Mikä ja koska horjuttaa Microsoftin valta-asemaa?

[sivustahuutaja]

Tai ehkä koemme radikaaleja muutoksia ja kaikki kaupallinen softa muuttuu ilmaiseksi...

Just. Tai sitten ehkä kuitenkin ei? En nimittäin keksi yhtään ilmaista lounasta.

[huima]

Just. Tai sitten ehkä kuitenkin ei? En nimittäin keksi yhtään ilmaista lounasta.

Sun Microsystems.

Monet heidän softistaan on nyt opensourcattu. Bisnes tulee raudasta, konsultoinnista ja supportista. Esimerkiksi American Express on heidän asiakkaansa - ja saa kiinteällä X dollaria / työntekijä tietyn softaportfolion tukineen kaikkineen käyttöönsä.

Samaan aikaan minä ja kolleegat katsotaan samoja softia oman työnantajamme käyttöön ja teemme arvioita ja laskelmia siitä millaisia paketteja voisi kasata, ja olisiko järkevämpää opetella softat itse talon sisällä vai hankkia konsultit hoitamaan homma meidän puolesta. Ja kuinka tarpeellista olisi hankkia softille se kaupallinen tuki.

Free as freedom.

Nih.

[huima]

Vähän ihmettelen mitä ne "organisaatiot" Suomessa on, joissa "satoja tai tuhansia ihmisiä" tekee duuninsa peeceellä ja mitä duunia ne tekee. Ja onko niitä sittenkään kuinka paljon ja onko se konemäärä sittenkään muuta kuin hyttysen vittu koko reaalimaailman kotien/duunipaikojen joukossa.

Meidän organisaatiossa on verkossa vakituisesti koneita muutama tuhat ja siihen päälle vierailevat koneet. Verkon palveluita ja ohjelmia käyttää n. 40 tuhatta käyttäjää.

Koneiden määrää eri organisaatiossa voit arvioida esimerkiksi sen mukaan minkä kokoinen hallinto firmassa on, sillä yleisimmin ainakin hallinto joutuu tekemään työnsä tietokoneella. Mikäli organisaatiossa tehdään paljon tietotyötä, käytetään koneita varmasti läpi organisaation. Ajattele vaikkapa Vaisalaa tai vaikka Pöyryä.

Yritysmarkkinat eivät ole mikään hyttysen vittu suhteessa kotimarkkinoihin - ja jotta saat siitä jotain kuvaa, niin katsotaan suoraan hevosen suuhun.

Microsoftin tulosraporttia Q4/2006:
http://www.microsoft.com/msft/earnings/ ... q4_06.mspx

Segments ( luvut miljoonissa )

Client $2,504
Server and Tools 1,249
Information Worker 2,150

Voit lukea tarkemmin mitä eri segmentit ovat, mutta yksinkertaistettuna:
- client: käyttis ( OEM channel accounts for over 80% of total Client revenue )
- Server & Tools: SQL Server, kehitystyökalut jne.
- Information Worker: Office, Sharepoint, Visio, Project

Kotimarkkinoiden osuus Information Worker-kakusta on marginaalinen, sillä 'perus office' on ilmaista kauraa verrattuna Sharepointin ja kumppaneiden lisensseihin.

Servers&Tools on lähestulkoon puhtaasti yritysmarkkinoita.

Client-segmentti taas on hankalampi jakaa yksityis- ja yrityskäyttöön. Vaikka sitä ei jakaisikaan, niin jo pelkästään katsomalla noiden kahden segmentin koon suhdetta koko Microsoftin tulokseen -- pitäisi olla selvää että MS pelkää yrityskäyttäjien loikkaamista muille platformeille.

Yrityskäytön kohdalla Microsoftin on melkeimpä parempi jakaa käyttöjärjestelmät ja clientit lähes ilmaiseksi ja saada tulos servereiden hinnoittelusta, sillä kun yrityksen data ja toiminnot on rakennetu MS:n infrastruktuurin varaan, niitä ei niin nopeasti muutetakaan ( tiukka lock-in ). Ja vähän tuolla tavalla asiat tällä hetkellä ovatkin.

Äh, miksi taas vaivauduin. Gattaca kuitenkaan lue - tai väittää että tämä on vain jotain rinnakkaistodellisuutta.

