Hiljaa hyväksytty tappaminen

[nojoojust]

Isoisäni yritettiin sairaalan toimesta tappaa viime viikolla, mikä aikaansai enemmänkin pohdintaa aiheeseen liittyen. Olen henkilökohtaisesti törmännyt ilmiöön niin monta kertaa, ettei kyseessä voi olla sattuma.

Ensimmäinen tapaus johon huomioni kiinnitettiin, oli isotätini. Hänelle oli tullut hankala tyrä ohutsuoleen, käytännössä se oli täysin solmussa. Vaikka hän asui palvelutalossa, viivyteltiin hänen hoitoon toimittamisensa kanssa niin kauan, että hänen yleiskuntonsa laski vaarallisen alas. Sairaalassa sitten todettiin, että yleiskunnon takia leikkaus oli mahdoton, joten hän päätyi vain tarkkailuun. Siinä vaiheessa asia sattui tulemaan puheeksi erään tuntemamme lääkärin kanssa, ja hän totesi kyseessä olevan Suomessa yleisesti harrastetun "vajaaksi vuorokausiannokseksi" nimetyn passiivisen eutanasian. Käytännössä ihmiselle annetaan letkuilla hiukan liian vähän ravintoa ja nestettä, jolloin ihminen pikkuhiljaa kuolee nesteen- ja ravinnonpuutteeseen. Henkilökohtaisten kontaktiensa ansiosta hän sai järjestettyä asian niin, että isotätini muutaman vuorokauden ajan sai tupla-annoksen ravintoa, millä hänet sai leikkauskuntoon ja myös leikattiin. Tämä toimenpide on tähän mennessä pidentänyt hänen elämäänsä pian kuudella vuodella. Samoihin aikoihin hänen veljellään oli sama ongelma samassa sairaalassa, ja koska hänellä ei ollut oikeita kontakteja, johti tyrä alle kuukaudessa hänen kuolemaansa. (Me kuulimme asiasta vasta hautajaiskutsun yhteydessä.)

Ex-mieheni äiti puolestaan aivoveritulpan yhteydessä hoidettiin samalla menetelmällä hengiltä, leikkauksen jälkeen kun hänen kuntonsa ei kohentunut odotetulla tavalla, tiputettiin hänenkin ravintonsa alle minimitarpeen, minkä avustuksella hän onnistui saamaan sairaalabakteerista yleisinfektion ja kuoli siihen parissa kuukaudessa.

Isoisäni puolestaan oli saanut pahoinvointikohtauksen palvelutalossa, minkä seurauksena hänet vietiin yöpäivystykseen "sydänpotilaana". Todellisuudessa hänellä ei koskaan ole ollut ongelmia sydämensä kanssa, mutta nuori lääkäri ei sitä tiennyt, eikä myöskään ollut osannut epäillä että palvelutalon väitteet eivät olisi pitäneet paikkaansa. Isoisäni on osittain halvaantunut, joten sydänfilmi on luonnollisestikin hieman normaalista poikkeava, joten hänet laitettiin osastolle tarkkailuun, koska tuon ikäiselle halvaantuneelle ei sydänleikkauksia tehdä. Jossain vaiheessa sitten tulehdusarvot lähtivät nousuun ja hengenmeno oli lähellä, jolloin isäni otti yhteyttä palvelutaloon, kysyäkseen että miten tilannetta oli tarkoitus hoitaa eteenpäin. Omahoitaja oli kiltisti vastaillut kysymyksiin ja luvannut käydä osastolla kyselemässä lisätietoja. Isoisäni huoneeseen tullessaan hän oli jo ovella ihmetellyt huoneessa leijuvaa kamalaa hajua ja paikallistanut sen lähteeksi virtsakatetrin, jota ei ollut vaihdettu yli viikkoon ja jonka sisältö oli sekä mädäntynyt että homeessa. Kummasti ne tulehdusarvot lähtivät laskemaan tilanteen korjaamisen jälkeen, eivätkä nuo enää itsekään usko sydänkohtaukseen.

Nuorten ihmisten osalta samaan olen törmännyt mielenterveyspuolella. Itse yritin muutama vuosi sitten tappaa itseni insuliinilla, diabeetikolle se on helpoin tapa. Silloinen kumppanini soitti ambulanssin paikalle, mutta vähän sitä ennen hän oli onnistunut saamaan minut syömään, joten en ollut enää välittömässä hengenvaarassa. Ambulanssikuskit sitten miettivät, että "ok, me nyt tästä sitten lähdetään, kun kaikki on hyvin". Jouduin vaatimaan että pääsisin jonnekin hoitoon mielenterveysongelmien takia, ja sairaalastakin yrittivät passittaa minut saman tien kotiin.

Noita samoja kotiinpassituksia tiedän tapahtuneen ainakin viidelle muulle, yhtenä pelottavimpana tapauksena juovuksissa olleen nuoren miehen, jonka poliisit toivat sairaalaan lähes onnistuneen hirttäytymisyrityksen jälkeen. Se yritys oli epäonnistunut vain, koska mies sattui asumaan ensimmäisessä kerroksessa, joten naapuri oli nähnyt tapahtuman ikkunan läpi. Poliisit toivat hänet sairaalaan, koska hänellä oli mielenterveysongelma, sairaala puolestaan piti häntä poliisin asiakkaana juopumustilan takia. No, hänet sitten passitettiin takaisin kotiin, edelleen kännissä. En tiedä onko hän enää hengissä.

