Orjuus on nyt laillistettu Suomessa. Oikeasti.

[sivustahuutaja]

Kityssäkin (ainakin yannaralla ja sinkkumatilla) näyttää olevan valloillaan tuo "mitäs menit lukemaan jotain hömpötystä" -asenne, eli vastuu "huonosta koulutuspäätöksestä" sysätään täysin yksilölle. Minusta koulutuspaikkojen määristä vastaavalle taholle -- eli viime kädessä valtiolla -- kuuluu ehdottomasti osa (sanoisinpa jopa valtaosa) vastuusta.

Samaa mieltä. Kyllä koulutussysteemin pitäisi kantaa nykyistä enemmän huolta siitä, että ihmisillä on mahdollisuudet tehdä fiksuja päätöksiä. Nyt valistus on jopa negatiivista, esim. monilla pikkupaikkakunnilla rummutetaan siekailematta paikallisen ammattikorkeakoulun puolesta.

Itse vierastan hieman myös lisääntynyttä valinnaisaineiden määrää. Tuntuu, että koulusta yritetään tehdä jokin harrastus. Itse lisäisin mieluummin vapautta kurssien suoritustavoissa ja keskittyisin kohtuullisen rajalliseen valikoimaan suhteellisen yleispäteviä kursseja. Ylioppilaita valmistuu muutenkin liikaa, joten eipä paljon haittaa, jos 'mälsät' kurssit karsisivat joukosta pois muutaman. Liian valinnainen lukio ruokkii 'valitse aina kivoimmat kurssit' tyylistä ajattelua, joka tuntuu johtavan vaikeuksiin sitten kun pitäisi valmistua sieltä lukion jälkeisestä opinahjosta.

[PerttiMakimaa]

Tämän ketjun luettuani olen kääntynyt orjuuden kannattajaksi.

Minä myös.

Pertti tekee tunnustuksen. Luettuani nuorempana itäisessä maakunnassamme ensimmäinen ammattikoulutukseni olin hetken tällaisessa työssäoppimisjutussa (sitä tarjottiin melko piakkoin valmistumiseni jälkeen) ja vaikka palkka ei ollutkaan kummoinen niin sain olla töissä!! Näin ollen sain työkokemusta ja CV:ni ei tullut työnantajia yleensä karkoittavaa aukkoa. Kiitokset työvoimaviranomaisille nopeasti toiminnasta.

Seuraava työpaikkani olikin etelä-Suomessa ja siihen sain (kun siis olin "työttömyysuhan alainen" vaikka toissä olinkin) ko. putiikilta haastattelumatkojen korvauksen. HUOM! Katsoin tässä kohtaa vakituisen työpaikan tärkeämmäksi kuin löytää koulutustani vastaavaa työtä.

No, onko minusta nyt enemmän hyötyä kuin kaljaa kittaamassa susirajalla? Se jäänee muiden kuin minun arvioitavaksi.

Kun tässä huomataan, että näitten esihistoriallisten tapahtumien jälkeen olen käynyt useaakin koulua ja tehnyt töitä kaikki lomat pistävät hieman vihaksi tällaiset ininät.

Hyvä Gattaca. Etsi peili ja katso siihen. Sieltä löytyy syy nykyiseen elämäntilanteesesi. Ei työvoimaviranomaisista, ei ihmisistä jotka käyvät töissä, ei porvareista, ei vasureista, ei kuun ja tähtien asennosta. SINUSTA!

[aasi]

Samaa mieltä. Kyllä koulutussysteemin pitäisi kantaa nykyistä enemmän huolta siitä, että ihmisillä on mahdollisuudet tehdä fiksuja päätöksiä. Nyt valistus on jopa negatiivista, esim. monilla pikkupaikkakunnilla rummutetaan siekailematta paikallisen ammattikorkeakoulun puolesta.

Ammattikorkeakoulut ja ammattikoulut kun saavat rahansa sisällä olevista opiskelijoista, joten onko tuo nyt ihmekään että sitten koulutetaan muotialoille suoraan kortistoon.

Jos olisin diktaattori, laittaisin rahoituksen riippuvaiseksi opiskelijan työllistymisestä valmistumisen jälkeen tai peräti valmistumisen jälkeisistä tuloista seuraavien vuosien aikana.

[Homeboy65]

ORJUUS ON NYT LAILLISTETTU SUOMESSA.

Ja tuo ei ole edes mikään vitsi, ei liioittelua, ei kuvakieltä.