[sivustahuutaja]

Monet heidän softistaan on nyt opensourcattu. Bisnes tulee raudasta, konsultoinnista ja supportista.

Arvokeskeiseen ajatteleluun nimenomaan kuuluu, että järjestelmien suhteen tarkastellaan kokonaiskustannuksia, jolloin softalisenssien hinnalla ei ole merkitystä itsessään. Avoimen koodin edut perustuvat ihan muuhun kuin ilmaiseen lisenssiin business-maailmassa ja 'ilmaisuus' on lähinnä näiden muiden hyötyjen sivutuote. MySQL:n kaksoislisensointi kertoo aika selvästi, että suojatun koodin edut nähdään kirkkaina liike-elämässä.

[Flipperix]

Monet heidän softistaan on nyt opensourcattu. Bisnes tulee raudasta, konsultoinnista ja supportista.

Arvokeskeiseen ajatteleluun nimenomaan kuuluu, että järjestelmien suhteen tarkastellaan kokonaiskustannuksia, jolloin softalisenssien hinnalla ei ole merkitystä itsessään. Avoimen koodin edut perustuvat ihan muuhun kuin ilmaiseen lisenssiin business-maailmassa ja 'ilmaisuus' on lähinnä näiden muiden hyötyjen sivutuote. MySQL:n kaksoislisensointi kertoo aika selvästi, että suojatun koodin edut nähdään kirkkaina liike-elämässä.

Joops. Ilmaisen lounaan visioon nyt ei lankea edes 10 hengen konttorin visiönäärinen veljenpoikajohtaja, kyllä se vaatii aika tarkan miettimisen.

Vähän kyl tuosta huiman tekstistä pisti simmuun toi officen vähättely. Kuvittelis että maailman ylivoimaisesti myydyimmän sovelluspaketin tuotto-arvo olisi merkittävä ihan volyyminkin takia, myös yrityspuolella, vaikka yksittäisen lisenssin hinta olisi peanuts. Jos käytännössä 90% yrityskoneista tarvitsee vain sen office-lisenssin käyttiksen, palomuurin ja virussuojauksen lisäksi, niin pakkohan siitä on liikevaihtoa syntyä vähintään saman verran kuin 100 kertaa kalliimmista lisensseistä joita myydään 100 kertaa vähemmän?

En ole koskaan työskennellyt yhteisössä, jossa .doc, .xls ja .ppt eivät olisi de facto standardeja, eikä ihan heti tule mieleen mitään kumppaniyhteisöä jossa tilanne ei olisi sama. Sitä myöten standardeja, että monet dokumenttien hallintaan tarkoitetut työkalut ymmärtävät etupäässä vain niitä. Raha menee rahan luo, vanha totuus. Voi olla aika tuskainen prosessi kilpailutuksesta alkaen siirtyä vaikkapa sähköiseen dokumentinhallintaan jos työpaikalla on "säästösyistä" päätetty käyttää openofficea. Eikä tarvi edes aloittaa keskustelua ajanhallinnan ja outlookin välisestä yhteydestä.

[huima]

Avoimen koodin edut perustuvat ihan muuhun kuin ilmaiseen lisenssiin business-maailmassa ja 'ilmaisuus' on lähinnä näiden muiden hyötyjen sivutuote. MySQL:n kaksoislisensointi kertoo aika selvästi, että suojatun koodin edut nähdään kirkkaina liike-elämässä.

Niin? Mikä tässä oli uutta?

Avoimuudessa on kuten sanoit parikin puolta. Hinta on monissa ympäristöissä merkityksettömämpi kun sitä verrataan siihen miten asiat oikeasti toimivat, kuinka ratkaisuille saadaan tukea ja miten osaamista voidaan kehittää. Ohjelmien käyttäjille avoimuus tarkoittaa mahdolllisuutta tutkia, muokata ja ymmärtää ohjelman toiminta paremmin - ja sitä kautta käyttää ohjelmia paremmin.

Kaikille avoimuus ei ole tärkeää tai edes merkityksellistä, tai kilpailuetua tuovaa - joten tuotteiden avaaminen ei ole tekijöille järkevää. Sunin veto perinteisesti suljetuilla inftrastruktuuri-softien markkinoilla on ollut kova veto - ja muuttanut ainakin minun silmissäni kenttää huomattavasti.