Toinen vastaava liittyen teini-ikäiseen tyttöön, joka oli syönyt purkillisen vahvoja kipulääkkeitä, toisen purkillisen mielialalääkkeitä ja kolmannen purkillisen unilääkkeitä ja oli teho-osastolla tajuttomana viikon. Sinä päivänä kun hän tuli tajuihinsa, hänelle työnnettiin kouraan kaksi uutta lääkepurkkia ja passitettiin pois sairaalasta. Hän on jostain käsittämättömästä syystä edelleen hengissä.

Ovatko noita päätöksiä tekevät ihmiset vain niin turtuneita, että he eivät tiedosta tuomitsevansa kuolemantuomioita vähän väliä, vai onko kyseessä tietoinen toimintamalli? Pitäisikö tuo vain hyväksyä?

[Turbohaltija]

Kyllä tuota tapahtuu. On esimerkkejä omasta perheestä. Itse hankin sen haulikon, jota käytän siinä vaiheessa kun yrittävät viedä minut palvelutaloon tai sairaalaan hitaasti ja hiljaa tapettavaksi. Niissä paikoissa ihminen pidetään ensin lääketokkurassa, ettei siitä ole vaivaa vaan se makaa kuin kasvi sängyn pohjalla ja sille on helppoa tehdä hoitotoimenpiteitä. Kun tila huononee tarpeeksi, tarpeellista lääkitystä pienennetään, jotta päästään kustannuserästä eroon. Mulla on tähän vain yksi asia sanottavana: Kenelläkään muulla paskiaisella ei ole oikeutta tappaa minua kuin mulla itselläni.

[sivustahuutaja]

Ovatko noita päätöksiä tekevät ihmiset vain niin turtuneita, että he eivät tiedosta tuomitsevansa kuolemantuomioita vähän väliä, vai onko kyseessä tietoinen toimintamalli? Pitäisikö tuo vain hyväksyä?

Hyvinvointiyhteiskuntamme on vain poliitikkojen tyhmille syöttämää valhetta. Todellisuudessa raha ei riitä hoitoon, kuten on luvattu. Itsarin yrittäneet, vanhukset, ym. yhteiskunnan rasitteet priorisoidaan alas ja he saavatkin kuolla kun rahaa nyt ei kerta kaikkiaan vaan ole kaikista huolehtimiseen. Ne, jotka jaksavat tapella hoitonsa puolesta osoittavat Darwinistisella tavalla elinkelpoisuutensa ja saavat hoitoa. Tyhmät, sisuttomat ja vakavasti sairaat saavat kuolla.

[Gattaca]

Mutta olisihan niillä vähäosaisilla kuolevilla ja vanhuksilla ollut MAHDOLLISUUS menestyä!! Mikä heitä olisi ESTÄNYT hankkimasta varallisuutta, jolla palkata yksityishoitajia viimeisille vuosilleen

Ja sitäpaitsi, kuten joku työnantajapuolen pomo teeveessä sanoi: "Hyvinvointiyhteiskunta on OSA kansainvälistä kilpailukykyä". Siis kansainvälinen kilpailukyky on pääasia, ja hyvinvointiyhteiskunta palvelee sitä. Joten kysyn vaan, että mitäs hyötyä kansainväliselle kilpailukyvylle niistä vanhuksista on? KANNATTAMATONTA elättää heitä! Enää ei ole VARAA sellaiseen, jos haluamme taloutemme kasvavan lisää ja lisää! Kannattavinta olisi lopettaa heidät, niin sitten säästetyillä verovaroilla kasvanut talouselämä ehkä sallisi heidän hoitamisensa vuonna 3000. Ehkä.

[nojoojust]

Mutta olisihan niillä vähäosaisilla kuolevilla ja vanhuksilla ollut MAHDOLLISUUS menestyä!! Mikä heitä olisi ESTÄNYT hankkimasta varallisuutta, jolla palkata yksityishoitajia viimeisille vuosilleen

Työttömyys ei ole sairaus, eikä sairaus ole työttömyyttä, vaikka se kookaburran näkökulmasta siltä saattaisi näyttääkin.

[nojoojust]

Ne, jotka jaksavat tapella hoitonsa puolesta osoittavat Darwinistisella tavalla elinkelpoisuutensa ja saavat hoitoa. Tyhmät, sisuttomat ja vakavasti sairaat saavat kuolla.

Näköjään. Itse päädyin auttamaan kahta henkilöä omissa taisteluissaan, kun itse olin nähnyt mitä seuraa jos kukaan ei auta masentunutta. Mainitsemani teini päätyi jopa asumaan luokseni, ja itse osallistuin lähiomaisen roolissa hänen hoitoonsa, vaikka hän ei todellisuudessa ole sukua ollenkaan. Hänenkin kohdallaan tuota poliisi-sairaala-pallottelua harrastettiin niin paljon, että lopulta päädyin uhkaamaan sairaalaa hoitovirhesyytteellä. Säikähtivät sen verran, että tekivät lainvastaisen pakkohoitopäätöksen. Toinen tapaus taas liittyi sairaalan "kesäsiivoukseen", jonka yhteydessä psykiatriselta osastolta viskattiin ulos kaikki kroonikot ilman minkäänlaista varoitusaikaa.

