Joo, mullekin meinasi tulla tästä ongelma kun olin radalla viime lauantaina. Ravintolassa joka toinen vastaantulija kysyi olinko ollut Englannin vai Portugalin puolella (näin rankkarikisan lopun kun oli TV auki naaman edessä kyseisessä juottolaitoksessa, en edes tiennyt sinne mennessäni että on jotain tärkeitä pelejä menossa). Mietin kuumeisesti kumpi olisi poliittisesti korrektimpi valinta, mutta arvoin Portugalin. Olin siis ilmeisesti Portugalin kannattaja. Useimmat tuntuivat olevan Englannin, en ymmärrä miksi. Ehkä heitä kiehtoo englantilaisten värikäs jalkapallohuliganismihistoria.MGandhi kirjoitti:Näitä vierasmaalaisia jengejä, joiden pelaajat eivät varmaan edes tiedä missä (tai mikä) Suomi on, fanitetaan kuin oman kylän seuroja. Ei mene jakeluun. Toki hyvää matsia on mukava katsella, mutta vaikka kuinka koitan en pysty valitsemaan itselleni mitään suosikkia.
Sama toistui illan toisessa pelissä, kun Brassit ja Ranska pelasivat. Seurasin sivusilmällä, ja uteluihin olin valinnut suosikkimaakseni Ranskan ihan vain siitä syystä koska kaikki muut tuntuivat jostain käsittämättömästä syystä olevan Brassien kannattajia. Eräskin heiveröinen tyyppi löi edessäni ollutta tyhjää tuolia täysillä nyrkillään kovin suurieleisesti ja huusi "Voi vittu!", kun Ranska teki maalin. Epäilen tuon eleen olleen 90% teatteria jolla yritettiin tehdä vaikutus muihin paikallaolijoihin, varsinkin naisiin. "Katsokaa kuinka kuumaverinen ja kiihkeä latinofani olen, huuuu!".
Eipä silti, minun osakkeeni nousivat kun en ollut kovin kiinnostunut matsista. Eräs todella hemaiseva nainen tuli juttelemaan kanssani ja kyselemään milloin tuo halvatun peli oikein loppuu, kun hänen poikakaverinsa ei tee muuta kuin seuraa ottelua. Hetkeä myöhemmin kyseinen mies tuli vessasta mustasukkaisena väliin jotta emme juttelisi keskenämme. Mihinkäs se futis yhtäkkiä unohtui?
Loppuillan sitten vietinkin kahden nätin nuorennaisen seurassa jutellen kaikesta muusta paitsi futiksesta. Olin päättänyt että tutustun sillä retkellä edes yhteen uuteen (vastakkaista sukupuolta edustavaan) ihmiseen, ja ylitin itseni kaksinkertaisesti. Toisen kanssa jo vähän tsiigailtiinkin toisiamme pelin aikana silleen jou boks samalla kun kaikki muut paikan miehet silmäilivät vain telkkaria, mutta en vielä silloin uskaltanut tehdä aloitetta zäp viuuuuuh donk donk.
Ps. Lievennyksenä todettakoon että Brassi-Ranska ottelu kyllä kiinnosti lähinnä siinä mielessä että kuulopuheiden mukaan vastakkain oli kaksi erittäin taitavaa joukkuetta. Melkein kuin finaalia olisi katsellut, I guess. Milloinkas se finaali pidetäänkään? Voisi taas mennä johonkin ravintolaan futisleskien lohduttajaksi.
Pps. Kaksi viikkoa sitten kaverini luulivat minun vitsailevan kun kysyin tosissani milloin Suomen pelit oikein ovat. Otaksuin Suomen olevan turnauksessa mukana koska niin monet suomalaiset odottivat pelejä innolla. Tämä lienee sama ilmiö kuin miten moni venäläinen kuulemma uskoi kyselyssä Venäjän mahdollisuuksiin turnauksessa.