[sivustahuutaja]

En ole koskaan työskennellyt yhteisössä, jossa .doc, .xls ja .ppt eivät olisi de facto standardeja, eikä ihan heti tule mieleen mitään kumppaniyhteisöä jossa tilanne ei olisi sama.

Tutkimuksissa on havaittu ihan tavallisen tiedonjakamisen tehostamisen olevan yleensä tehokkain tapa lisätä tuottavuutta toimistossa. Tätä taustaa nähden olisi hullua ottaa riski esim. Open Officeen siirtymällä. Ylipäätään en usko Officen kopion pystyvän koskaan syrjäyttämään alkuperäistä. Sen sijaan uudeksi kuninkaaksi voisi nousta jokin muu ohjelmistoryväs, joka hanskaa virheittä MS-tuotteet ja pystyy tarjoamaan paremman tiedonjako ympäristön kuin Office. Kopio ei siis riitä, joten siitä vaan kehitystyöhön.

[Flipperix]

Kopio ei siis riitä, joten siitä vaan kehitystyöhön.

Joka taas on aika lailla resurssi- ja copyrightkysymys, jotka eivät suinkaan siis ole MS:n heikoimmat puolet

Vaikea kuvitella, että kunhan MS joskus oikeasti saa puheentunnistuksensa kehitettyä tasolle jossa se herättää muutakin kuin naurua, integroi näppärästi intuitiiviset ominaisuudet officeen, omaan mediasoittimeensa, omaan <nimeä tähän jokin osa-aluet> niin siinä on taas uusi koukku, joka vetää. Tuntuu olevan sen verran vaikea kehitystyö, että mikään opensource-ympäristö ei siihen varmaankaan veny. Varsinkaan kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisyyden tuki on taas yksi niitä asioita joissa MS on pirun vahvoilla. Englannintaitoisten IT-nörttien bisnessegementillä ratkaisut voi varmasti tehdä helpommin ottamatta huomioon inhimillistä tekijää. Muilla aloilla ei voi, tietotekniikan pitää vain palvella tuottavuutta, ei olla sen hidaste.

[sivustahuutaja]

Kaikille avoimuus ei ole tärkeää tai edes merkityksellistä, tai kilpailuetua tuovaa - joten tuotteiden avaaminen ei ole tekijöille järkevää. Sunin veto perinteisesti suljetuilla inftrastruktuuri-softien markkinoilla on ollut kova veto - ja muuttanut ainakin minun silmissäni kenttää huomattavasti.

Tyypillisesti dominoiva osapuoli pyrkii suljettuun systeemiin ja haastajan asemaan joutuva rummuttaa rauhallista yhteiseloa kaikkien kanssa. Sun joutui turvautumaan jälkimmäiseen kun myynti alkoi yskiä ja kvartaalit tipahtelivat pakkaselle. PC + linux -ratkaisut purivat rautariippuvaiseen Suniin pahemmin kuin Microsoftiin. Sun tekee edelleen tappiota myynnin parantumisesta huolimatta ja 5000 henkeä pitäisi vielä lapioida pihalle.

[huima]

Vähän kyl tuosta huiman tekstistä pisti simmuun toi officen vähättely. Kuvittelis että maailman ylivoimaisesti myydyimmän sovelluspaketin tuotto-arvo olisi merkittävä ihan volyyminkin takia, myös yrityspuolella, vaikka yksittäisen lisenssin hinta olisi peanuts.

Siis toki Office on merkittävä jo sen takia, että se monessa paikassa joudutaan ottamaan koneisiin joka tapauksessa. Ajattelin asiaa sellaisen muistikuvan mukaan että kun katsotaan yrityshintoja, ei Windowsin-lisenssin päälle Office maksanut enää juurikaan mitään. Ja pointtina siis juuri pitää huolta siitä että Office olisi joka koneessa ja se pysyisi de facto standardina.

Tässä on nyt muistettava että en puhu RETAIL-myynnistä, vaan volyymilisenssoinnista, joka on käsittääkseni suosituin tapa yritysmaailmassa käyttää MS ohjelmistoja alkaen ihan pienyrityksistä. ( http://www.microsoft.com/licensing/reso ... fault.mspx )

Volume licencing-ohjelmissa MS:hän ei enää myy niinkään ohjelmia - kuin ohjelmien käyttöoiekuksia X-vuodeksi, joten hinnoittelumallitkin ovat erilaisia.