[sivustahuutaja]

Toinen tapaus taas liittyi sairaalan "kesäsiivoukseen", jonka yhteydessä psykiatriselta osastolta viskattiin ulos kaikki kroonikot ilman minkäänlaista varoitusaikaa.

Kesälomat tuloillaan, eikä varaa lomittajiin? Maa on niin kaunis.

[slam]

Kait julkisten sairaalojen ongelma on siinä, että siellä käydään töissä lähes samaan tyyliin kuin metallipajalla tai vaikkapa lajittelukeskuksella. Hoito-ohjelmat tehdään pikaisesti ja väärin, vaikka tarkoituksena ei olisikaan vahinkoittaa ihmistä.

Jokaisen ihmisen asiaa ei pystytä hoitamaan kovin huolellisesti, mutta en usko silti aivan tahalliseen kuolemantuottamukseen, välinpitämättömyyteen ja kiireeseen kotiiin ja huolimattomuuteen, kyllä uskon ja epätarkkuuteen.

Isäni sanoi joskus lääkärille, että vaiva ei ole paksusuolessa, vaikka lääkäri väen vänkällä halusi tarkistaa sen paksusuolen. Kun paksusuoli oli tarkistettu isä oli möläyttänyt uudelleen käynnin yhteydessä, että kyllä minä sen tiesin, että siellä ei mitään ole, ja lääkäri oli hermostunut asiasta ja määrännyt liian vahvat lääkkeannokset ja eri lääkäri oli ihmetellyt silmät pyöreänä määrätyn lääkkeen määrää...

[Think]

Tuo "vajaa vuorokausiannos" kuulostaa periaatteessa ihan loogiselta...siis peilailtuna siihen mitä tuosta sairaalamaailmasta ja lääkäreistä tiedän. Onhan tuo tapana harvinaisen järkyttävä, mutta silti. Tuossa muutama vuosi sitten oli lääketieteellisessä useita tuttuja lääkäriopiskelujoita (nykyään jo lääkäreitä) ja heitä seuratessani totesin, että suurin osa on taatusti tinkimättömiä työssään ja voisin minä päivänä tahansa mennä sairaana heidän luokseen, ja luottaa heidän ammatilliseen näkemykseensä. Sitten oli se toinen puoli...jos joskus tapaan heidät hoitamasta itseäni tai lähimmäisiäni, vaadin ehdottomasti toisen lääkärin paikalle.

[Gattaca]

Mutta olisihan niillä vähäosaisilla kuolevilla ja vanhuksilla ollut MAHDOLLISUUS menestyä!! Mikä heitä olisi ESTÄNYT hankkimasta varallisuutta, jolla palkata yksityishoitajia viimeisille vuosilleen

Työttömyys ei ole sairaus, eikä sairaus ole työttömyyttä, vaikka se kookaburran näkökulmasta siltä saattaisi näyttääkin.

Tuossa puhuin vanhuksista ja kuolevista, joiden elättäminen vie huomion tärkeimmästä eli kansainvälisestä kilpailukyvystä ja talouden kasvusta, ja on siis KOMMUNISMIA!

[nojoojust]

Mutta olisihan niillä vähäosaisilla kuolevilla ja vanhuksilla ollut MAHDOLLISUUS menestyä!! Mikä heitä olisi ESTÄNYT hankkimasta varallisuutta, jolla palkata yksityishoitajia viimeisille vuosilleen

Työttömyys ei ole sairaus, eikä sairaus ole työttömyyttä, vaikka se kookaburran näkökulmasta siltä saattaisi näyttääkin.

Tuossa puhuin vanhuksista ja kuolevista, joiden elättäminen vie huomion tärkeimmästä eli kansainvälisestä kilpailukyvystä ja talouden kasvusta, ja on siis KOMMUNISMIA!

Lainasit henkilöä, jonka mielestä hyvinvointiyhteiskunta on kilpailuvaltti, ja vedit lainauksesta kookaburramaisen epäloogisen johtopäätöksen, jonka mukaan hyvinvointiyhteiskunnan kannattaminen on hyvinvointiyhteiskunnan vastustamista, koska kannattaminen on perusteltu "väärällä" tavalla. Käyttämäsi hymiöt ja huutosanat vielä lisäävät sanomasi järjettömyyttä.

[Gattaca]

Siinä lainauksessa oli oleellisinta henkilön ajatusmaailman järjestys, että ensin on kansainvälinen kilpailukyky, jota muut asiat palvelevat. No, tietysti oman duuninsa näkökulmasta sanoi noin, mutta kuitenkin suurelle yleisölle voisi hänkin yrittää suhteuttaa.

Ja totta kai uusliberalismi tai vaaditut veronalennukset ne juuri ajaa supistuksiin vanhustenkin huollossa.. ja ne varat on tarkoitus käyttää yrityselämän vilkastuttamiseen ja hyvätuloisten eduksi... eiiei.. nyt puhuin itsekin kommunismia Säästöillähän pyritään AUTTAMAAN huono-osaisia ja vanhuksia!!! Kun heiltä NYT otetaan pois, talouden vilkastuessa heille on JOSKUS varaa maksaa enemmän (Ellei silloinkin tarvitse säästää, koska mitä isompi talous, sitä vähemmän varaa ) .. mutta ai paska.. ne vanhuksethan KUOLEE sitä ennen.. no hyvä niin!

