Mitä on sivistys?

[Vadim]

Civil Look up civil at Dictionary.com

1387, from L. civilis "of or proper to a citizen," alternate adj. derivation of civis "townsman" (see city). The sense of "polite" was in the L., from the courteous manners of citizens, as opposed to those of soldiers. But Eng. did not pick up this nuance of the word until 1606, though civility dates from c.1384. "Courteous is thus more commonly said of superiors, civil of inferiors, since it implies or suggests the possibility of incivility or rudeness."

Sivilisaatio ja sivistys voidaan johtaa siis kaupungista. Ajatus, joka ei ole aivan väärä, että kaupungin muurien sisäpuolella vallitsee sivistys ja sen ulkopuolella sivistymättömyys ja luonnontila, on peräisin jo kreikkalaisilta.

Kulttuuri ja kultivoitunut ovat muuten samaa juurta kuin kolonisaatio, peräisin latinankielen sanasta colere, joka merkitsee viljeltyä.

[EveryWoman]

siteerauksia

Eikös sivistyksen pitänyt olla asenne (vai miten se nyt menikään)?

[Vadim]

siteerauksia

Eikös sivistyksen pitänyt olla asenne (vai miten se nyt menikään)?

No näinhän se juuri onkin. Yhteisössä eläminen edellyttää eettistä asennetta, joka tulee ilmi sivistyksen etymologiassa:

"The sense of "polite" was in the L., from the courteous manners of citizens, as opposed to those of soldiers."

Tähän liittyy monimutkainen kysymys laista (kreikassa nomos); nomos oli aluksi jumalkultti, joka yhdisti kreikkalaisia; myöhemmin se ymmärrettiin laiksi, jolle alistuminen oli poliksessa elämisen perusedellytys. Kysymys on hankala siksi, että tässä ollaan etiikan ja moraalin alkulähteillä: vaikka etiikka ja moraali usein ymmärretään samaksi asiaksi (Cicero käänsi kreikan sanan ethikos sanalla moralis), esimerkiksi Spinoza erottelee ne toisistaan todeten, että moraali noudattelee lain logiikkaa (teot ovat joko hyviä tai pahoja, sallittuja tai kiellettyjä), kun taas etiikka on kiinnostuneempi asioiden vaikutuksista (teot ovat joko hyviä tai huonoja).

Peruskysymys siis on, onko yhteisössä elämisessä kyse hyveestä vai säännöille alistumisesta. Jos kyse on jälkimmäisestä, etiikka ei oikeastaan ole edes mahdollista; jos hyveestä luovuttaisiin, sivistys redusoituisi pelkäksi fasadiksi ja käsitys ihmiskunnasta (humanitas) yhteisönä, jonka jäseniä (humanus) yhdistää tietty eettinen side, ihmisyys, ei enää olisi mahdollinen.

Siksi korostan hyveen merkitystä.

http://plato.stanford.edu/entries/ethics-ancient/