[Gattaca]

Meidän organisaatiossa on verkossa vakituisesti koneita muutama tuhat ja siihen päälle vierailevat koneet. Verkon palveluita ja ohjelmia käyttää n. 40 tuhatta käyttäjää.

Niin tietysti TEILLÄ, ja epäilemättä he kaikki palavat halusta rukata käyttistään ja sovelluksiaan mieluiten kernel-tasoa myöten Uskotaan, mutta se onkin rinnakkaistodellisuus.

Koneiden määrää eri organisaatiossa voit arvioida esimerkiksi sen mukaan minkä kokoinen hallinto firmassa on, sillä yleisimmin ainakin hallinto joutuu tekemään työnsä tietokoneella. Mikäli organisaatiossa tehdään paljon tietotyötä, käytetään koneita varmasti läpi organisaation. Ajattele vaikkapa Vaisalaa tai vaikka Pöyryä.

Silti jäljelläolevassa savupiipputeollisuudessa, kuljetuksissa ja palveluissa se varsinainen tuote ei tule valmiiksi PC:tä naputtelemalla. Teollisuusmasiinoiden ohjelmoitavat logiikat tietääkseni eivät käytä PCtä ja normikäyttiksiä, päällepäin katsoen niitä ohjataankin erikoistuneilla kosketusnäytöillä.

MuTu-tuntumalla arvelisin, että pienissä yrityksissä ja konttoreissa on enemmän tietokoneita per kärsä kuin suurissa teollisuuslaitoksissa, kuljetuksissa ym ei-atknörttialoilla.

Yritysmarkkinat eivät ole mikään hyttysen vittu suhteessa kotimarkkinoihin

?? Enhän minä niin väittänytkään, sanoin:

Vähän ihmettelen mitä ne "organisaatiot" Suomessa on, joissa "satoja tai tuhansia ihmisiä" tekee duuninsa peeceellä ja mitä duunia ne tekee. Ja onko niitä sittenkään kuinka paljon ja onko se konemäärä sittenkään muuta kuin hyttysen vittu koko reaalimaailman kotien/duunipaikojen joukossa.

Taviskin näkee, että työpaikoilla on paljon koneita, ehkä enemmän kuin kotitalouksissa.
Ja jos kotilaloudessa on yksi kone ja kaksi-neljä henkeä, niiden ihmisten käyttämien koneiden enemmistö on luultavasti työpaikan puolella, yksi per kärsä siellä. Paitsi että kaikki eivät vieläkään työskentele päätteellä.

Mitä intin oli se, että vaikka satoja ja tuhansia organisaatioita on, olisiko niiden tarvitsema konemäärä sittenkään iso siivu muiden (tämän arkitodellisuuden ) työpaikkojen ja vielä kotitietokoneiden käyttisten markkinoista. Ja vaikka joku iso Vaisala Linuxiin siirtyisikin, tuskin kaikki vastaavat sentään, eli ei se mikään anti-Microsoft vallankumous olisi. Pikku-uutinen talouslehdissä ja insinöörilehdessä.

Sen takia luettelin niitä mieleeni tulleita Varkauden yrityksiä ja yhteisöjä. Toki kaikki Kitinäläiset työskentelevät satojen-kymmenientuhansien huippunörttien yhteisöissä , mutta mahtaako se silti olla merkittävä osuus koneiden tarpeesta työelämässä? Jumalperspektiivinne saattaa luoda harhan, että kaikki ovat "teikäläisiä" kun ette muiden kanssa juuri asioikaan.

Julkisen hallinnon puolella vosin kuvitella, että joku ministeriö mahtikäskyllä määräsi kaikki hirarkian alemmat portaat siirtymään vaikka Linuxiin. Ja se olisi valtava määrä. Silti se toiminta on niin hajautettua, softan ostopäätökset tehtäneen pienemmissä yksiköissä ja muutosvastus olisi tavallisilla konttorirotilla varmaan voimakas.

Yrityskäytön kohdalla Microsoftin on melkeimpä parempi jakaa käyttöjärjestelmät ja clientit lähes ilmaiseksi ja saada tulos servereiden hinnoittelusta, sillä kun yrityksen data ja toiminnot on rakennetu MS:n infrastruktuurin varaan, niitä ei niin nopeasti muutetakaan ( tiukka lock-in ). Ja vähän tuolla tavalla asiat tällä hetkellä ovatkin.