Se josta tuo on paskapuhetta miettiköön TEHDÄÄNKÖ niitä supistuksia ja tehdäänkö niitä uusliberalistisin perustein vaikka niihin palveluihin oli varaa köyhempinäkin aikoina.

Vaikka miten kieroilette ja valehtelette itsellennekin uskistyyliin "hyviä tarkoituksia", noinhan se tapahtuu.

[nojoojust]

Tuo "vajaa vuorokausiannos" kuulostaa periaatteessa ihan loogiselta...siis peilailtuna siihen mitä tuosta sairaalamaailmasta ja lääkäreistä tiedän. Onhan tuo tapana harvinaisen järkyttävä, mutta silti.

Onhan tuo loogista ja joissakin tapauksissa jopa ymmärrettävää, mutta maassa jossa passiivistakin eutanasiaa virallisesti vastustetaan kaikin keinoin se on kaksinaamaista. Lisäksi, vaiettuna käytäntönä asia jää kaiken valvonnan ulkopuolelle. Ihmisen henki riippuu siitä, missä hän sattuu asumaan tai joutumaan sairaalaan ja jopa siitä, kuka kyseisessä sairaalassa sattuu olemaan työvuorossa.

Tuossa muutama vuosi sitten oli lääketieteellisessä useita tuttuja lääkäriopiskelujoita (nykyään jo lääkäreitä) ja heitä seuratessani totesin, että suurin osa on taatusti tinkimättömiä työssään ja voisin minä päivänä tahansa mennä sairaana heidän luokseen, ja luottaa heidän ammatilliseen näkemykseensä. Sitten oli se toinen puoli...jos joskus tapaan heidät hoitamasta itseäni tai lähimmäisiäni, vaadin ehdottomasti toisen lääkärin paikalle.

On kyllä pelottavaa, kun tietää miten sattumanvaraisesti asiat sairaaloissa hoituvat. Elämä olisi huomattavasti helpompaa, jos ei aina tarvitsisi pelätä, että lääkäriksi sattuu tulemaan joku terveyshitler. Yksi tyylikäs tapaus oli arvauskeskuslääkäri, joka ei vaivautunut kirjoittamaan Elukalle antibioottireseptiä käärmeenpistosta siniseksi tulehtuneelle jalalle. Väitti pokkana sitä paarmanpuremaksi ja kehotti huljuttamaan jalkaa lämpimässä vedessä. Loogisesti ajatellen, vaikka kyseessä olisi todella ollutkin paarmanpurema, niin siihenkin olisi antibioottikuuri tarpeen, kun jalka jo on sininen.

[nojoojust]

Ja totta kai uusliberalismi tai vaaditut veronalennukset ne juuri ajaa supistuksiin vanhustenkin huollossa.. ja ne varat on tarkoitus käyttää yrityselämän vilkastuttamiseen ja hyvätuloisten eduksi... eiiei.. nyt puhuin itsekin kommunismia Säästöillähän pyritään AUTTAMAAN huono-osaisia ja vanhuksia!!! Kun heiltä NYT otetaan pois, talouden vilkastuessa heille on JOSKUS varaa maksaa enemmän (Ellei silloinkin tarvitse säästää, koska mitä isompi talous, sitä vähemmän varaa ) .. mutta ai paska.. ne vanhuksethan KUOLEE sitä ennen.. no hyvä niin!

Ei minun tietääkseni kukaan ole ottamassa pois rahaa terveydenhuollosta, lisää rahaa sinne joudutaan syytämään koko ajan, kun kulut kasvavat sekä vanhenevan väestön että uusien hoitojen kovien hintojen takia. Sairaalapuolella säästöjä pyritään tekemään lähinnä sillä periaatteella, että turhia kuluja jotka eivät liity mitenkään potilaiden hoitotuloksiin karsitaan. Sen verran olen itse joutunut perehtymään asiaan, että tiedän tilastojen pohjalta esim. sydänsairauksissa hoitojen kustannusten ja tuloksien vaihtelevan sairaalasta toiseen lähinnä sattumanvaraisesti. Esim. monen sairaalan potilaiden kuolemat ovat yleisempiä, vaikka heidän hoitoonsa on käytetty suhteessa enemmän rahaa. FinnWellin seminaarissa kävi ilmi, että hoitotulokset olivat jostain käsittämättömästä syystä parhaita muutamissa sairaaloissa, joissa hoitoon oli käytetty keskimääräistä vähemmän rahaa. Kalleimmissa kulut samasta sairaudesta olivat pahimmillaan moninkertaisia ja hoitotulokset moninkertaisesti huonompia.

[Leilah]

Oman pojan sairastamisen vuoksi olen viimeisen kuuden vuoden aikana törmännyt hyvin moniin erilaisiin lääkäreihin ja hoitajiin. Lasten puolella homma tuntuu toimivan kohtuullisen hyvin ja myös vaikeasti vammainen lapsi saa hoitoja, joilla hänen terveyttään ja elämänlaatuaan pystytään parantamaan. Tosin pelolla odotan sitä päivää, kun vastaan tulee ensimmäinen priorisoiva ja kustannustehokas lääkäri.

Vanhusten hoitoon olen tutustunut vain ohimennen. Isovanhempani saivat joko kuolla sairauskohtaukseen tai elivät pitkään kotona ja tervejärkisinä. Isoäitini kuoli alle vuosi sitten syöpään, ja hän suoraan sanottuna pelkäsi sairaalaan tai pitkäaikaislaitokseen joutumista. Onneksi hänen tarvitsi olla vain kaksi viimeistä viikkoa sairaalassa. Uskon kuitenkin, että oli esim. kipulääkityksen kannalta parempi sairaalassa kuin kotona.

