Vaaralliset (?) harrastukset

Vakavia keskusteluja isoista asioista - tiede, talous, politiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat. Ei onelinereitä/puzznuzzia.
Yönmustaritari

Re: Vaaralliset (?) harrastukset

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari » 09.03.2006 20:55

killkill kirjoitti:Miksi mielestäsi ihminen harrastaa ns. extreme-lajeja? Onko se pitkästymistä, nuoruuden illuusion tavoittelua, egon kasvattamista? Onko uhkarohkeista tai vaarallisista harrastuksista mitään hyötyä?

Harrastatko itse mitään muiden ihmisten uhkarohkeana tai vaarallisena pitämää? Miksi?
Oletus:
Niin kyllä kait sitä tyypit, ketkä päivät pitkät pinoaa papereita tai vastailee puhelimeen tai sitten muuten vaan tekee tylsää ja/tai kunnianhimotonta työtä hakee fiiliksiiiiii jostain moisesta.

Minulla saan ihan riittävästi adrenaliinia elimistöni kiertoon jo postinhakureissusta saati sitten Lahden ryyppyreissuista. Pumppu varmaan tilttais jos menis koko vartalo veden alle tms.

Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3368
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saira » 10.03.2006 0:17

1108 kirjoitti:
saira kirjoitti:...
Tuo mun leffa takasin tai tuun hakeen!!! Stana!!
Lupaat vaan!!! Ilmota ni laitan kahvit tuleen!

Mulli75

Viesti Kirjoittaja Mulli75 » 11.03.2006 12:47

Karhun ja hirven metsästyksestä tuli mieleen että siinä voi olla joillakin egon kasvattamista.

Miksi joidenkin kaatojen jälkeen pitää poseerata kameralle karhun tai hirven selässä istuen leveä virnistys naamalla.

Onhan se varmasti kokemus lähteä luvan kanssa karhua/hirveä ampumaan. Moniko on virnistellyt hirven/karhun hyökkäyksen jälkeen ja kertonut tunteistaan tilanteessa kun on itse joutunut hyökkäyksen uhriksi tai muuten vaan yllättäen vaaratilanteeseen.

Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 7138
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vaaralliset (?) harrastukset

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 » 11.03.2006 12:53

killkill kirjoitti:
Harrastatko itse mitään muiden ihmisten uhkarohkeana tai vaarallisena pitämää? Miksi?
Runkkaan. Pastori Rysäperse varoittaa minua selkärangan mädäntymisestä ja synnin seurauksista... :perse: :roll:
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix

mölli
Kitinän uhri
Viestit: 663
Liittynyt: 04.09.2005 4:09

Viesti Kirjoittaja mölli » 12.03.2006 13:57

Mulle vittuilu on aika vaarallinen harrastus.
Kingi I

Herra Manala

Viesti Kirjoittaja Herra Manala » 12.03.2006 20:06

Varjoliitely ois kliffaa. Katselin päivällä Villa Kive(kse)stä, kun elämää ja kuolemaa halveksivat huligaanit tippuivat taivaalta keskelle töölönlahtea.

Avatar
Lucky Luciano
Elämätön Kitisijä
Viestit: 315
Liittynyt: 17.08.2005 20:57
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lucky Luciano » 14.03.2006 12:54

Pieni pelko kiihdyttää aina adrenaliinin eritystä. Aistit herkistyvät ja reaktiokyky on herkimmillään. Siksi teen itse joskus järjettömiltä tuntuvia asioita ja samasta syystä aion vielä joskus aloittaa riippuliidon tai muun vastaavanlaisen harrastuksen.