Äh, miksi taas vaivauduin. Gattaca kuitenkaan lue - tai väittää että tämä on vain jotain rinnakkaistodellisuutta.

Taas tuota jumaltason luuloa. Mitä vitun SERVEREITÄ sinä luulet niillä luettelemieni tasoisilla pienyrityksillä ja konttoreilla olevan? Niillä joissa ihmisten valtaosa työssä käy? Kaikissa ei ole edes VERKKOA!

Koneet ja käyttiset ostetaan niin että joku menee Dataenteriin tai pieneen ATK-huoltoon tilaamaan, yksin kappalein.

Ohjelmien käyttäjille avoimuus tarkoittaa mahdolllisuutta tutkia, muokata ja ymmärtää ohjelman toiminta paremmin - ja sitä kautta käyttää ohjelmia paremmin.
.

Ruahahahhaha!111
Menehän sanomaan tuo savolaiselle viisikymppiselle kirjanpitäjä-akalle niin kuulet ilmaisun: "MITTEE? En mie. En ossoo enkä halluu."

Englannintaitoisten IT-nörttien bisnessegementillä ratkaisut voi varmasti tehdä helpommin ottamatta huomioon inhimillistä tekijää. Muilla aloilla ei voi, tietotekniikan pitää vain palvella tuottavuutta, ei olla sen hidaste.

Aamen. Toistan, että kansan ruohonjuuritasolla on suuri haluttomuus ja kyvyttömyys käyttää englanninkielisiä sovelluksia.

Eri asiaan sitten että vaikka en varsinaisesti konttorirottien duuneista tiedä.. mistä tulee paine päivittää Officea? Mitä Office XP:llä voi tehdä, mitä sama sihteerikkö tai kirjanpitäjä ei tekisi jo Office 97:lla? Sen ajan Wordilla ja Excelillä? Tuleeko siinä eteen keinotekoiset yhteensopivuusongelmat, joilla MS pakottaa päivittämään?

[NuoriDaavid]

Tämmöisen

http://www.wyse.com/products/winterm/S10/index.asp

jatkeena olen nyt.

Tämä antaa hyvän kuvan laitteen koosta

http://www.wyse.com/products/winterm/S30/BackMount.htm

Käyttis:

http://www.wyse.com/products/software/os/

Hyvin tuntuu toimivan.

[huima]

Sen takia luettelin niitä mieleeni tulleita Varkauden yrityksiä ja yhteisöjä. Toki kaikki Kitinäläiset työskentelevät satojen-kymmenientuhansien huippunörttien yhteisöissä , mutta mahtaako se silti olla merkittävä osuus koneiden tarpeesta työelämässä? Jumalperspektiivinne saattaa luoda harhan, että kaikki ovat "teikäläisiä" kun ette muiden kanssa juuri asioikaan.

Huokaus sun kanssa, haluat lukea asiat aina sivusta ja olla ymmärtämättä lainkaan mitään muuta näkemystä.

Kun yrityksen koko kasvaa ja tietokoneiden määrä kasvaa, muuttuu se kuinka sitä IT-ympäristöä hallitaan ja kehitetään oleelliseksi kysymykseksi - ja silloin yleensä katsotaan mielenkiinnolla myös muita mahdollisuuksia kuin perus PC-malli tai Windows-arkkitehtuuri.

Se ei muuta sitä että pienissä pajoissa ja firmoissa asioita tehdään kuten tehdään, mutta kun koneita alkaa olla useita kymmeniä -
mietitään niiden ja softien ostamisen sijaan jo esimerkiksi leaasingia ja volume licensingia. Jos olisit ollut rahaa tuottavissa firmoissa töissä - jopa sellaisissa pienissä - tietäisit että monikaan firma ei halua pitää rahoja kiinni IT-laitteissa, vaan mieluummin maksaa pidemmällä aikavälillä enemmän leasingkoneista.

Vaihtojen katsominen ja miettiminen ei lähde niinkään anti-Microsoft -asenteesta, vaan kustannuksista ja lisäarvosta jota ne valinnat saavat aikaan siinä koko IT-ympäristössä esimerkiksi paremman hallittavuuden kautta.

