Uskonto ja tiede

[nojoojust]

Noita uskontokeskusteluja luettuani olen alkanut ihmetellä länsimaista tiedemaailmaa. Uskonnothan yrittävät yleensä parhaansa mukaan estää tiedettä kehittymästä, kaikki uudet havainnot ja teoriat on järjestään yritetty kampittaa saatanallisina / muuten vaan pahoina. Ottaen huomioon kristinuskonkin asenteen, on aika lailla käsittämätöntä että länsimainen tiede on kehittynyt niinkin nopeasti kuin se on kehittynyt. Edelleenkin tieteentekijät (tai ainakin tiedetoimittajat) melko helposti takertuvat luonnonilmiöiden yms. tarkoitukseen/tavoitteisiin, eikä tuota edes mielletä ristiriitaiseksi ajattelumalliksi ateisteilla tai agnostikoilla. Mikä kumma kristinuskossa on ollut se voima/heikkous, minkä ansiosta länsimaisen tieteen suuret läpimurrot ovat onnistuneet?

[Gattaca]

Sanoisin:

1.) Ties millä tavalla keskiaikaiseen uskonnollisuuteen ujuttautunut Aristoteleen kirjoitusten kunnioitus, niissä luonnonkuvauksiakin

2.) Ristiretkiaikaan islamin sivistykseltä saadut vaikutteet

3.) Inkvisition myötä uudella ajalla taantuma keskiajan avoimmuudesta luonnon ja vieraiden kulttuurien havainnoinnista

4.) Renessanssiaikaan minulle tietämättömistä syistä tapahtunut nenän nostaminen Aristoteleen ja Raamatun kirjoista itse luontoa havainnoimaan, sitä seuraava naureskeleva vanhojen kirjojen jättö omaan arvoonsa.

[AarneAnkka]

Olen ylipäätään ihmetellyt minkä takia tiede ja uskonto on pitänyt asettaa keskenään ristiriitaiseen asemaan. Tämäkin on tyypillistä erityisesti kristinuskolle. Eikö kristitty uskomusmaailma kestä lähempää tarkastelua, vai miksi moinen vainoharhaisuus? Miksi Raamattu pitää ottaa niin kirjaimellisesti ja/tai tulkita niin päin mäntyä? Räikeänä esimerkkinä viimeaikainen kreationismi / älyllinen suunnittelu vs kehitysoppi -kiista.

Jos selityksenä olisi "ihminen ei halua ajatella", niin eikö tämä ilmiö olisi yhtä vahvasti esillä muissakin uskonnoissa?

[nojoojust]

Onhan ainakin islam samanlainen, ja jostain syystä juuri kristinusko ja islam ovat levinneet valtauskonnoiksi. Mutta miksi suvaitsevaisempien uskontojen piirissä eläneet ihmiset eivät ole suorastaan ylivertaisia verrattuna "kieltouskontojen" kasvatteihin? Voisiko olla niin, että juuri tuo kielteinen suhtautuminen tieteeseen toimiikin yllykkeenä? "Hajotkaa hihhulit, olette väärässä" -periaatteella.

[slam]

Koittakaa ny ymmärtää, että ihminen on kekseliäs kapistus. Ilman toista uskontoa ihminen ei voi kokea itseään vahvaksi omassaan ja eihän silloin ole edes sanaa uskonto olemassa.

Onhan älyllisen rakentelun oppi tieteellinenteoria siinä, missä kehitysoppikin... Miksi jauhaa ja junnata näiden kahden välillä muodostuvassa tappelussa paikallaan. Jälkimmäinen on arvioitu luontoa seuraamalla ja ensimmäinen eli luomisoppi perustuu siihen, että ihminen toivoisi olevansa Jumalansa kaltainen.

On kait se ihmiselle kunnia tietää, kuten kaiken_luonut_olento. Olla samanlainen mutta kuitenkin, täysi päskä verrattuna häneen. Ettei kyseessä vaan olisi pyrkimyksen minuuden harhakuva, jollaiseksi alkukantainen ihminen joskus kekkasi alkaa pyrkimään.

-haluan lihakset
-haluan voimaa
-haluan maineen

p.s tottahan tuo on, että monetkaan eivät uskalla kyseenlaistaa raamattua, koska se on suoranainen korkeamman olennon sana. Mielestäni kyseenalaistaminen olisi taivaan herran mieleistä paremmin, kun tarkka palvominen.... Kuka edes ihmissuhteessa jaksaa sellaista?, että toinen seisoo polvillaan aamusta iltaan, sun edessäs?