Samaan asiaan liittyen, olen joskus ajatellut että olisi jännittävää saada tietää päivää ennen, milloin kuolee. Adrenaliinivirtaus olisi - kenties - äärimmillään, ja kaikki tuntuisi kihelmöivän rauhattomalta ja olisi se tietty intohimoisen antaumuksellinen olo, jolloin omia impulsioita tulee toteutettua herkästi. Samansuuntaisista syistä nautin myös erittäin paljon pienestä stressistä. Esimerkiksi lukiossa parasta olivat koeviikot ja erityisesti koetilanteet, joissa oli etukäteen pieni jännityksenomainen, mutta silti egoistisen omahyväinen, tunne päällä. Tyydytys oli niin voimakas, että päätin jopa pitkittää opiskelujani vuodella.

Uskon, että extreme-tilanteissa tuntee vapautuvansa. Yhtä paljon omasta itsestään kuin ympäristöstään, ja erityisesti nimenomaan sosiaalisesta ympäristöstään sekä sen konventioista. Väitänkin, että extreme-elämyksillä pyritään jonkinlaiseen kemialliseen päihtymiseen aivan yhtä lailla kuin ulkoisilla huumausaineillakin. Ainakin syyt taustalla lienevät monella tapaa yhteneväiset.
"A conscience is like a boat or a car. If you feel you need one, rent it." -J.R. Ewing

Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Viesti Kirjoittaja BrianW » 14.03.2006 13:08

Lucky Luciano kirjoitti: .
Tässä oli asiaa.

Olen extremeksi koetuista lajeista ainoastaan harrastanut laitesukellusta ja kovasti tykkäsin. Pitänee kortti taas saattaa voimaan.

Kaverini on luvannut viedä minut riippuliitämään ja sitä kovasti odotan.

Nyt minua on myös vähän ryhtynyt kiehtomaan ajatus laskuvarjohypystä. Ei minää jatkuvana harrastuksena vaan kertakokemuksena samoin benji-hyppy. Luulen kyllä, että minut pitäisi heittää sieltä nosturin lavalta alas.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson

Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8426
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita » 14.03.2006 16:46

Vanhempani olisivat maksaneet minulle laskovarjokurssin, kun oin 18, mutta emmin enkä uskaltanut lähteä. Sitten kun olisin mennyt, eivät enää suostuneet maksamaan. Tandemhypyn pääsisi hyppäämään enon mukana milloin vaan, mutta väliin on sekin jäänyt. Kai koko laskuvarjohyppelystä on hohto kadonnut, kun on katsellut suvun miesten taivaalta tippumista.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 14.03.2006 21:16

BrianW kirjoitti:Olen extremeksi koetuista lajeista ainoastaan harrastanut laitesukellusta
Edelleenkään se EI ole extremeä, ellei puhuta tekkihommista.

Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Viesti Kirjoittaja BrianW » 15.03.2006 6:07

killkill kirjoitti:
BrianW kirjoitti:Olen extremeksi koetuista lajeista ainoastaan harrastanut laitesukellusta
Edelleenkään se EI ole extremeä, ellei puhuta tekkihommista.
Ok, ei todellakaan ole, varsinkaan minun varovaisella tavallani harrastettuna.

Miksi tämä on niin arka paikka ?
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson

slam

Viesti Kirjoittaja slam » 15.03.2006 6:55

Laskuvarjohyppy on kuulemma yllättävän vaikeeta, vaikka ei luulisi väliä olevan kuinka siellä ilmassa heiluu.

Onhan se sukeltaminen melko outoa veden alla pitkän aikaa pyöriessä. Suomen järven pohja vain on kohtuullisen turhaa katsottavaa...

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 15.03.2006 7:06

BrianW kirjoitti:Miksi tämä on niin arka paikka ?
Asia on lähellä sydäntä, siksi haluan osaltani oikoa vallitsevia harhaluuloja ja -käsityksiä :)
On tässä myös oikeutettua raivoa. Esimerkiksi Iiro Seppänen ja PMMP:n Paula pönöttävät radiossa ja viikkolehdissä, miten "extreme-sukeltajia ovat". Ei taida kummaltakaan löytyä OWD-pahveja kummempaa. Onhan se nyt huimaa äärimmäisyyttä, kun käy jossain paratiisisaaren vesissä pöllyttämässä pohjaa helpoilla 20 metrin avovesidyykeillä. Illalla voi sitten istua rinta rottingilla rantabaarissa - huom niin että ranteessa oleva Suunto D9 tai Stinger VARMASTI näkyy ja sepitellä huimia seikkailuja, mitä tänäänkin koki.