Esimerkiksi miksi firman sähköposteja ei laitetakaan Exchangeen, vaan viritetään konsultin avulla Linux email-palvelimeksi hoitamaan saman asian ja päälle web-kalenteri hoitamaan ihmisten ajanhallintaa.

Julkisen hallinnon puolella vosin kuvitella, että joku ministeriö mahtikäskyllä määräsi kaikki hirarkian alemmat portaat siirtymään vaikka Linuxiin. Ja se olisi valtava määrä. Silti se toiminta on niin hajautettua, softan ostopäätökset tehtäneen pienemmissä yksiköissä ja muutosvastus olisi tavallisilla konttorirotilla varmaan voimakas.

Suosittelen silti Mutu-tuntuman sijaan joskus selvittämään asioita ja katsomaan mitä valtionhallinnossa tapahtuu tietotekniikan saralla. Hankenimiä esimerkiksi ValtIT ja OpIT.

Menehän sanomaan tuo savolaiselle viisikymppiselle kirjanpitäjä-akalle niin kuulet ilmaisun: "MITTEE? En mie. En ossoo enkä halluu."

Ja taas luet asioita vain kuten haluat.

Se viisikymppinen savolainen kirjanpitäjä käyttäisi ihan tyytyväisenä hänelle verkon yli pyörimää suomenkielistä ohjelmaa, kun se hänelle siinä ympäristössä tarjotaan - oli se ympäristö sitten perinteinen pc-pohjainen windows-arkkitehtuuri tai jotain muuta.

Kysymykset avoimuudesta eivät ole merkityksellisiä niiden ohjelmien loppukäyttäjille, vaan niille jotka rakentavat ja ylläpitävät organisaation IT-ympäristöä.

Ja tässä on se yksi iso kuilu satunnaista Linux-jakelua kokeilevan loppukäyttäjän tulkinnasta Linuxin mahdollisuuksiin korvata windowsia tietyissä ympäristöissä versus erilaisten it-päälliköiden ja -asiantuntijoiden ajatukset.

Microsoftin ohjelmistot tarjoavat edelleen out of the box ja ilman suurempaa ennakko-osaamista työkalut aasioiden pyörittämiseen - jopa siinä määrin että sinä Gattaca olisit voinut olla toisella asenteella ja persoonallisuudella jonkun pienen paikallisen firman IT-päällikkö.

Eri asiaan sitten että vaikka en varsinaisesti konttorirottien duuneista tiedä.. mistä tulee paine päivittää Officea? Mitä Office XP:llä voi tehdä, mitä sama sihteerikkö tai kirjanpitäjä ei tekisi jo Office 97:lla? Sen ajan Wordilla ja Excelillä? Tuleeko siinä eteen keinotekoiset yhteensopivuusongelmat, joilla MS pakottaa päivittämään?

Kun ne yritykset eivät välttämättä osta ja omista niitä Officejaan - vaan omistavat vain käyttöoikeutta. Kun sopimuskausi loppuu, uusitaan sopimus . Tuon takia päivittäminen on yritykselle sinällään ilmaista, koska maksu menee joka tapauksessa.

[Flipperix]

Nd, en yhtään epäile thin clientin käyttökelpoisuutta. Tyhmät päätteetkin olivat tiettyihin tarkoituksiin hyvä ratkaisu.

[huima]

Tässä hieman infoa ja hyvä Flash-presentaatio ( toinen linkki ) siitä mistä oikein on kyse, kun hallitaan isompaa ympäristöä -- ja miten ne Windows PC:t eivät ole välttämättömyys tulevaisuuden työpaikalla.

http://www.sun.com/software/sdis/index.xml

http://www.sun.com/software/media/flash ... index.html

[NuoriDaavid]

Nd, en yhtään epäile thin clientin käyttökelpoisuutta. Tyhmät päätteetkin olivat tiettyihin tarkoituksiin hyvä ratkaisu.

Kyllä tämä tosiaan tässä käyttötarkoituksessa toimii hyvin. Huiman flash-linkki sen sijaan ei auennut

Teoriassahan sama periaateratkaisu voisi toimia kotonakin. Digi-TV:n vaatima kaistanleveys on muistaakseni 2MB:stä ylöspäin, eli ilmeisimmin nykytasoiseen TV-kuvaan riittävä kaistanleveys on jo käytössä.