EILEN nimittäin kävin työvoimatoimiston tiedotustilaisuudessa, joita nykyään on yhtenään ja joissa on pakko käydä, tuen menettämisen uhalla.

Tiedotustilaisuuden pääaihe oli taas yksi turha "aktivointikurssi", joita paikallinen konsulttitoimisto vetää. Sitä samaa työnhaun opetusta jonka turhan lyhyemmän kurssin jo viime työttömyyskaudellani pakosta kävin, lisäksi palkaton työjakso (työnantajia ei ilmoiteta koska kierrättävät harjoittelijoita, lue: eivät työllistä jatkossa) ja lisänä vielä mahdollisuus suorittaa tietokoneen AB-kortti, joka kuulemma paljon auttaa työllistymisessä. Just joo.. kas kun meitä paljon valmiiksi osaaviakin on työttömänä. Ei kiinnosta eikä sinne pääsekään kuin 12 hakijaa, joiden täytyy haastatteluissa vannoa innokkuuttaan.

Sitten tuli ainakin minulle UUTISPOMMI:

Työvoimatoimiston setä ja täti selittivät sen näin:
TYÖNANTAJAPUOLI on huolestunut jne.

Myönnetään. PERSEESTÄ.

[slam]

EILEN nimittäin kävin työvoimatoimiston tiedotustilaisuudessa, joita nykyään on yhtenään ja joissa on pakko käydä, tuen menettämisen uhalla.

En oikein jaksa käydä siellä laitoksessa, (vaikka nytkin saattaisin saada tukea tälle päivälle...) Itse niitä töitä on soiteltava. Turha paikka. Henkilöstövuokrauspalvelutkin ovat paljon parempia!

[nojoojust]

Jos olisin diktaattori, laittaisin rahoituksen riippuvaiseksi opiskelijan työllistymisestä valmistumisen jälkeen tai peräti valmistumisen jälkeisistä tuloista seuraavien vuosien aikana.

Itse asiassa minua jäi Niinistön kannattajana vaivaamaan yksi hänen kommenttinsa vaalikeskustelussa. Hän totesi että Suomessa koulutetaan ihmisiä liian korkeasti, jolloin duunareista on pulaa, samalla kun korkeakoulututkinnon suorittaneita riittää työttömäksi asti. Toisaalta Niinistö kuitenkin totesi, että Suomen myyntivaltti maailmalla on huippuosaaminen.

Jäin miettimään, että jos suomalainen koulutusjärjestelmä olisi kovin eri tavalla painotettu, niin syntyisikö täällä samassa määrin tuota huippuosaamista, vai onko ylikoulutus yksi huippuosaamisen syntymisen ehdoista? Jos noin on, niin miten tilannetta voisi korjata?

Markkinatalouden näkökulmasta yksi ratkaisu voisi kai olla, että korkeakoulujen rakenne säilytettäisiin ennallaan, ja opiskelupaikkoja myytäisiin ulkomaille niin, että vain tietty prosentti paikoista jäisi kotimaisille ilmaisopiskelijoille. Sen seurauksena suurempi osa suomalaisista päätyisi duunareiksi, ja koulutusjärjestelmämme johtaisi varmemmin työllistymiseen, eikä korkeakouluopetuksen taso laskisi tai päätyisi supistetuksi.

[Exsat]

Markkinatalouden näkökulmasta yksi ratkaisu voisi kai olla, että korkeakoulujen rakenne säilytettäisiin ennallaan, ja opiskelupaikkoja myytäisiin ulkomaille niin, että vain tietty prosentti paikoista jäisi kotimaisille ilmaisopiskelijoille. Sen seurauksena suurempi osa suomalaisista päätyisi duunareiksi, ja koulutusjärjestelmämme johtaisi varmemmin työllistymiseen, eikä korkeakouluopetuksen taso laskisi tai päätyisi supistetuksi.

Samalla eriarvoisuus lisääntyisi, kuin kouluihin pääsisi todennäköisimmin vain joko suurella rahalla tai erityisen hyvän (maksullisen) valmentautumisen kautta.

[Niinamaria]

Jäin miettimään, että jos suomalainen koulutusjärjestelmä olisi kovin eri tavalla painotettu, niin syntyisikö täällä samassa määrin tuota huippuosaamista, vai onko ylikoulutus yksi huippuosaamisen syntymisen ehdoista? Jos noin on, niin miten tilannetta voisi korjata?