Etenkin jälkimmäinen kunnostautui taannoin radiossa selittämällä läpiä päähänsä hapen käytöstä ja siitä että "Suomessa ei voi sukeltaa". Ai ei voi vai? Keskity bimbo siihen "laulamiseen" äläkä puhu julkisesti asioista joista et mitään tiedä :?

isohaara

Viesti Kirjoittaja isohaara » 15.03.2006 17:20

slam kirjoitti:Laskuvarjohyppy on kuulemma yllättävän vaikeeta, vaikka ei luulisi väliä olevan kuinka siellä ilmassa heiluu.
Jokaisesta harrastuksestahan vaikeutta löytyy jos haasteita lähtee etsimään. Laskuvarjohypyssä tavalliselle elämyksenetsijälle alas tippuminen on uskomattoman helppoa; pitää raajansa n. X-asennossa ja taivuttaa selkäänsä, niin eipä siinä jää kuin varjon avaaminen jäljelle.
Ensimmäisissä hypyissä varjon laukaisuremeli on vielä koneessa kiinni, jolloin ei todelläkään ole väliä missä asennossa sitä ulos tiputetaan.

Lajin vaikeus löytyy IMO varjon pakkaamisesta. Nimim. helposti puoltoistatuntia paketin kanssa paininut.

Avatar
Think
Kitisijä
Viestit: 1000
Liittynyt: 14.08.2005 20:56

Viesti Kirjoittaja Think » 15.03.2006 21:15

isohaara kirjoitti: Lajin vaikeus löytyy IMO varjon pakkaamisesta. Nimim. helposti puoltoistatuntia paketin kanssa paininut.
:yo: Sounds familiar...

Ihan vihonviimeistä hommaa. Tuo pakkaaminen (vaikka sen tekisikin nopeammin) ei mielestäni ollut niiden hyppyjen arvoista. Siihen kun vielä lisää "loputtoman" odottelun ja säätilan tarkkailun, niin ei ollut vaikeaa sanoa tuolla harrastukselle adjöö. Silti: Hyppääminen oli kyllä oikein mukavaa.
Ovela kuin orgasmi

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 21.03.2006 13:26

Löysin muutaman havainnollisen kuvan niistä Ojamon käytävistä jossa olemme käyneet:
Sisäänkäynti 28 metrissä
Ns. Kiskokuilu. Tuosta pääsisi alemmalle tasolle
Käytävät ovat kohtuullisen ahtaita

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 21.03.2006 16:26

killkill kirjoitti:Löysin muutaman havainnollisen kuvan niistä Ojamon käytävistä jossa olemme käyneet:
Upeita. En mä kyllä uskaltais tonne mennä. Rupeis ahistaa. Ahtaat paikat yleensäkkin, saati sitten veden alla.

safi

Viesti Kirjoittaja safi » 21.03.2006 16:41

killkill kirjoitti: Onhan se nyt huimaa äärimmäisyyttä, kun käy jossain paratiisisaaren vesissä pöllyttämässä pohjaa helpoilla 20 metrin avovesidyykeillä. Illalla voi sitten istua rinta rottingilla rantabaarissa
Äh muisteles vaan omia ekoja kertojas uppeluksissa. Tuntui varmaan ihan käsittämättömän hienolta ja aika moni kaveri/ kotiväki sai kuulla hehkutusta "suuresta saavutuksesta".
Niinhän se aina menee, kun tekee jotain uutta ja jänskää. Ainoona poikkeuksena se, että nämä mainitsemasi ovat julkkuja ja sen takia hehkuttavat tekemisiään lehdessä, radiossa.. ja suurella tietämyksellä tottakai!

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija