Kitinä

Olen huolissani suomalaisen vanhustenhoidon tilasta, ensinnäkin jo sen takia, että jossain vaiheessa, omat vanhempanikin tulevat siihen vaiheeseen, että eivät enää pysty kotona asumaan ja se hoito, mitä kunnat vanhuksille nyt tarjoaa on mielestäni useimmissa tapauksissa vähintäänkin ala-arvoista.

Onko ihmisarvoista elämää maata suuren laitoksen kalterisängyissä, kusisissa vaipoissa, (joita ei välttämättä ehditä vaihtaa edes päivittäin), virtsainfektioissa ja makuuhaavaisena? Sitähän se vanhustenhoito nykyään on. Harvassa kunnallisessa vanhainkodissa kun päästään edes tyydyttävään hoitotulokseen, missä vanhus pääsisi kerran viikossa ulkoilemaan ja nauttimaan muusta viriketoiminnasta, kuten vaikka askartelusta. Ongelma on se, että yhä vain säästetään. Ja ne reppanat lähihoitajat, jotka joutuvat työskentelemään laitoksessa, heidän vastuulle kasaantuu kohtuuttoman paljon työtä.

Eilen ajankohtaisessa kakkosessa käsiteltiin Pirkanmaalla sijaitsevan Koukkuniemen vanhainkotia esimerkkitapauksena. Siellä yhden yöhoitajan (perushoitaja) vastuulla oli öisin kaksi tavallista osastoa + dementiaosasto.

Lääketieteen ansiosta me elämme pidempään - tai elämme ja elämme, ts. elimemme toimivat. Mutta onko mitään järkeä pidentää ikää lääkityksellä, jos yhteiskunta ei kuitenkaan pysty tarjoamaan ihmisarvoista elämää.

Jatkan tähän vielä, että omat isovanhempani saivat elää viimeiset vuotensa yksityisessä hoitokodissa, suuressa omakotitalossa, jossa asui kuusi muuta vanhusta, kodinomaisessa ympäristössä. Kiitos vaarin suuren eläkkeen. Toivoisin voivani antaa omille vanhemmilleni samaa.

Sannnu kirjoitti:Onko ihmisarvoista elämää maata suuren laitoksen kalterisängyissä, kusisissa vaipoissa, (joita ei välttämättä ehditä vaihtaa edes päivittäin), virtsainfektioissa ja makuuhaavaisena? Sitähän se vanhustenhoito nykyään on.

Minä olen tuota paljon enemmän huolestunut siitä ettei läheskään kaikille tule edes riittämään noita laitoshoitopaikkoja, vaan suuri osa jätetään pakostakin kotiinsa mätänemään: kodinhoitaja käy ehkä kerran viikossa tarkistamassa tilanteen, ja auta armias niitä joilla ei ole sukulaisia lähellä auttamassa.

Ratkaisuehdotuksia? Perintövero sataan prosenttiin jotta ilman omaa ansiotaan perintöä havittelevat (kuten Gattaca) pääsisivät osaltaan rahoittamaan vanhustenhoitoa?

hebuli kirjoitti: Minä olen tuota paljon enemmän huolestunut siitä ettei läheskään kaikille tule edes riittämään noita laitoshoitopaikkoja, vaan suuri osa jätetään pakostakin kotiinsa mätänemään: kodinhoitaja käy ehkä kerran viikossa tarkistamassa tilanteen, ja auta armias niitä joilla ei ole sukulaisia lähellä auttamassa

Näin on jo, ainakin pk-seudulla. Kodinhoitajat käyvät kolmesti päivässä, mutta apu rajoittuu lähinnä lääkkeiden antoon ja rupatteluun hoidettavan kanssa. Onneksi isovanhemmat asuvat lähistöllä.

Tätä keskustelua käydään juuri A-Talkissa ja kiehun täällä oikein huolella. Mä uskon, että laitospaikkoja löytyy ja niitä laitetaan löytymään tulevaisuudessakin..ts. säilytyspaikkoja, joiksi niitä mielelläni kutsun. Kalliimmaksi ne kotona käyvät hoitajat tulevat taatusi.