[Elukka]

Onhan älyllisen rakentelun oppi tieteellinenteoria siinä, missä kehitysoppikin...

Ei ole.
Tieteelliset teoriat rakentuvat todistusaineiston varaan. "Älykäs suunnittelu" ei ole edes tieteellinen hypoteesi, satunnaiseen havaintoon perustuva oletus. Se on alusta loppuun vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa oleva kuvitelma.

[sivustahuutaja]

Ehkä kysymys on väärä? Ehkä kristinuskolla ei ole mitään tekemistä länsimaiden teknisen ja kulttuurisen ylivallan kanssa?

Pari sataa vuotta sitten euroopassa keksittiin kaikkea kivaa, mm. Adam Smith. Parin sadan vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

[nojoojust]

Ehkä kysymys on väärä? Ehkä kristinuskolla ei ole mitään tekemistä länsimaiden teknisen ja kulttuurisen ylivallan kanssa?

Ehkä, mutta aika jännä ilmiö tuo sattumaksikin olisi. Tosin kulttuurisella ylivallalla on raamatun siunaus, uudessa testamentissa on uskontojen "sisäsiittoisuus" käännetty päälaelleen lähetyskäskyinä. Tyypillisesti uskonnoissa pyritään joko vain sulkemaan muut sen ulkopuolelle, tai jopa tuhoamaan heidät. Pyhä sota tms. Luulisin, että lähetys on ollut kulttuurisesti mullistava ajatus. Itse asiassa, ehkä tekninen ylivaltakin on saanut alkunsa samasta ajatuksesta, mitä tiiviimmin kansat liittoutuvat, sitä suurempi tietopohja niillä on käytettävissään.

[segma]

Minusta aloitusviesti sisältää sellaisen oletuksen, että länsimaista olisi tullut jotenkin erityisen paljon suuria keksintöjä ja ideoita verrattuna muuhun maailmaan. Tämä tietenkin juontaa juurensa siihen, että kirjoittaja (ja myöskin suurella todennäköisyydellä kaikki muutkin ketjun lukijat ja kirjoittajat) on itse länsimainen.

Sanoisin kuitenkin, että länsimaista ei ole tullut suhteessa sen enempää tärkeää tieteellistä tutkimustulosta kuin esimerkiksi Aasiasta. Kyllä, mutua tämä on, tarkempaa tutkimusta en aiheesta ole tehnyt. Perustan arvioni kuitenkin siihen, että esimerkiksi arabimaissa on kehitetty merkittäviä matematiikan teorioita ja Aasiasta (eritoten Japanista nykypäivänä) tulee aivan tolkuttomia määriä teknillisiä innovaatioita.

En toki kiellä sitä, että esimerkiksi fysiikan saralla monet teoriat ovat nimenomaan eurooppalaisten kehittämiä. Ehkä kirkon suoranainen tieteen kieltäminen - keskiajalla varsinkin - on aiheuttanut kielletty hedelmä -efektin ja sitä kautta inspiroinut ihmisiä tutkimaan asiaa, jota ei saisi. Luulisi, että kirkon ylimmät herraherrat olisivat jo tuohon aikaan tutustuneet esimerkiksi Genesikseen. No, ihmisiä hekin. Tai sitten tarkoitus oli nimenomaan tuon efektin avulla edistää tieteellistä kehitystä, mahdotonta sanoa.

Tulipa sillisalaattia, josta ei varmaankaan ota pirukaan selvää, mitä oikeasti ajattelin (en muuten ota minäkään). Tiivistys: Ei pidä väheksyä muita maailmankolkkia (ainakaan Aasiaa ja Lähi-Itää) tieteellisten saavutusten nimissä vain sen takia, ettei ehkä ole törmännyt niihin ei-länsimaalaisiin innovaatioihin (syystä tai toisesta), jotka ovat ehkä pienempiä, mutta yhtä lailla tärkeitä. Toisaalta kirkko on saattanut tiedostamattaan tai tietoisesti vaikuttaa länsimaissa tieteelliseen kehitykseen, minkä johdosta suuremmat tieteelliset läpimurrot keskittyvät jossain määrin Eurooppaan ja jenkkilään.

Joo.