Erään tuttavarouvan tapaus on kyllä pistänyt ajattelemaan. Rutiininomaiseksi tarkoitettu sappileikkaus on johtanut monine eri vaiheiden kautta dementiaan ja liikuntakyvyn alenemiseen. Aiemmin reipas eläkeläisrouva asuu nyt lukkojen takana vanhusten hoitokodissa. Alentuneen liikuntakyvyn seurauksena käsiin on alkanut tulla jo jäykistymiä ja virheasentoja, mitään fysioterapiaa tai kuntoutusta hän ei ole saanut. Minkähänlaista sitten on, kun itse olen mummoiässä?

[Think]

Onhan tuo loogista ja joissakin tapauksissa jopa ymmärrettävää, mutta maassa jossa passiivistakin eutanasiaa virallisesti vastustetaan kaikin keinoin se on kaksinaamaista. Lisäksi, vaiettuna käytäntönä asia jää kaiken valvonnan ulkopuolelle. Ihmisen henki riippuu siitä, missä hän sattuu asumaan tai joutumaan sairaalaan ja jopa siitä, kuka kyseisessä sairaalassa sattuu olemaan työvuorossa.

Täytyy tietysti pitää mielessä myös se, että sairaaloissamme on kuitenkin pääosin niitä etikkaltaan ja moraaliltaan hyviä lääkäreitä, jotka ovat erittäin hyviä myös itse työssään.

On kyllä pelottavaa, kun tietää miten sattumanvaraisesti asiat sairaaloissa hoituvat. Elämä olisi huomattavasti helpompaa, jos ei aina tarvitsisi pelätä, että lääkäriksi sattuu tulemaan joku terveyshitler. Yksi tyylikäs tapaus oli arvauskeskuslääkäri, joka ei vaivautunut kirjoittamaan Elukalle antibioottireseptiä käärmeenpistosta siniseksi tulehtuneelle jalalle. Väitti pokkana sitä paarmanpuremaksi ja kehotti huljuttamaan jalkaa lämpimässä vedessä. Loogisesti ajatellen, vaikka kyseessä olisi todella ollutkin paarmanpurema, niin siihenkin olisi antibioottikuuri tarpeen, kun jalka jo on sininen.

Arvauskeskuksissa (etenkin pienillä paikkakunnilla) on useimmiten kandeja "lääkäreinä". Usein on myös hankalaa pyytää sitä toista lääkäriä, sillä sitä ei välttämättä ole. Helpot tapaukset he hoitavat siinä missä kuka tahansa muukin, mutta kun paikalle osuu potilas jolla on ongelmallisempi vaiva, täytyy kandiltakin löytyä nöyryyttä myöntämään se, että hän tarvitsee asiantuntevampien ihmisten apua. Kaikilta sitä ei löydy koska luulevat olevansa viisaampia kuin ovatkaan. Tuo harvemmin päättyy hyvin.

Nykypäivänä lääkärissä käyminen on vähän sama kuin pyykinpesukokeen ostaminen. Jos sattuu hyvä asiakaspalvelija kohdalle, niin homma toimii hyvin. Saat asialliset vastaukset kysymyksiisi ja myös se asiakaspalvelija osaa ottaa vastaan kritiikkiä ja mielipiteitä. Liian usein lääkäriä pidetään jonkinlaisena jumalana, jonka sanominen on tietenkin totta...onhan hän sentään lääkäri.

Itse olen kerran joutunut väittelemään tosissani sairaalassa lääkäriä vastaan. Tiesin, että olin oikeassa ja hän päätöksessään väärässä. Tällä nuorella lääkärillä oli jonkilainen pätemisen tarve, eikä kestänyt lainkaan sitä, että arvostelin hänen päätöksiään. Toivottavasti otti opikseen tuosta tapahtumasta eikä jatka sitä pompottelua joidenkin mummojen kanssa, jotka eivät osaa välttämättä pitää puoliaan.

Täytyykin joskus kysellä miten lääkäriopiskelijoita ohjataan/koulutetaan näissä lääkkeisiin liittyvissä asioissa. Niin usein kuitenkin kuulee, että joko niitä ei anneta ollenkaan tai sitten kaksin käsin.

[Homeboy65]

Siinä lainauksessa oli oleellisinta henkilön ajatusmaailman järjestys, että ensin on kansainvälinen kilpailukyky, jota muut asiat palvelevat. No, tietysti oman duuninsa näkökulmasta sanoi noin, mutta kuitenkin suurelle yleisölle voisi hänkin yrittää suhteuttaa.

Ja totta kai uusliberalismi tai vaaditut veronalennukset ne juuri ajaa supistuksiin vanhustenkin huollossa.. jne.

Uusliberaalit my ass. Älä jaksa jauhaa heistä. OLENNAINEN kysymys on: KUINKA PALJON niitä uusliberaaleja muka on? Kuinka moni haluaisi siirtyä hyvinvointiyhteiskunnasta jenkkiläiseen yhteiskuntaan? Se määrä on todella marginaalinen. Kaikki puolueet Kokoomusta myöten kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa, samoin kansan valtaenemmistö. Muistatko Nuorsuomalaisten kohtalon n. 10 vuotta sitten? He kyseenalaistivat tämän yhteiskunnan ja siihen liittyvän "holhouksen" ja kannattivat uusliberalismia. Miten "Nusujen" kävi? He häipyivät ennätysvauhtia puoluekartalta (ja Eduskunnasta) kannatuksen puutteen vuoksi.

