EveryWoman kirjoitti:No se perustelu: Moni tuntuu suhtautuvan vapaaseen kilpailuun lähes uskonnollisesti.
Minusta uskonnollinen suhtautuminen on sitä, että omalle näkemykselle ei kyetä esittämään asiaperusteluja. Ja sellaista on kyllä monin verroin enemmän näkynyt Kityn vasemmalla laidalla. Oletko tästä eri mieltä?
Oikeastaan olen. Toki molemmin puolin löytyy yksittäisiä heittoja asiakeskusteluihin kirjoittaneita, joiden perusteista ei ota selvää, mutta enemmän kirjoittaneista ei oikein edes löydy selkeästi vasemmistoon ideologisesti sitoutuneita (OK, ei se siltä toiselta puolen katsoen näytä. Otsikkoon liittyen: itsekään en äänestänyt Tarjaa 1. kierroksella.) Sen sijaan oikealla tuntuu olevan hieman ylimielinen asenne sen suhteen, että vain heidän perustelunsa perustuvat koviin faktoihin.
EveryWoman kirjoitti:Täälläkin on esitetty oikein tieteelliseen tutkimukseen vedoten, että vapaa kilpailu maksimoi hyvinvoinnin.
Onko? Minulta on tällainen väittämä mennyt täysin ohi (en ole kyllä varmaan ihan kaikkia ketjuja kokonaisuudessaan lukenutkaan). Ymmärtääkseni suurin osa meistä uusliberalisteiksi leimatuista on kuitenkin esittänyt, että kilpailua tulisi rajoittaa nykyistä vähemmän kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi, mutta että joitakin rajoituksia toki on hyvä olla olemassa.
Viittasin vanhempaan keskusteluun (vanhempaan kuin muistinkaan), jonka mainitsin nyt tuolla toisaalla. Kirjoittamani teksti ei ollut niinkään suunnattu otsikkoon kuuluvaan aiheeseen, vaan asia oli jo kuukausia sitten mielessäni (kysy vaikka Edithiltä
), ja se on ollut tarkoitus kirjoittaa, kun aihe on aina välillä pulpahtanut täällä pintaan, eikä todellista keskustelua ole syntynyt.
EveryWoman kirjoitti:No muokattaisiinko väittämää näin: "Nykyistä vapaampi kilpailu takaisi Suomeen paremman keskimääräisen elintason (tai ainakin varmistaisi sen, ettei keskimääräinen elintasomme ala vähitellen romahtaa), jolloin meillä olisi paremmat mahdollisuudet turvata myös huonoiten toimeentulevan kansanosan hyvinvointi (joka kuitenkin tapahtuisi muilla keinoilla kuin vapaalla kilpailulla)". Kuulostaako paremmalta?
Kuulostaisi jo paljon paremmalta, kunhan asia käytännössäkin menee näin.
EveryWoman kirjoitti:Minusta Suomessa on sellaisia taloutemme kasvua rajoittavia rakenteita, joiden purkamisen ei pitäisi merkitä heikoimmille mitään elintason menetyksiä. Poisluettuna se urpiaisen mainostama epäoikeudenmukaisuuden kokemus.
...
Siihen asenteeseen puuttuminen, joka tällaisen kokemuksen ihmiselle tuottaa, takaisi yksiselitteisesti onnellisemman elämän ko. ihmiselle eli lisäisi osaltaan hyvinvoinnin määrää paljon enemmän kuin tuloerojen rajoittaminen. Oletko eri mieltä?
Itse asiassa epäoikeudenmukaisuuden tunne on tavallaan oikeutettu, mutta realistisesti (ainakaan tässä maailmassa) ei ole mahdollista saada aikaan toimivaa talouselämää, jos esittämäsi asian idealistisesti sivuuttaa.
EveryWoman kirjoitti:Entä millä hetkellä se muihin menettelyihin verrattuna maksimoitu hyvinvointi saavutetaan? Nyt? Puolen vuoden päästä? Keskimäärin tiettynä aikana?
Sillä hetkellä, kun maailma on muuttunut kyllin paljon, eli kun nykymenetelmät alkavat olla selvästi toimimattomia.
Tässäkin kritisoin ensisijaisesti sitä, että vapaa markkinatalous muka maksimoisi hyvinvoinnin. Ei sille ole yksiselitteistä mittaa, vaan täytyy tehdä jokin kompromissi tämän hetken, riskin, keskimääräisisen tilanteen jne. suhteen. Sitä en sano, että nykytilanne olisi paras tapa toimia.
EveryWoman kirjoitti:Vielä oleellisempaa on kuitenkin, että (ainakin omasta mielestäni) on itsestäänselvyys, että etiikkaa ei voi redusoida (talous)matematiikkaan.
Tästä olen samaa mieltä, ja tähän vapaan markkinatalouden voima mielestäni päättyykin - niin kauan kuin ihmisten eettinen ymmärrys on vajavaista. Tämäkin on kuitenkin koko ajan muuttumassa - esimerkkinä vaikka ne sivustahuutajan mainitsemat reilun kaupan banaanit. Eettisyys on niitä ostaville ihmisille rahan arvoista.
...
Tähän ongelmaan kannattaisi pureutua peruskoulujärjestelmää muokkamalla, jolloin eettisille arvoille saataisiin nopeammin myös taloudellinen arvo (onneksi jossakin vaiheessa sellainen syntynee niille joka tapauksessa).
En oikein usko, että vielä pitkään aikaan tähän saadaan todellista muutosta. Tuolla toisessa keskusteluketjussahan tähän on nyt esitetty lisää mielipiteitä (tai ainakin lisää välimuotoja). Lisäksi: sivustahuutajahan selitti ympäristön huomioimisenkin kilpailuhäiriöiden poistamisen kannalta.
EveryWoman kirjoitti:Voidaanko joku tai jotkin kokonaiset ryhmät uhrata keskimääräisen hyvinvoinnin maksimoimiseksi?
Eihän täällä kukaan halua ketään uhrata. On esitetty, että hyvinvointia on mahdollista lisätä uhraamattakin. Näihin ajatuksiin ei ole tullut vielä mitään asiallista kritiikkiä.
Lähinnä kritisoin sitä olettavasti naiivia hyvinvoinnin mittaa, jonka maksimoiminen todennäköisesti johtaisi sen tapaisiin ilmiöihin kuin täälläkin mainitun palkkaköyhälistön syntymiseen, sillä paremmin hyvinvoinnin todellisen luonteen huomioon ottavaa mallia ei voisi samalla tavoin optimoida ja esittää yhtä yksinkertaisia väitteitä.