Faktaa: Nykyisten 85 -vuotiaiden kunto on huomattavasti huonompi kuin 20 vuotta sitten.

Psyykelääkkeiden käyttö vanhustenhoidossa on yleistynyt räjähdysmäisesti...

Sannnu kirjoitti:Kalliimmaksi ne kotona käyvät hoitajat tulevat taatusi.

Kts. yllä. Ei tule.

Ann kirjoitti:Näin on jo, ainakin pk-seudulla. Kodinhoitajat käyvät kolmesti päivässä, mutta apu rajoittuu lähinnä lääkkeiden antoon ja rupatteluun hoidettavan kanssa. Onneksi isovanhemmat asuvat lähistöllä.

Tarkoitit varmastikin kolme kertaa viikossa?!? Oman kokemukseni mukaan jopa tuo tekee hoitajille tiukkaa pk-seudulla, monesti käyvät vain 1-2 krt/vko, vedoten työvoimapulaan.

hebuli kirjoitti: Tarkoitit varmastikin kolme kertaa viikossa?!?

Jos käy keittiössä kääntymässä(5-15min) kolmesti päivässä, niin ei se kauheasti resursseja vie..

Okei, kai ongelma on myös siinä, että omaisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta. Tuossa A-talkissa heiteltiinkin ajatuksia siitä, että omaisten vastuulle voisi osittain laittaa vanhusten virkistämistoimintaa. Ja tietysti jotain on myös kultturellista perintöä. Suomessa vanhusten arvostus ei ole niin korkealla kuin esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa tai muissa välimeren maissa.

hebuli kirjoitti:Ratkaisuehdotuksia? Perintövero sataan prosenttiin jotta ilman omaa ansiotaan perintöä havittelevat (kuten Gattaca) pääsisivät osaltaan rahoittamaan vanhustenhoitoa?

Perintöveroahan tässä on tarkoitus pienentää, jos sen vanhan kääkän saisi lopultakin suostuteltua myymään. Muuten paskanakki taloudellisesti. Ja joutuuhan siellä ehkä töitäkin tekemään ja verojakin maksamaan sittenkin.

Ongelmahan kuulemma on, että nykyään "ei ole varaa" mm. vanhustenhoitoon. Aina vähemmän varaa mitä enemmän maassa on varaa. Ehdotankin, että paljon matkustelevien Kityläisten tuloista kupataan lisää veroa yhden ulkomaanmatkan hinta vuodessa. Tietenkään heillä ei ole siihen varaa, ja kärsivät niin hirveästi, ettei märissä lakanoissaan makaavien vanhusten kärsimykset paina siinä mitään. Sitäpaitsi kansantaloudellisesti tuottavampaahan heidän olsi uhrautua kuluttamaan se summa vaikka autoon ja 3G-puhelimeen. Sillä lailla he kiihdyttäisivät yrityselämää, josta se hyöty suodattuisi vanhuksillekin.. vuoteen 2100 mennessä. Missään tapauksessa samaa hyötyä vanhuksille ei saataisi suoralla siirrolla terveys- ja sosiaalihuoltoon. Olisi sitäpaitsi kommunismia.

Mutta näihän ei tietenkään voi tehdä, koska tuo maamme kärkiaines ei sitten mitenkään motivoituisi tekemään töitä. Menisi loputkin päivästä Kityyn valittamiseen kurjasta osastaan. Elcokin joutuisi viettämään yhden viikonlopun lisää peräti kotimaassa. Ihan kamalaa. Kuihtukoot vanhukset mieluummin nestehukkaan.

Sannnu kirjoitti: Lääketieteen ansiosta me elämme pidempään - tai elämme ja elämme, ts. elimemme toimivat. Mutta onko mitään järkeä pidentää ikää lääkityksellä, jos yhteiskunta ei kuitenkaan pysty tarjoamaan ihmisarvoista elämää.