Huippuosaaminen varmaan vaatii jonkinlaisia kognitiivisia edellytyksiä. Luovuus ja/tai kyky omaksua uutta ainakin. Pelkkä tutkinto tai diplomi ei varmaan tee kenestäkään huippuosaajaa? Onhan se nyt aika vakava yhteiskunnallinen ongelma jos joihinkin tehtäviin koulutetaan liikaa ja joihinkin aivan liian vähän pelkästään statuksen tai varmuuden vuoksi?

Tiedän alan opiskelijana että tekniikan alan korkeakoulupaikkoja on paljon enemmän kuin laajan matikan lukijoita lukiossa. Mitä järkeä siinä on?

[nojoojust]

Markkinatalouden näkökulmasta yksi ratkaisu voisi kai olla, että korkeakoulujen rakenne säilytettäisiin ennallaan, ja opiskelupaikkoja myytäisiin ulkomaille niin, että vain tietty prosentti paikoista jäisi kotimaisille ilmaisopiskelijoille. Sen seurauksena suurempi osa suomalaisista päätyisi duunareiksi, ja koulutusjärjestelmämme johtaisi varmemmin työllistymiseen, eikä korkeakouluopetuksen taso laskisi tai päätyisi supistetuksi.

Samalla eriarvoisuus lisääntyisi, kuin kouluihin pääsisi todennäköisimmin vain joko suurella rahalla tai erityisen hyvän (maksullisen) valmentautumisen kautta.

Kyllähän sinne nytkin tavitaan erityisen hyvää valmentautumista. Ainoa varsinainen ero olisi tuo opiskelupaikan käyttäminen suorana tulolähteenä. Viimeksi eilen uutisissa puhuttiin aloituspaikkojen leikkaamisesta, mistä kaikki yliopistot olivat huolissaan, mutta kaikki jo valmistautuivat siihen. Jos nuo paikat voisi säilyttää, ja vieläpä saada lisää rahaa niiden avulla, ei sekään olisi keneltäkään pois. Jos eriarvoisuuden ehkäisemisen nimissä opiskelupaikkoja todella pitää kokonaan poistaa, ei siinä yksinkertaisesti ole järkeä.

[nojoojust]

Jäin miettimään, että jos suomalainen koulutusjärjestelmä olisi kovin eri tavalla painotettu, niin syntyisikö täällä samassa määrin tuota huippuosaamista, vai onko ylikoulutus yksi huippuosaamisen syntymisen ehdoista? Jos noin on, niin miten tilannetta voisi korjata?

Huippuosaaminen varmaan vaatii jonkinlaisia kognitiivisia edellytyksiä. Luovuus ja/tai kyky omaksua uutta ainakin. Pelkkä tutkinto tai diplomi ei varmaan tee kenestäkään huippuosaajaa?

Eivät nuo pelkästään tee, mutta ne lisäävät edellytyksiä siihen. Vaikka olisi kuinka ylivertaisen älykäs, ei älykkyydelle oikein löydy käyttöä, jos sitä ei valjasteta jotain tiettyä asiaa varten.

Onhan se nyt aika vakava yhteiskunnallinen ongelma jos joihinkin tehtäviin koulutetaan liikaa ja joihinkin aivan liian vähän pelkästään statuksen tai varmuuden vuoksi?

On erittäin vakava ongelma, mutta ei riitä että ongelman tunnistaa, sille täytyy myös tehdä jotain. Noista keinoista olisin kiinnostunut.

[Niinamaria]

On erittäin vakava ongelma, mutta ei riitä että ongelman tunnistaa, sille täytyy myös tehdä jotain. Noista keinoista olisin kiinnostunut.

No tietysti tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen on vaikeaa, kun eri alat nousevat ja supistuvat talouden mukana, mutta ainakin AMK-verkko on tällä hetkellä ihan sairaalla pohjalla. AMK-verkon valtiollistaminen, aloituspaikkojen karsiminen kaikilla korkea-asteen ylikoulutusaloilla.. siitä olisi hyvä aloittaa.

[nojoojust]

aloituspaikkojen karsiminen kaikilla korkea-asteen ylikoulutusaloilla.. siitä olisi hyvä aloittaa.

Mutta tässä eteen tulee juuri se ongelma, josta mainitsin aiemmin, eli mitä pienemmiksi korkeakoulut supistetaan, sitä vaikeammaksi tutkimus muuttuu ja on työnä epähoukuttelevampaa. Tästä on seurauksena opetuksen tason lasku, mikä taas vaikeuttaa huippuosaajien kehittymistä.

[Niinamaria]

Mutta tässä eteen tulee juuri se ongelma, josta mainitsin aiemmin, eli mitä pienemmiksi korkeakoulut supistetaan, sitä vaikeammaksi tutkimus muuttuu ja on työnä epähoukuttelevampaa. Tästä on seurauksena opetuksen tason lasku, mikä taas vaikeuttaa huippuosaajien kehittymistä.

No eikös juuri ehdotettu verkon karsimista ja muuttamista kahteen eri tasoon, ts. koulutus- ja tutkimusyliopistot? Perustutkintoja tuottavia opetusyksikköjä ja muutamia jatko-opinto ja tutkimuskorkeakouluja. Kuullostaa fiksulta ja vähentäisi hajaantuneen verkon resurssihaaskausta.

[Elukka]

ORJUUS ON NYT LAILLISTETTU SUOMESSA.

Ja tuo ei ole edes mikään vitsi, ei liioittelua, ei kuvakieltä.

On se liioittelua.
Orjuus tarkoittaa aika paljon muutakin kuin sitä, että joutuu tekemään työtä josta ei pidä. Orjahan on käytännössä orjaisännän irtainta omaisuutta, jota saa kohdella ihan miten huvittaa.
No, Vanha testamentti tosin kielsi orjan lyömisen niin, että tämä "kuolee siihen paikkaan".
Orjille ei makseta palkkaa, vaan työsuhde-etuihin kuuluu makuupaikka ja vähän ruokaa.

Se, että joutuu johonkin ei-niin-kivoihin töihin pitääkseen työttömyyskorvauksensa ei siis todellakaan ole orjuutta.

[Exsat]

Kyllähän sinne nytkin tavitaan erityisen hyvää valmentautumista. Ainoa varsinainen ero olisi tuo opiskelupaikan käyttäminen suorana tulolähteenä.

Jos opiskelupaikkojen määrä vähenisi nykyisestä, vaatisi sisäänpääsy suurempaa valmentautumista kuin tähän saakka, koska kilpailu vähistä paikoista olisi kovempaa.

[PerttiMakimaa]

Jos opiskelupaikkojen määrä vähenisi nykyisestä, vaatisi sisäänpääsy suurempaa valmentautumista kuin tähän saakka, koska kilpailu vähistä paikoista olisi kovempaa.

Ja silloin:

- koulutuksiin pääsisi ainoastaan siihen motivoituneita ihmisiä.
- koulutuksen arvostus nousisi harvinaisen tuotannontekijän määritelmän mukaan.
- koulutukseen sopimattomat etsisivät itselleen sopivamman alan.

Luinkohan keskustelun huolimattomasti kun on löydä tästä hirveästi huonoja puolia?

[Exsat]

- koulutuksiin pääsisi ainoastaan siihen motivoituneita ihmisiä.
- koulutuksen arvostus nousisi harvinaisen tuotannontekijän määritelmän mukaan.
- koulutukseen sopimattomat etsisivät itselleen sopivamman alan.

Riskinä on, että nämä koulutukseen sopimattomat ovat niitä, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua valmennuskursseille tai avoimen yliopiston opintoihin mahdollistaakseen pääsyn haluamalleen alalle.

Näen siis riskiksi motivaation ja ostovoiman sekoittumisen: varakkailla on mahdollisuus ostaa itselleen koulutuspaikka haluamaltaan alalta riippumatta siitä, onko heillä oikeasti resursseja opiskella/työskennellä ko. alalla.

Motivaation ja opiskeluvalmiuksien testaamiseksi suosisin ennemmin tiukempaa linjaa opinnoissa etenemiseen kohdituvien vaatimusten suhteen.

[PerttiMakimaa]

Motivaation ja opiskeluvalmiuksien testaamiseksi suosisin ennemmin tiukempaa linjaa opinnoissa etenemiseen kohdituvien vaatimusten suhteen.

Jos näitten vähien opiskelijoiden valintaan käytettäisiin nykyistä enemmän soveltuvuuskokeita saatettaisiin päästä hyviin tuloksiin.

AMK-järjestelmässähän niitä on käytetty, mutta kun sisäänottomäärät ovat noin suuret ei niillä ole ollut suurtakaan merkitystä.

