; jotenkin se vaan generoituu aivoissa sen informaation perusteella, mitä on vastapuolesta saanut. Mutta tämän tyypin kohdalla ei tullut mitään filmejä, vaan koko homma jäi täysin hämärän peittoon. Olen ajatellut, että näin kävi, koska en tiennyt hänestä kaikkea olennaista, vaan hän esitti minulle jonkinlaista paranneltua versiota itsestään, joka ei sitten käytännön tasolla ollutkaan uskottava, ja alitajuisesti ymmärsin tämän itsekin. Tai siis alitajunta ei pystynyt generoimaan valheellisen/ristiriitaisen informaation pohjalta mitään järkevää seksikuvastoa.

Vaikka sulla ei olisikaan tapana kuvitella, tuo mitä kerrot kuulostaa lähinnä läheisyyden kaipuulta geneerisessä muodossaan - ei varsinaisesti juuri tämän henkilön haluamiselta ihmisenä. Suomi-filmi -ajatuksen ottaminen esille tässä kohtaa vahvistaa tätä mielikuvaa. Niissähän ei myöskään romanttisten parien keskinäistä vetovoimaa perustella heidän persoonallisuuksiinsa nojaten, vaan rakkaus esitetään tosielämästä irrallaan olevana, puhtaana ja sisällöttömänä. Tai toki pinnallisesti yritetään perustella, mutta se on eri asia.
EveryWoman kirjoitti: Ja mä olin ollut siitä aivan varma! Ajattelin, että on vain ajan kysymys, milloin padot murtuvat.
Mjoo, enhän mäkään tässä tapauksessa _tiedä_ asioiden laitaa ja kaikki on mahdollista. Se mahdollisuushan tässä just kiusaakin.
Muistan hyvin, kuinka piinallista se oli! Jälkikäteen ajateltuna saatoin pitkittää lopullista/syvää tutustumista tähän henkilöön, koska toisaalta on kiva tuntea ihminen, joka aiheuttaa itsessä niin voimakkaita tunteita. Tulee tunne, ettei ole maailmassa aivan yksin. Toisessa tulee nähtyä omia ominaisuuksiaan, ja se tuntuu ihanalta vaikka se toinen ei haluaisikaan seurustella; kunhan hän vain on olemassa. Se, että tutustuin tyyppiin oikeasti, johti myös sen tajuamiseen että olen edelleen yksin maailmassa. Ne ihastuttavimmat ja poikkeuksellisimmat piirteet hänessä olivatkin omaa kuvitelmaani. Ei sellaisesta ole aina helppo luopua, vaikka jotenkin tajuaisikin, että se mitä näkee, ei ole totta.

En tiedä mikä motiivi sulla on ylläpitää ihastustasi; se voi olla jokin ihan muu kuin itselläni oli. Mutta varmaan siellä jotain on.
NuoriD

Re: Helle väli Tiistai?! Loppuviikolla kolkutellaan mittareita?

Viesti Kirjoittaja NuoriD »

EveryWoman kirjoitti: lähestulkoon pakotin miehen kertomaan myös itsestään esittämällä kysymyksiä, joihin oli vaikea jättää vastaamatta menettämättä kasvojaan.
Terveisiä Silja Serenadelta!

Tuo temppusi kuulostaa siltä, että lähes joka mies alkaisi etsiä lähintä hätäuloskäyntiä. ;)
Vastaa Viestiin