Ottaen huomioon myos sen etta se laakitys jolla elinikaa pidennetaan syo toisaalta sita elamisen laatuun satasattavaa rahamaaraa.
Eli kaytetaan kalliita laakkeita ja hoitoja jotta elettaisiin pitempaan, kuitenkin kaytettavissa oleva rahamaara on vakio tai vahintaankin rajallinen, joten joudutaan saastamaan sitten muissa kohteissa kuten henkilokunnassa, virkistystoiminnassa yms.

Yleisesti ottaen olen kummastellen seurannut varsinkin sairaaloiden kayttaytymista. Resursseja tuntuu menevan tolkuttomasti tehottomuuteen, joka ei todellakaan tarkoita itse hoitohenkilokuntaa vaan paatoksentekoportaasta lahteneiden heikkojen paatoksien lopputulosta erityisesti laitosten valisessa yhteistyossa. Valilla nayttaa silta etta paatoksien pidempiaikaista vaikutusta ei osattaisi ollenkaan arvioida. Mutta se on jo hieman laajempi topikki joka vain sivuaa tata joten eipa siita sitten enempaa.

Gattaca kirjoitti:...

Joo, pelkkää tyhjää hurskastelua taas. Se on aina vaan niiltä muilta joilta pitäisi kerätä enemmän veroja, ei meidän pikku Gattaca-paralta. Paskanpuhumista parhaimmillaan.

Sannu kritisoi nyt ehkä vähän turhan tiukalla otteella.

Kunnilla kuitenkin on hoitovastuu. Mummoja ei noin vain jätetä sinne kotiin mätänemään (ellei kyseessä yksinäinen, erakkoluonteinen tapaus, joka ei osaa/halua/pysty/voi yms. hakea sitä hänelle kuuluvaa oikeutta hoitoonsa.

Tällähetkellä vanhustenhoitomme ei ole mitenkään ällistyttävän huonolla pohjalla. Eriasia on sitten just ehkä about 20 vuoden päästä, jolloin olemme kusessa. Tuolloin todennäköisesti olemme siinä tilassa, missä Norja nyt. Huutava pula hoitajista ja lähes hinnalla millä hyvänsä saatava hoitsuja jostain, vaikka sitten sieltä vinkuintiasta. Tällähetkelläkin maamme hoitajissa maahanmuuttajat ovat lisääntyvä voimavaramme.

Tietty siinä on se juttu, että vanhuksen pitäisi olla tänäpäivänä todellakin huonossa kunnossa, ennenkuin hän pääsee johonkin laitoshoitosysteemiin kiinni. Viimesen päälle korostetaan omaishoitoa ja muuta naapuriapua, jotta saataisiin kustannukset mahdollisimman vähäisiksi. Oma mummoni asuu pohjosessa. Enoni on hänen omaishoitajanaan ja siinä sivussa vielä pari tätiänikin asuu samassa pitäjässä (tai toisella puolella jokea, Ruottissa). Silti mummollani on oikeus kunnan tarjoamaan kotihoitoon (joka ei toki ole ilmaista), jota hän saa kolmesti päivässä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kunnan kodinhoitaja tai lähihoitaja käy tsekkaamassa, että mummo tolpillaan, mittaa verenpaineet, rupattelee hetken, vaihtaa vaipat ja heittää napit naamariin ja tietty kattoo, että tuo on jotain saanu syötyäki. Tämän lisäksi mummolla käy vielä sairaanhoitaja pari kertaa viikossa tsekkailemassa. Että ei paskemmin, kun on vielä olemassa ne kaikki kaheksan lastakin ja niitten lapsen lapset. Valitettavasti kaikilla mummoilla ei kuitenkaan ole näin.

Kyllä, olen tuolla entisessä työpaikassani vanhustenparissa nähnyt myös niitä yksinäisiä vanhuksia, joilla ei yhtikäs ketään omaisia. Kukaan ei muista eikä mitään.... noitten kohtaloita kun miettii, ei voi kyllä riemusta kiljua.