[Chap]

Huippuosaaminen varmaan vaatii jonkinlaisia kognitiivisia edellytyksiä. Luovuus ja/tai kyky omaksua uutta ainakin. Pelkkä tutkinto tai diplomi ei varmaan tee kenestäkään huippuosaajaa? Onhan se nyt aika vakava yhteiskunnallinen ongelma jos joihinkin tehtäviin koulutetaan liikaa ja joihinkin aivan liian vähän pelkästään statuksen tai varmuuden vuoksi?

Ei koulutettavien määrällä olekaan mitään merkitystä, jos tasovaatimuksista ei pidetä kiinni. Mutta jos niiltä vähemmän lahjakkailta vaaditaan samaa kuin muiltakin niin kyllä se koulutus tekee heistä parempia työntekijöitä, olettaen että he ylipäänsä työllistyvät.

Tiedän alan opiskelijana että tekniikan alan korkeakoulupaikkoja on paljon enemmän kuin laajan matikan lukijoita lukiossa. Mitä järkeä siinä on?

Niinpä niin. Nyt on mielestäni nähtävissä amerikkalaistyyppinen kehitys, jossa on enemmän väliä missä koulussa ja millä osastolla on opiskellut kuin se, että minkä tittelin on saanut. Esim. on paljon kovempi juttu jos on opiskellut teknillistä fysiikkaa Teknillisessä Korkeakoulussa, kuin jos on, kuten minä, valmistunut kopulaatiotieteiden osastolta Hörönkönkkölän teknisestä opistosta.

[Lilo]

Jos näitten vähien opiskelijoiden valintaan käytettäisiin nykyistä enemmän soveltuvuuskokeita saatettaisiin päästä hyviin tuloksiin.

AMK-järjestelmässähän niitä on käytetty, mutta kun sisäänottomäärät ovat noin suuret ei niillä ole ollut suurtakaan merkitystä.

No vähän kyllä kritisoisin noiden soveltuvuustestien käyttöä. Niissä kun on Suomessa käytetty täysin epäpäteviäkin testausmenetelmiä. En muista testin nimeä, mutta testi jossa kuuluu jatkaa neliöissä olevia kuviota joksikin kuvaksi ja nimetä ne, soveltuu asiantuntijoiden mukaan ainoastaan pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen jossa psykologi tuntee potilaansa hyvin. Surutta tuntuivat tätä samaista testiä silti pääsykokeissa käyttävän ainakin muutama vuosi sitten. Miten joku voi muka määritellä äitisuhteesi yhden hemmetin neliön pohjalta???

[PerttiMakimaa]

No vähän kyllä kritisoisin noiden soveltuvuustestien käyttöä. Niissä kun on Suomessa käytetty täysin epäpäteviäkin testausmenetelmiä. En muista testin nimeä, mutta testi jossa kuuluu jatkaa neliöissä olevia kuviota joksikin kuvaksi ja nimetä ne, soveltuu asiantuntijoiden mukaan ainoastaan pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen jossa psykologi tuntee potilaansa hyvin. Surutta tuntuivat tätä samaista testiä silti pääsykokeissa käyttävän ainakin muutama vuosi sitten. Miten joku voi muka määritellä äitisuhteesi yhden hemmetin neliön pohjalta???

Hurjalta tosiaan kuulostaa. Ehkä teknisellä puolella käytettävät "palikkatestit" mittaavat soveltuvuutta paremmin?

[Lilo]

Hurjalta tosiaan kuulostaa. Ehkä teknisellä puolella käytettävät "palikkatestit" mittaavat soveltuvuutta paremmin?

En osaa sanoa. Kysymys on silti sama: kuka testit valitsee ja kuka niitä valvoo? Kuka määrittelee niiden pätevyyden? Testattavana on kuitenkin nuoria ihmisiä joiden ajattelu varmasti vielä kehittyy. "Itseään etsiville" testit voivat varmaan olla ihan hyväkin juttu, mutta itse näen että on olemassa myös riski sille että nuori leimataan jo varhain "epäpäteväksi" jollakin alalle.

[nojoojust]

mitä pienemmiksi korkeakoulut supistetaan, sitä vaikeammaksi tutkimus muuttuu ja on työnä epähoukuttelevampaa. Tästä on seurauksena opetuksen tason lasku, mikä taas vaikeuttaa huippuosaajien kehittymistä.

No eikös juuri ehdotettu verkon karsimista ja muuttamista kahteen eri tasoon, ts. koulutus- ja tutkimusyliopistot? Perustutkintoja tuottavia opetusyksikköjä ja muutamia jatko-opinto ja tutkimuskorkeakouluja. Kuullostaa fiksulta ja vähentäisi hajaantuneen verkon resurssihaaskausta.