Uusliberalismi ja kommunismi. Kaksi aatetta, joita yhdistää 2 asiaa: molempien kannatus on marginaalinen ja molemmilla pelotellaan jatkuvasti ihmisiä.

Voisit mennä lastentarhaan kertomaan satuja lapsille:

"Jos et nyt syö puuroasi tulee paha uusliberaali. Joudut tehtaaseen paskaduuniin. AY-liikettä ei ole ajamassa asiaasi, kun sellaisia ei sallita. Töitä on pakko tehdä kun ei ole sos.turvaa. Kun sinusta tulee vanha ja hyödytön, sinut lopetetaan."

Ja joku toinen voisi kertoa:

"Jos et nyt syö puuroasi joudut töihin kolhoosiin. Työpaikkaa ei ole lupa vaihtaa eikä muuttaa ulkomaille. Länsirajalla on piikkilangat, vartijat ja susikoirat. Ja jos puhut pahaa Puolueesta sinut lähetetään erityisen kylmään gulagiin Lappiin..."

[EveryWoman]

Siinä lainauksessa oli oleellisinta henkilön ajatusmaailman järjestys, että ensin on kansainvälinen kilpailukyky, jota muut asiat palvelevat.

Ei se lainaus tarkoita tuota miksi yrität sen vääntää. "Hyvinvointiyhteiskunta on osa kansainvälistä kilpailukykyä" = meidän tulee ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, ja tämä osaltaan vaikuttaa myös kansainvälisen kilpailukykymme säilymiseen. Ei tuosta lauseesta ole loogisesti purettavissa sellaista väittämää, että hyvinvointiyhteiskunta olisi jotenkin kilpailukykyä vähemmän tärkeä.

Sellainen yhteiskunta, joissa kaikilla ihmisillä ja heidän läheisillään on hyvä olla, on kerta kaikkiaan tuottavampi kuin sellainen jossa ihmisillä on paha olla. Hyvinvointiyhteiskunnan kannattajat ovat siis pohjimmiltaan samalla asialla kuin kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen kannattajatkin. Vastakkainasettelun aika on ohi.

[EveryWoman]

maassa jossa passiivistakin eutanasiaa virallisesti vastustetaan kaikin keinoin se on kaksinaamaista. Lisäksi, vaiettuna käytäntönä asia jää kaiken valvonnan ulkopuolelle.

Taas yksi esimerkki siitä, että ikäviksi koetuista asioista vaikeneminen tai niiden kieltäminen ei todellisuudessa paranna maailmaa yhtään. Samat toimintamallit vain painuvat näkymättömiin ja saavat yhä epäoikeudenmukaisempia ja kontrolloimattomampia piirteitä. Virallisesti hyväksytty eutanasia olisi minusta aivan välttämätöntä maalle, joka esittää olevansa jokin humanismin malliesimerkki. On aivan järjetöntä ylläpitää kaiken maailman kasvien elintoimintoja koneellisesti ja suurella rahalla niin pitkään kuin suinkin - tunteettomuudesta puhumattakaan. Jos näiden toivottomien tapausten kytkeminen hengityskoneisiin vielä syö resursseja tässä ketjussa mainittujen terveempien ihmisten hoidolta, niin eipä hyvin mene.

Tekee mieli veikata, että tähänkin on osasyynä suomalainen tasapäistämisvimma: elämää pidentävää hoitoa on tarjottava, vaikka ihmisestä ei enää olisi muuksi kuin ulostusautomaatiksi - eli henkilön "heikkouden" asteesta riippumatta vaaditaan samaa kohtelua kaikille. Käytännössä tätä on tietenkin mahdotonta toteuttaa, ja tuloksena on tuon "kaikille kuuluvan" kohtelun suominen lähinnä niille, joiden sukulaiset tulevat lääkärin kanssa juttuun. Parempi malli olisi jakaa resurssit sen mukaan, ketä ne oikeasti hyödyttävät - eli kuka on oikeasti pelastettavissa eläväksi ja elämästään edes jotenkin nauttivaksi ihmiseksi. (Edit: Siis arvonluontiperiaatteella!!)

Jos itse makaisin kasvina sairaalassa, viimeinen mitä haluaisin olisi koneellinen elintoimintojen ylläpito rahoilla, joilla joku toinen voitaisiin hoitaa terveeksi.

[Bhven]

Hommahan menee niin, että tämä kallis erikoissairaanhoito lisää suomalaisten elinikää keskimäärin vain kaksi vuotta.
Elämäntapavalintoja muokkaavalla valistuksella on ollut elinajanodotteeseen paljon suurempi merkitys kuin lääketieteen kehityksellä. Toisaalta tilastoista nähdään, että vanhuksen kaksi viimeistä elinvuotta ovat hoidollisesti ne kalleimmat (johtuen juuri erikoissairaanhoidon tarpeesta). Kalleimpien potilaiden hoito maksaa yli miljoona euroa vuodessa.


