Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Vakavia keskusteluja isoista asioista - tiede, talous, politiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat. Ei onelinereitä/puzznuzzia.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

Eikös kaikki järjestäytyneempi lasten harrastustoiminta ole jo pilattu? Jos tanssit balettia, / soitat viulua / pelaat lätkää niin ainoa mikä ohjaajia kiinnostaa, on se kuka pääsee 'jatkoon'. Niin kuin nyt kenenkään kannattaisi lähteä aikuisena kituuttamaan kaupunginorkesterin viulistina tai kakkosdivarin veskarina.

Ainoat 'riskittömät' harrastukset tässä mielessä taitavat olla vaikka partio tai 4H. Noiden 'lajien' ei oleteta synyttävän ammattilaisia. Tai ehkä 4H:n tehtävä on luoda kepulipoliitikkoja.

Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen. En yksinkeraisesti ota sitä riskiä, että joku puuhastelusta innostunut aikuinen yrittää aivopestä lapseni kuvittelamaan jonkun hiton puuhastelun olevan erityisen tärkeää.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti: Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen.

Joo, yhteiskunta kyllä elättää sitten myöhemmin!
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti: Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen.
Joo, yhteiskunta kyllä elättää sitten myöhemmin!
Täh? Väittäisin, että kilpailuharrastajien tulotaso jää muita alhaisemmaksi kun taustamuuttujat on vakioitu. Aikuisten maailmassa tulotason ratkaisee koulutus, ei lätkän pelaaminen.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti:Täh? Väittäisin, että kilpailuharrastajien tulotaso jää muita alhaisemmaksi kun taustamuuttujat on vakioitu. Aikuisten maailmassa tulotason ratkaisee koulutus, ei lätkän pelaaminen.

Sitä vaan että koko elämä on kilpailua katsoi asian miten tahansa.

Itse suunnittelen raahaavani jannun heti kamppailulajien pariin kun onnistuu.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

McJanne kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti: Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen. En yksinkeraisesti ota sitä riskiä, että joku puuhastelusta innostunut aikuinen yrittää aivopestä lapseni kuvittelamaan jonkun hiton puuhastelun olevan erityisen tärkeää.
Mie vähän tästä kurmootan. Pahimpia persereikiä pakottamisessa urheiluun ovat perinteisesti juuri vanhemmat.
Katsos kun en ole persereikä, joten meikäläisen lapsien aivopesussa tarkkailen opettajia ja muita ulkopuolisia auktoriteetteja.

Meikäläisen lapsista tulee markkina- ja teknouskovaisia hyviä kokoomuslaisia.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:Sitä vaan että koko elämä on kilpailua katsoi asian miten tahansa.
Eikö tuon takia kannattaisi keskittyä niihin lajeihin, joilla on jotain merkitystä elämän kannalta: koulutus, ihmisuhteet, työ? Joku vitun keihäänheitto ei oikein kanna tuonne eläkeikään asti. Ja ei, keihäänheitosta ei ole mitään iloa lääkikseen pyrittäessä.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti: Eikö tuon takia kannattaisi keskittyä niihin lajeihin, joilla on jotain merkitystä elämän kannalta: koulutus, ihmisuhteet, työ? Joku vitun keihäänheitto ei oikein kanna tuonne eläkeikään asti. Ja ei, keihäänheitosta ei ole mitään iloa lääkikseen pyrittäessä.
Enhän minä mistää urheilijan ammatista ole puhunut halaistua sanaa.

Minä näkisin mieluusti jälkikasvuni urheilun parissa, koska niissä luodaan myös elinikäisiä ihmissuhteita. Urheilu on se harrastus jolla luodaan hyvä fyysinen ja psyykkinen runko sille koulutukselle ja ihmissuhteille.


Eli sinun tyylilläsi vastattuna: joku vitun pelkkä oppikirjojen tankkaaminen ei tee mukuloista kuin koulukiusattuja läskipalleroita joilla ei ole ihmissuhteita lainkaan.

Sitä paitsi, mä katselen mieluummin keihäänheittäjän näköistä lekuria kuin Kim Dotcomin näköistä.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti: Eikö tuon takia kannattaisi keskittyä niihin lajeihin, joilla on jotain merkitystä elämän kannalta: koulutus, ihmisuhteet, työ? Joku vitun keihäänheitto ei oikein kanna tuonne eläkeikään asti. Ja ei, keihäänheitosta ei ole mitään iloa lääkikseen pyrittäessä.
Enhän minä mistää urheilijan ammatista ole puhunut halaistua sanaa.
Eikös tämän ketjun aiheella ole juuri harrastustoiminnan polarisoituminen? Eli maailma, jossa ei ole sijaa vain huvin vuoksi harrastavalle lääkikseen pyrkijälle?

Ei vapaa-ajan harrastuksissa ole mitään vikaa, mutta kilpaharrastukset ovat menneet varsin sairaaksi touhuksi. Enkä nyt edes tarkoita urheilua, vaan ihan vaikka viulunsoittoa.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti: Eikös tämän ketjun aiheella ole juuri harrastustoiminnan polarisoituminen? Eli maailma, jossa ei ole sijaa vain huvin vuoksi harrastavalle lääkikseen pyrkijälle?
Ach so. Minä tartuin vain tuohon:
Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen.
My bad :facepalm:



Jatkakaa!
Manaaja

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja Manaaja »

Jospa niiltä lapsilta kysyis mistä ne itse tykkää ja ovat kiinnostuneita sen sijaan että niitä vaan laittelee johonkin juttuihin mistä itse tykkää tai ajattelee olevan hyötyä?
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

Manaaja kirjoitti:Jospa niiltä lapsilta kysyis mistä ne itse tykkää ja ovat kiinnostuneita sen sijaan että niitä vaan laittelee johonkin juttuihin mistä itse tykkää tai ajattelee olevan hyötyä?
Ja mistäs ne lapset tietää tykkäämisensä kohteet jos ei niille esittele mitään lajeja?
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti: Eikös tämän ketjun aiheella ole juuri harrastustoiminnan polarisoituminen? Eli maailma, jossa ei ole sijaa vain huvin vuoksi harrastavalle lääkikseen pyrkijälle?
Ach so. Minä tartuin vain tuohon:
Omia lapsiani en tule laittamaan mihinkään kilpailua edes etäisesti muistuttavaan harrastukseen.
My bad
Kyse on siis siitä, että laiskana paskana en jaksa olla vahtimassa mitä kukkua se koutsi oikein lapsille syöttää. Tuosta syystä en aktiivisesti työnnä lapsiani kilpaurheiluun ja jos sitä kinuavat, niin katson aika tarkkaan mimmoiseen poppooseen pistän muksut mukaan. En myöskään ole innostunut polttamaan omaa vapaa-aikaani kentän laidalla seisoskeluun.

On muuten mielestäni aika erikoista, että hyvin harva aikuinen harrastaa mitään kilpailumielessä, mutta lapsien kohdalla tuota pidetään normaalina. Aikuinen voi esim. käydä puntilla, spinningissä, purjehtimassa, maastopyöräilemässä, uimassa, jne. melkein mitä vaan ilman suurempaa kilpailua. Lapsille moista ei jostain kumman syystä sallita?
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti:En myöskään ole innostunut polttamaan omaa vapaa-aikaani kentän laidalla seisoskeluun.
Ja minä muistan yhä katkerana, miten faijaani ei kiinnostanut puulaakilätkäni ikinä. Siinä missä ala-asteikäisten kavereideni faijat olivat lähes aina kotimatseissa mukana tai ajoivat junnuja pelaamaan naapuripaikkakunnille, minun faijani nautti vaan omista harrastuksistaan. Yhden ainoan kerran se kävi matsissa kun sitä oikein pyytämällä pyysin ja siitäkin se vaan tokaisi: "ethän sä tehny siellä yhtään mitään."


sivustahuutaja kirjoitti: On muuten mielestäni aika erikoista, että hyvin harva aikuinen harrastaa mitään kilpailumielessä, mutta lapsien kohdalla tuota pidetään normaalina.
Nyt en taas tiedä puhutko yleisesti vai kilpailu-kilpailumielessä.