Mutta eihän silloin voida puhua resurssien haaskaamisesta, jos maksua vastaan voisi ostaa niitä nyt karsittavana olevia resursseja omaan käyttöönsä. Minä näkisin tuonkin tulonsiirtona, kun varakkaat (olivatpa sitten fiksuja tai eivät) kustantaisivat suoraan osan kokonaisresurssien ylläpidosta. Sen verran tärkeänä pidän tieteellistä tutkimusta, että mielestäni mikä tahansa sitä ylläpitävä järjestely on kannattavampaa kuin karsiminen.

[EveryWoman]

Motivaation ja opiskeluvalmiuksien testaamiseksi suosisin ennemmin tiukempaa linjaa opinnoissa etenemiseen kohdituvien vaatimusten suhteen.

Muuten kuulostaa hyvältä, mutta ainakin minun alallani suurituloiset etenevät nopeammin, koska heidän ei ole pakko käydä töissä opiskelun ohella (jo opiskelumateriaalit maksavat km. 150,- kuussa, joten tuilla ei selviä jos ei ole valmiiksi varakas). Voisi kuvitella muitakin tällaisia opiskelijan jatkuvaa työssäkäyntiä vaativia aloja olevan. Lisäksi pakko nopeaan valmistumiseen vaikeuttaa niiden opiskelijoiden asemaa, jotka näkevät opintosuunnitelmissa selkeitä puutteita ja täyttävät niitä omalla kohdallaan itsenäisesti opintoviikkosaaliin kustannuksella.

Näin jossakin sellaisen selvityksen, jonka mukaan monikin taloutemme nykyisistä keskeisistä vaikuttajista on opiskellut reippaasti keskimääräistä pidempään. Voisi ajatella, että opiskelun linkittyminen henkilökohtaiseen kasvuun ihmisenä ei vaikuta lopputuloksena syntyvän ymmärrykseen ainakaan kielteisesti. Tietenkään kaikista pitkään opiskelevista ei tule mitään talouden supervetureita, mutta minusta muutaman ylimääräisen kouluttaminen "turhaan" ei ole yhtä suuri haitta kuin liian varhaisessa vaiheessa ja väärin perustein suoritettu optimointi. Ennemmin pitäisi vain hyväksyä se, että lopullinen pääsykoe alalle suoritetaan työnhakuvaiheessa, ja että koulutus ei ole mikään automaattinen tae työpaikasta.

Jos yritykset eivät halua maksaa henkilön käyttämisestä jonkin alan osaajana/asiantuntijana koulutuksesta huolimatta, ehkä ala on hänelle siinä mielessä väärä, että liian paljon sopivampiakin ehdokkaita on tarjolla. Sellaisessa tilanteessa olisi varmaan kaikkien kannalta hyödyllisintä, että henkilö kouluttautuisi ainakin osittain uudelleen itselleen sopivammalle alalle. Kukaan ei voi etukäteen tietää, minkä verran työvoimaa milläkin alalla tarvitaan silloin kun itse valmistuu, ja miten vahvoilla silloin on suhteessa muihin alalta valmistuviin. Eivätkä koulutuspaikkojen määristä päättävä voi sen paremmin tietää, mikä määrä mitäkin alaa on juuri se oikea.

Uudelleenkouluttautumisen esteitä olisi ehkä hyvä purkaa (samoin kuin työllistämisen ja työhön ryhtymisenkin esteitä) - mutta saisimmeko silloin ikuisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan vain vaihtavat opiskelupaikkaa koskaan töitä hakematta? Ehkä kuitenkaan emme (ainakaan liikaa), onhan opiskelu kuitenkin taloudellisesti aika rankka elämänvaihe.

[Aito_Johanna]

Itse lisäisin mieluummin vapautta kurssien suoritustavoissa - -

Apua, ei. Johan siellä nyt voi suorittaa kursseja muissa oppilaitoksissa sekä itsenäisenä suorituksena. Nuo itsenäiset suorittajat ovat jatkuva riesa: ei siitä mitään tule, kun 16-vuotias vastuunottoon ja itsenäiseen työntekoon täysin kykenemätön ja motivoitumaton reppana haluaa vapautta. Minä poistaisin lukiosta luokattomuuden ja kurssimuotoisuuden ja palaisin vanhaan järjestelmään.