Kunnallisessa terveydenhoidossa painotus on selvästi ennaltaehkäisyssä ja valistuksessa varsinaisen hoidon sijasta. Ennaltaehkäisy tarkoittaa myös lääkkeiden määräämistä, vaikka lääkkeet monissa tapauksissa ovat kalliimpi vaihtoehto, kuin vaikka leikkaushoito. Tämä järjettömyys johtuu rahoituksen monikanavaisuudesta. Kun KELA korvaa lääkkeet kunta säästää rahaa vaihtoehtoisesta, usein paremmasta, hoidosta. Kiitos tästä kuuluu Esko Ahon hallitukselle, jonka aikana sosiaali ja terveystoimen vastuu siirrettiin kokonaan kuntien hoidettavaksi.


Suomesta löytyy sellainenkin hassu tilastoihme kuin sairaanhoitajien määrä 100 000 asukasta kohti suhteessa muihin maihin:

Suomi: 1321
Tanska: 721
Islanti: 637
Norja: 902
Ruotsi: 892

Kolmasosa tuosta Suomen määrästä vaan sattuu toimimaan muilla aloilla kuin terveydenhoidossa johtuen siitä, että palkkaus on esimerkiksi Norjaan verrattuna yli 30 prosenttia alhaisempi. Suomen terveydenhoitokulut BKT:sta on aina ollut Euroopan pohjasakkaa, ollen yli prosentin keskiarvoa alhaisempi. Tuo yksi prosentti on paljon rahaa ja sos.terv.ministeriö saakin tänä vuonna ennätyksellisen paljon lisärahaa budjettiinsa, johtuen hoitotakuusta, mutta toivoisin, että rahaa ohjautuisi myös hoitajien palkkoihin varsinkin, kun on laskettu, että viidesosa nykyisestä ikäluokasta tulisi kouluttaa terveydenhuollon tehtäviin, jotta voitaisiin vastata suurten ikäluokkien kasvavaan hoitotarpeeseen.


Senpä takia pitäkää itse huolta itsestänne ja muistakaa harrastaa liikuntaa päivittäin älkääkä syökö itseänne läskihirviöksi, koska sairaalan kroonikko-osastolla ette tule saamaan muuta kuin eutanasiaa.

[Mylwin]

Jos itse makaisin kasvina sairaalassa, viimeinen mitä haluaisin olisi koneellinen elintoimintojen ylläpito rahoilla, joilla joku toinen voitaisiin hoitaa terveeksi.

Tätä mieltä miekin. Ihmisiä pidetään usein väkivalloin aivan tolkuttoman pitkään hengissä ja hoitamattajättämispäätöksiä kauhistellaan avoimesti.
Jos ihmisruumis ei ole enää elinkelpoinen niin miusta sen voi antaa sitten poistua luonnolisen siirtymän kautta pois elävien jaloista.
Lääkkeet ja teknologia pidentävät (länsimaisen) ihmisen elinikäennustetta, mutta mihin asti se on järkevää?
Tosin tätäkin on helppo toitottaa siihen asti kunnes joku oma rakas on siinä vaiheilla että EHKÄ kuitenkin saataisiin kuntoutettua, olisiko mielipide sitten toinen?
Kaikille tulisi taata ihmisarvoinen (joka tosin käsitteenä tuntuu muuttuvan sen mukaan, mihin resurssit riittävät) vanhuus ja pyrkiä saattamaan ihminen hautaan mahdollisimman pienin kärsimyksin. Vanhuus kun vain tuppaa olemaan omaisten sairaus, ja omaiset siitä suurinta meteliä pitävät.

[Melnais]

Varsin osoitteleva ja provosoiva aloitus, toivottavasti tarkoituksella eikä siksi ettei asioista osata nähdä kuin yksi puoli. Jäin miettimään mikä olikaan tarkoitus, syyttää terveydenhuoltoa siitä ettei se korjaa kaikkea?

Diagnoosien suhteen mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisastelu, kun taas päätöksiä tehdessä käytössä on vasta osa siitä tiedosta jonka myöhemmin potilaspapereista voi omainen lueskella. Varsinkin terveyskeskuksessa lähdetään seulomaan oikeaa vaivaa mielettömän suuresta joukosta, ei vain ole mahdollista löytää epämääräisistä ja yleisistä oireista aina oikeaa selitystä heti.

Hoidon laadun mietityttäessä oikea tapa toimia on LÄHIomaisena (vain yksi yhteyshenkilö) ottaa yhteyttä hoitopaikkaan ja keskustella hoidon toteutuksesta, ehkä jopa käydä katsomassa niitä palvelutaloihin jääneitä sukulaisia. Hoitojakson jälkeen voi myös ottaa yhteyttä sairaalan potilasasiamieheen joka mielellään kertoo olisiko valitus aiheellinen.

Kyllä, lisää resursseja tarvittaisiin, ja vielä useammin jo peräänkuulutettua ennaltaehkäisyä ja yksilön omaa vastuuta itsestään. Ei yllätä ettei säännöllinen liikunta reseptillä määrättynä ole ottanut tulta alleen, tai kehottaminen painonpudotukseen. Eihän kukaan nyt itse tahdo nähdä vaivaa vaan halutaan pilleri. Myös olisi hyvä muistaa ettei kukaan elä ikuisesti eivätkä kaikki vaivat ole parannettavissa.