Mut minusta taasen kaikki aikuiset kilpailee. Elco tenniksessä, minä puntilla kaveria vastaan, Manaaja autolla kilpakumppaneita vastaan, Janne taekwondossa, Pyrtsi ja Nekru sählyssä, ja joku muu jotain muuta.

Olen kakarana paininut ja pelannut lätkää. Kilpailuahan se homma niissäkin on vaikkei mestariksi tähtääkään.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti:En myöskään ole innostunut polttamaan omaa vapaa-aikaani kentän laidalla seisoskeluun.
Ja minä muistan yhä katkerana, miten faijaani ei kiinnostanut puulaakilätkäni ikinä.
Juuri tuosta syystä en halua lastani sinne kentälle ja itseäni kentän laidalle. Ei minua kiinnosta katsella tuntitolkulla toisen tekemisiä. Jos lapsen kanssa tehdään jotain, niin sitten tehdään pääsääntöisesti jotain yhdessä. Mielestäni se on ylipäätään aika heikko roolimalli, että isä katsoo kun toiset pelaa.

Onneksi tämä kilpailu-urheilu nykyään vaatii niin aktiivista otetta vanhemmilta, että lapseni eivät vahingossa päädy sinne lätkäseuraan. Voimme siis ihan kaikessa rauhassa napata lasten kaverit mukaan ja käydä paloheinässä laskemassa mäkeä ja juomassa kaakaota. Seuraavana viikonloppuna sitten dumpataan kakarat muiden vanhemmille ja jäädään vaimon kanssa nussimaan.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:Mut minusta taasen kaikki aikuiset kilpailee. Elco tenniksessä, minä puntilla kaveria vastaan, Manaaja autolla kilpakumppaneita vastaan, Janne taekwondossa, Pyrtsi ja Nekru sählyssä, ja joku muu jotain muuta.
Eikös noi nyt ole aika leikkimielistä kilpailua ilman mitään tavoitetta nousta seuraavalle tasolle? Mielestäni juuri tuo tasolta toiselle nouseminen määrittää sen lapsille haitallisen kilpailun.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti: Juuri tuosta syystä en halua lastani sinne kentälle ja itseäni kentän laidalle. Ei minua kiinnosta katsella tuntitolkulla toisen tekemisiä. Jos lapsen kanssa tehdään jotain, niin sitten tehdään pääsääntöisesti jotain yhdessä. Mielestäni se on ylipäätään aika heikko roolimalli, että isä katsoo kun toiset pelaa.
No minun tieni vei kaukaloon ala-asteiden välisistä lätkämatseista. En tiedä pelataanko noita enää nykyään, mutta silloin niitä pelattiin 4-5 ala-asteen välillä. Myöhemmin sitten perustettiin höntsäliiga joidenkin toimesta ja sinnehän se omakin tieni vei kavereiden perässä. Ei sellaista iltaa ollutkaan etten olisi roikkunut lätkäkaukaloilla valomerkkiin saakka aina talvisin.
Kyllähän faijani yritti minua silloin viedä omien harrastutensa pariin mutta enemmän minua kiinnostivat kaverit ja niiden kanssa pelailu.

Minusta taasen lapsensa harrastusta tukeva vanhempi on hyvä roolimalli, kunhan jättää pois sen, että vanhempi odottaisi pojastaa uutta Selännettä ja huutaa veren maku suussa kaukalon laidalla että: "TAPA SE!"
sivustahuutaja kirjoitti:Voimme siis ihan kaikessa rauhassa napata lasten kaverit mukaan ja käydä paloheinässä laskemassa mäkeä ja juomassa kaakaota. Seuraavana viikonloppuna sitten dumpataan kakarat muiden vanhemmille ja jäädään vaimon kanssa nussimaan..

Uskoisin että minua ei 50 vuotiaan enää kiinnosta laskea pulkkamäkeä. Eikä kyllä varmaan nussiakaan.

sivustahuutaja kirjoitti:Eikös noi nyt ole aika leikkimielistä kilpailua ilman mitään tavoitetta nousta seuraavalle tasolle? .


Kuten totesin, en ollut ihan varma puhutko höntsästä vai veren mausta suussa.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

McJanne kirjoitti:
Mutta lausumasi perusteella on niin, että aikuisten kilpailu itseään vastaan "pienimuotoisesti" on jollain tapaa vertailukelpoinen lasten usuttamiseen tavoitteelliseen urheiluun samoissa lajeissa?
Ei.
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 14928
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala »

Jos nyt puhutaan lapsen tai nuoren kilpailemisesta, niin sehän on suurelle osalle ihmisistä juuri se polttoaine ja hyvän olon lähde - koko homman juju, se kilpailu. Voi sitä kutkuttavaa odotusta ja sitä yhdessä tai yksin tekemisen riemua, kun sitten pääsee kilpailemaan. En ole koskaan ymmärtänyt kilpailuvietittömiä ihmisiä. Toki olen niihin törmännyt, mutta he antavat itsestään tylsän ja flegmaattisen kuvan.

Ja aion ohjata tyttäriäni joukkuelajien pariin. Sieltä saa luontevasti ja helposti kavereita ja sosiaallistuu.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:No minun tieni vei kaukaloon ala-asteiden välisistä lätkämatseista. En tiedä pelataanko noita enää nykyään, mutta silloin niitä pelattiin 4-5 ala-asteen välillä. Myöhemmin sitten perustettiin höntsäliiga joidenkin toimesta ja sinnehän se omakin tieni vei kavereiden perässä. Ei sellaista iltaa ollutkaan etten olisi roikkunut lätkäkaukaloilla valomerkkiin saakka aina talvisin.

Kyllähän faijani yritti minua silloin viedä omien harrastutensa pariin mutta enemmän minua kiinnostivat kaverit ja niiden kanssa pelailu.
En nyt ihan hahmota mistä puhut? Sinä menit omaehtoisesti koulun kautta kovempitasoisille jäille kavereiden perässä ja faijasi touhusi omiaan. Ainoa puute oli, että faija ei tukenut tarpeeksi? Tuosta on aika pitkä matka siihen, että työntää mistään mitään tietämättömän lapsensa sinne parhaimpaan saatavilla olevaan seuraan.

Jos lapseni päätyy kisaamaan kovemmin kuin toivoisin, niin kisatkoon sitten ja tuen luonnollisesti tuota yhtä paljon kuin muutakin lapsen toimintaa yleisesti. Prioriteetit tietenkin pitää säilyttää, eli koulunkäynti on treenejä tärkeämpää sanoi koutsi mitä tahansa.
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti:tuen luonnollisesti tuota yhtä paljon kuin muutakin lapsen toimintaa yleisesti. .

Tätä hain.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti:tuen luonnollisesti tuota yhtä paljon kuin muutakin lapsen toimintaa yleisesti. .
Tätä hain.
Tuossa onkin se homman pihvi. Ainakin helsingissä on äärimmäisen epätodennäköistä, että lapsi päätyy sattumalta harrastamaan vaikka jotakin joukkuelajia kovimmalla tasolla, koska parhaimpiin seuroihin on niin kova tunku, että vanhempien pitää olla erittäin aktiivisia saadakseen lapsensa noihin. Baletissa ja vaikka soittamisessa on ihan sama juttu. Ei se lapsi pelkällä omaehtoisella musiikkiharrastuksella päädy koulun musiikkikerhosta jonkun DDR-natsin viuluoppiin.

Omasta lapsuudestani muistelen ihan samaa, eli ei sieltä ulkokentän jäältä kovin helposti päädytty seuran junnuihin, vaikka kaikki illat olisikin pelattu kavereiden kanssa.

Tulen tukemaan lapsiani kaikissa harrastuksissa, mutta miksi ihmeessä lähtisin kokeilemaan riittääkö lapsen kyvyt tai into johonkin HIFK:in junnuihin? Kuka siinä voittaisi yhtään mitään? Olisiko HIFK-junnujen kisaaminen jotenkin hiemompaa tai palkitsevampaa lapselle kuin jossain korttelijengissä kisaaminen?
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

sivustahuutaja kirjoitti:miksi ihmeessä lähtisin kokeilemaan riittääkö lapsen kyvyt tai into johonkin HIFK:in junnuihin? Kuka siinä voittaisi yhtään mitään? Olisiko HIFK-junnujen kisaaminen jotenkin hiemompaa tai palkitsevampaa lapselle kuin jossain korttelijengissä kisaaminen?

Ajatteletko samoin kouluista. Eli kelpaako sinullle minkä tahansa yliopiston käyminen?
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

masa kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti:miksi ihmeessä lähtisin kokeilemaan riittääkö lapsen kyvyt tai into johonkin HIFK:in junnuihin? Kuka siinä voittaisi yhtään mitään? Olisiko HIFK-junnujen kisaaminen jotenkin hiemompaa tai palkitsevampaa lapselle kuin jossain korttelijengissä kisaaminen?
Ajatteletko samoin kouluista. Eli kelpaako sinullle minkä tahansa yliopiston käyminen?
Eiks Sivustahuutaja just pari viestiä sitten kirjoittanut sulle, että nimenomaan ei ajattele samoin koulusta kuin urheilulajeista, vaan että koulutukseen, ihmissuhteisiin ja työhön kannattaa panostaa erilailla kuin urheiluun?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
masa

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja masa »

urpiainen kirjoitti: Eiks Sivustahuutaja just pari viestiä sitten kirjoittanut sulle, että nimenomaan ei ajattele samoin koulusta kuin urheilulajeista, vaan että koulutukseen, ihmissuhteisiin ja työhön kannattaa panostaa erilailla kuin urheiluun?
Ei päde tähän kysymykseen, sillä minä hain sitä seikkaa, että siinä höntsäY-seurassa saattaa olla paremmat mahdollisudet kehittyä ja harrastaa kuin siinä höntsA:ssa. höntsäY:llä voi olla huonommat faciliteetit, valmentajat, pelaajat, harjoitusajat kuin höntsäX:llä, vaikka ei sieltäkään tähdätä maailman huipulle veri suussa.
Manaaja

Re: Nuorisoliikunnasta ja muusta pahasta taivaan kannen alla

Viesti Kirjoittaja Manaaja »

Mun vanhemmat työnsi mua ala-asteikäisenä ja sitä aiemmin viulu- ja pianotunneille koska heistä olis hirveän mullistavan hienoa jos heidän lapsensa olisi joku maailmanluokan viuluvirtuoosi tai näppäränakkinen pimputtaja sitten isona. Sääli vaan ettei mulla ollut minkäänlaisia haluja, motivaatioita tai luonnonlahjoja moiseen, joten tuloskin oli sen mukainen.

Sen sijaan olin sairaalloisen kiinnostunut autoista ja autourheilusta, ja myöhempiin kokemuksiin perustuen olisin sillä hommalla varmasti tienannut myöhemmin elantoni ja varmaan vanhempienikin elannon, jos mut vaan olis sen ikäisenä istutettu mikroauton rattiin - ihan vain koska motivaatiota olisi ollut vähän vitusti, kuten myös luonnonlahjakkuutta.

Kyllä mä siis ainakin tiesin jo 3-5 vuoden iässä hyvin vahvasti mikä mua kiinnostaa ja mitä mä oisin ollut motivoitunut harrastamaan, ja se motivaatio on pysynyt mulla läpi koko iän. Kyllä niitä skidejä kannattaa oikeasti kuunnella ja tukea niiden kiinnostuksia ja hulluuksienkohteita. Motivaatio on kaiken a ja o.
Vastaa Viestiin