Niin, ja niistä hoitajaraukoista. On toki olemassa vanhuspuolen yksiköitä, etenkin kunnallisella tasolla, joissa vanhustenhoito on oikeasti erittäin puutteellista. Ainainen kiirus. Aikaa ei juuri vanhusten kanssa juttelemiseen jää. Kaikki hoitohommat tehään mekaanisesti, mahdollisimman nopeasti, että ehtii hoitaa kaikki työvuoron aikana hoidettavat jutut. Homma menee kutakuinki näin: aamulla mummot ja papat sängystä ylös (jos eivät ole vuodepotilaita), vaatteet päälle, vessaan, parranajo, hiusten kampaus, tekareittenpesu, aamupala (syöttäminen), vessaan (maholliset vatsantoimitukset), lepäämään hetkeks, lounaalle, vessaan, lepäämään, kahville, vessaan, syömään, yövaatteet päälle, iltapala, vessaan..... + ne ylimääräset vaippojen vaihot, ripuloinnit sun muut hässäkät... ja yks hoitaja tekee samanaikasesti kolmen eestä töitä, eikä juurikaan tauoista tietoakaan.

On toki silti olemassa myös palvelutaloja ja muita vanhushuollonyksiköitä, joissa on resursseja ja joissa ei ole se ainainen kiire. Joissa ehditään ihan oikeasti kohtaamaan se vanhus sillai ihmisenelkein ja juttelemaanki. Nää tällaset yksiköt yleensä löytyy joko kolmannelta sektorilta tai ihan yksityisistä puljuista. Vanhushuollon yritykset tulevaisuudessa tulevat vain lisääntymään, koska tosiaan on se hoitovastuu ja kunnat on velvollisia kuitenkin järjestämään sitä hoitoa ja jos kunnilla ei itellään niitä resursseja ole, niin sitten ostetaan yksityisiltä ostopalveluna. Ihanan kallista, mutta elämä on.

Jotain, jonka kanssa painiskelen työaikana.

mustaenkeli kirjoitti:Kunnilla kuitenkin on hoitovastuu. Mummoja ei noin vain jätetä sinne kotiin mätänemään (ellei kyseessä yksinäinen, erakkoluonteinen tapaus, joka ei osaa/halua/pysty/voi yms. hakea sitä hänelle kuuluvaa oikeutta hoitoonsa.

Vastahan Tampere sai ihan oikeuden tuomion, jossa vaadittiin 100 hoitajan palkkaamista vanhainkotiin VÄLITTÖMÄSTI. Tampereen kaupungin edustajat totesivat vain, että 'kattellaan, mutta tuskin tulee tapahtumaan'. Hoiva-alan työvoimapula on täysin tuulesta temmattu väite. Käytännössä palkkoja on korotettu vain yksityisellä hoivasektorilla, jossa ei sitten yht'äkkiä olekaan mitään työvoimapulaa. Eli vanhainkoteihin saadaan vaivatta lisää hoitajia myös julkisella sektorilla, kunhan vain laitetaan työolot ja palkkaus kuntoon.

Käytännössä palkat eivät kuitenkaan tule nousemaan, koska todellisuudessa poliitikot ovat luvanneet vaalikarjalle kuun taivaalta: saman aikaisesti nykyiset 'pienet' verot ja Täydellisen Hoidon. Valitettavasti tuo Täydellinen Hoito maksaa enemmän kuin nykyiset 'pienet' verot, eli on yhtälönä mahdoton. Tätä salaisuutta sitten pyritään peittelemään valittelemalla samaan aikaan työvoimapulaa, käyttämällä surutta hyväksi pätkätyöläisiä, sekä olemalla nostamatta palkkoja huutavasta tarpeesta huolimatta. Suoraselkäistä meininkiä.

Bluntly kirjoitti:Jotain, jonka kanssa painiskelen työaikana.

Asiaa! Tuossahan on logon alla tuollainen kätevä pizza-luukku!

Ei alle keski-ikäisen pitäisi miettiä vanhustenhoitoa vielä ollenkaan. Tuntuu vähintään sairaalta ajatella edellisen polven hyvinvointia jos seuraavakaan ei tule vielä toimeen omillaan - jos sitä nyt on edes olemassa.