Avokumppanin kuolema - lainopillinen kysymys

[prosessi]

Mainitsin tuossa naimisiinmenoketjussa pelottavan esimerkin siitä, mitä voi tapahtua, jos ei mene naimisiin ja kumppani kuolee. Siihen on tullut vielä yksi kamaluus lisää, nimittäin ahneet miehen sukulaiset, testamentti kun oli jäänyt tekemättä.

Eli, miehen sisarukset eivät halua myydä avovaimolle heille mieheltä perintönä menneitä puolikkaita yhteisistä asunnosta ja mökistä, joten vaimo on hankalassa tilanteessa. Nyt hän miettii omien puolikkaidensa myyntiä, mutta voiko hän pakottaa perikuntaa ostamaan hänen osuuksiaan, tai pakottaa perikuntaa myymään omia osuuksiaan? Puolikasta mökkiä tai asuntoa on hieman vaikeaa ellei mahdotontakin myydä kenellekään ulkopuoliselle, joten mitä laki sanoo aiheesta?

[Riemumieli]

Kyse lienee yhteisomistussuhteesta, jota koskee laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958). Jokainen omistaja (avopso ja kuolinpesä toisena) määrää omasta osuudestaan, joten ei muuta kuin myyntiin vain, joko kuolinpesälle tai vaikka kenelle. Jos suhde ei tyydytä, pääsee siitä eroon. Helppoa kuin heinänteko.

PS. Lasku (1000 €) tulee postissa.

[prosessi]

Noin minäkin sen ajattelin, mutta entä jos perikunta ei osta? Kuka ulkopuolinen haluaisi ostaa puolikkaan jotain asuntoa/kiinteistöä, jos toisen puolikkaan omistaa riitainen perikunta? Mitä oikeuksia ostaja tuolla puolikkaallaan saisi, eli kannattaisiko kenenkään sitä ostaa?

[Riemumieli]

Katsopas tuosta ko. lain 9 §

Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Jaossa noudatettakoon soveltuvin osin, mitä perintökaaren [12 luvun 4 §:ssä] on säädetty.

Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastatettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.

Finlexistä lisää tietoa alimmasta myyntihinnasta ja muusta kivasta.

Urpo Kankaan sanoin avioliitto on halvin ja selvin omaisuudenjakojärjestelmä. Eli vastaisuuden varalle naimisiin mars, jos yhteistä omaisuutta paljon kertyy. Tai vaihtoehtoisesti rintaperillisiä, jolloin omaisuus menee omille lapsille, joita ei siis tule suututtaa.

[prosessi]

Kiitos. Juu, en siis ole minä kyseessä, vaan entinen naapuri ja nykyinen hyvä ystävä. Tuntuu kyllä kohtuuttomalta, että häneltä miehen lisäksi meni puolet yhdessä hankitusta omaisuudesta. Varsinkin kun tuota omaisuutta ei ollut mitenkään älyttömän paljon, toisin kuin noilla miehen sisarus-kusipäillä, joilla on valtava perintö omilta vanhemmiltaankin jakamatta, koska he ovat riidoissa keskenään. Nyt eivät riitele toistensa kanssa, kun voivat yhdessä hyökätä viemään veljen vaimolta tuhkatkin pesästä.

[Riemumieli]

Juu, en siis ole minä kyseessä, vaan entinen naapuri ja nykyinen hyvä ystävä.

Loppuajatukseni olikin yleinen ohjenuora kaikille vastaavien kysymysten kanssa painiskeleville tyyliin naida vai palaa.

[prosessi]

Juu, en siis ole minä kyseessä, vaan entinen naapuri ja nykyinen hyvä ystävä.

Loppuajatukseni olikin yleinen ohjenuora kaikille vastaavien kysymysten kanssa painiskeleville tyyliin naida vai palaa.

Juu, välillä kyllä miettii, että vaikea keksiä mitään niin vaarallista järjestelyä, kuin avoliitto yhteisellä omaisuudella. Meillekin tuo naimisiinmeno olisi vähintäänkin ajankohtaista, kun yhteisen maatilan takia verottaja perusti meille yrityksen. Kuulemma pakollinen jos ei ole naimisissa, joten helpommalla pääsee jos on aviossa eikä vain omista yhteistä y-tunnusta...

[Pehmis]

Vakavassa avosuhteissa elävien kannattaa säästää 100 € testamentissa, saa vastineeksi riskejä elämään, kuten sen tuleeko laadittua omin neuvoin pätevä, miten käy jos käy huonosti ja mistä kusesta itsensä löytää kun huonosti (lopulta) käy.

En ole kuullut yhdestäkään ihmisestä joka olisi selvinnyt elämästä hengissä. Joskus olis asiakkaana insinööri joka menetti 100.000 € koska päätti säästää testamentin tekemisessä 100 €

[Niba]

Vakavassa avosuhteissa elävien kannattaa säästää 100 € testamentissa, saa vastineeksi riskejä elämään, kuten sen tuleeko laadittua omin neuvoin pätevä, miten käy jos käy huonosti ja mistä kusesta itsensä löytää kun huonosti (lopulta) käy.

En ole kuullut yhdestäkään ihmisestä joka olisi selvinnyt elämästä hengissä. Joskus olis asiakkaana insinööri joka menetti 100.000 € koska päätti säästää testamentin tekemisessä 100 €

Hei ei sun ois tarvinu insinöörejä tolleen mollata, ne on ihan muutenkin tarpeeksi kitusakkia.