Vielä pari pientä seikkaa jotka usein unohtuvat; lääketieteessäkään ei ole vain yhtä oikeaa tapaa ratkaista tietty ongelma, kaikki sairaudet eivät etene samoin vaikka diagnoosi olisikin sama ja psykiatriset sairaudet ovat erityisen vaikeita hoitaa johtuen niiden potilaan yhteistyökykyä vievästä luonteesta.

Ikävää että aloittajalla on huonoja kokemuksia. Suosittelen aina kun on syytä valittamaan niin korkealle kuin mahdollista, sillä päätökset käytössä olevista menetelmistä ja resursseista tehdään siellä eikä yksittäisen tk-lääkärin tai hoitajan toimesta.

[saira]

Tässä kaikille edes jonkinlainen mahdollisuus koittaa vaikuttaa resurssien vähyyteen. Ei muuta kuin allekirjoittamaan ja peukut pystyyn, että joku todella lukisi vetoomuksen!

http://www.tarjatallqvist.com/

[hebuli]

Ikävää että aloittajalla on huonoja kokemuksia. Suosittelen aina kun on syytä valittamaan niin korkealle kuin mahdollista, sillä päätökset käytössä olevista menetelmistä ja resursseista tehdään siellä eikä yksittäisen tk-lääkärin tai hoitajan toimesta.

Tuosta olen hieman eri mieltä. Asiakkaalla pitäisi aina olla selkeä (mielellään yksi) kontaktipointti, jolle voi myös valittaa ja jolta voisi olettaa palautteen etenevän organisaatiossa eteenpäin/ylöspäin. Eihän Nokian kännyköihinkään pettyneitä neuvota osoittamaan valituksensa "niin korkealle kuin mahdollista", vaikka sitten Ollilalle.

Asiakashan ei voi tietää muuta kuin että hän tai hänen omaisensa on saanut huonoa palvelua. Ei sinänsä pitäisi edes olla hänen asiansa yrittää päätellä mistä tämä perimmiltään johtui, oliko se nyt sitten liian alhaisista määrärahoista (ja tietää missä niistä edes päätetään, kunnanvaltuustoon tai eduskuntaanko asti sitä pitäisi valittaa epäkelvosta hoidosta?), vai tehottomasta toiminnasta yksikössä, vai tk-lääkärin huonosta päivästä.

Siitä toki olen samaa mieltä ettei sitä hoitavaa lääkäriä tai hoitajia pidä ainakaan syyllistää tai heille raivota, ellei sitten näe että vikaa on juuri heissä henkilöinä. Enkä myöskään suoranaisesti tarkoittanut että yksittäisiä hoitajia tai lääkäreitä tulisi välttämättä kuormittaa lisää siten että he toimisivat (virallisina) palautekanavina, mutta toivottavasti asiat on kuitenkin järjestetty niin että heiltäkin menee tarvittaessa palautetta organisaation sisällä päättäville tahoille.

Tässä kaikille edes jonkinlainen mahdollisuus koittaa vaikuttaa resurssien vähyyteen. Ei muuta kuin allekirjoittamaan ja peukut pystyyn, että joku todella lukisi vetoomuksen!
http://www.tarjatallqvist.com/

Tuo vetoomus on mielestäni muodoltaan kovin epämääräinen ja leväperäinen. Minä haluaisin tietää kuinka suuresta palkankorotuspotista ja lisättävien virkojen määrästä puhutaan, kuinka suuresta rahasummasta kokonaisuudessaan on kyse, ja mistä tämä esitetään otettavaksi valtion tai kuntien budjeteissa (veronkorotukset, tai varojen ohjaaminen terveydenhoitoon jostain muualta (mistä?) jne.)? Edes jonkinlaisia ehdotuksia ja raameja, jotta olisi päättäjilläkin jonkinlainen kuva minkä suuruusluokan ongelmasta on kyse.

Ps. Joku taisi juuri todeta että rahoja oltaisiin ohjaamassa terveydenhoitoon enemmän hoitotakuun takia. Voidaanko nyt siis sanoa että tuo vetoomus on jo ajanut asiansa ennenkuin sitä on edes lähetetty eteenpäin, vai näkeekö Tarja että esitetty lisäbudjetti on täysin riittämätön? Jos näkee, olisi juuri mielenkiintoista tietää kuinka paljon suurempi hänen mielestään sen lisäbudjetin tulisi olla.

[Leilah]

Ikävää että aloittajalla on huonoja kokemuksia. Suosittelen aina kun on syytä valittamaan niin korkealle kuin mahdollista, sillä päätökset käytössä olevista menetelmistä ja resursseista tehdään siellä eikä yksittäisen tk-lääkärin tai hoitajan toimesta.

Valittaja ilmoittautuu. Potilasvahinkokeskus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja poliisi tulivat tutuiksi omassa prosessissa. Valittaminen on raskasta, mutta kannattaa. Valituksiin ja kanteluihin kannattaa paneutua huolella. Asioiden käsittely kestää usein pitkään, sillä asiat selvitetään huolella. Apua kannattaa pyytää juuri potilasasiamieheltä. Hän kyllä neuvoo eteenpäin ja tietää, minne ottaa yhteyttä.
Epäkohdat pitää todellakin saada sellaisten ihmisten tietoon, jotka oikeasti päättävät asioista. Omalle kohdalle sattunutta vahinkoa se ei tietenkään korjaa, mutta jatkoa ajatellen käytännöt muuttuvat paremmiksi, uskon minä.