Ken elää hän näkee.

[aasi]

Yksi hidaste Linuxin yleistymisessä organisaatioissa on silti sopivan osaavan työvoiman puute. Olen päässyt / joutunut sivusta (ja vähän päältäkin) seuraamaan kuinka hankalaa on saada Linux-ympäristössä toimivaa softaa toimitettua isoille jähmeille asiakkaille, kun vastaanottajalta ei löydykään riittävästi osaamista omasta takaa.

[Vadim]

Mikkisoftan rahasammot ovat tänä päivänä Windows (n. 65 % liiketuloksesta) ja Office (n. 55 % liiketuloksesta). Noiden liiketoimintayksiköiden kate on muhkeat 70 %, eli keskimäärin kun ostaa 100 eurolla Windows- tai Office-lisenssin, summasta vain 30 euroa menee tuotteiden kehittämis-, markkinointi-, jakelu- ja muihin liiketoimintakuluihin.

Itse pidän melko todennäköisenä, että Mikkisoftan perinteisen ydinliiketoiminnan kannattavuustaso tulee laskemaan merkittävästi lähimmän kymmenen vuoden sisällä, ja jos yritys haluaa jatkossa olla yhtä suuri ja mahtava, pitää sen keksiä liiketoimintansa uudelleen.

...

Samanlainen kehitys on näkyvissä tekstinkäsittely-, esityksen teko- ja taulukkolaskentaohjelmien suhteen. Sen lisäksi, että niitä saa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi avoimen lähdekoodin puolelta, nyt myös Google tarjoaa netissä ilmaiseksi vaihtoehtoja. Nämä eivät taida nykyään olla ihan samaa tasoa Office-paketin ohjelmien kanssa, mutta kun softaa on niin helppo kopioida uskon, että viiden vuoden sisällä ero on paljon pienempi.

Olen pingviinikonsultin kanssa samaa mieltä. Varovaisesti veikkaan, että käyttöjärjestelmällä tulee olemaan yhä vähemmän merkitystä, ja keskeisemmän roolin saavat sitten erilaiset päätelaitteet, jotka tulevat pääosin pohjautumaan erilaisille linux-varianteille.

Microsoftin valta-asemaa on tukenut ns. applications barrier to entry, mikä tarkoittaa, että kun ohjelmia on tarjolla vain mikkisoftalle, ihmiset haluavat mikkisoftalla pyöriviä koneita. Mutta tällä ei ole enää suurtakaan merkitystä, koska ohjelmien nettilevitys ja web-pohjaiset sovellukset, kuten tämä Google-esimerkki, ovat helpottaneet jakelua ja saattaneet ohjelmistot melko lailla kaikkien saataville. Lisäksi keskeiset ohjelmistopaketit, kuten Office, ovat jo aikaa päivää sitten lakanneet olemasta tavallisille käyttäjille kiinnostavia, koska niissä on yksinkertaisesti liikaa ominaisuuksia. Minä en ainakaan keksi yhtään syytä päivittää Officea uuteen versioon; päin vastoin, taidan hankkia tuleviin Mäkkeihini joko avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ostaa Applen vastaavan ohjelmistopaketin, tai sitten käyttää Googlen verkkopalveluja.

[Vadim]

MS on lanseeraamassa omaa soitinta, joka taas luonnollisesti tukee vain Media Playeria siinä missä iPodit pelaavat vain iTUnesin kansssa

Ja juuri tästä syystä en osta(isi) kumpaakaan. Käytän tällä hetkellä Creativen soitinta.

Itse asiassa olen siinä käsityksessä, ettei soitin tule tukemaan Media Playeriä vaan jotain ihan muuta standardia. Microsoft on yrittänyt läpimurtoa kannettavien laitteiden saralla Plays For Sure (hahhhaa) -aloitteellaan, mutta ilman haluttua vaikutusta. Ilmoituksellaan Mikki tietysti urinoi yhteistyökumppaneidensa muroihin.

Odotankin mielenkiinnolla Applen kännykkää, jonka julkistaminen lienee vain ajan kysymys.

[Vadim]

Saahan sitä uskoa. Minä taas uskon, että kotiviihdelaitteistoina erilaiset moniprosessoriset tehokkaat vempaimet senkun yleistyvät ja vaikka nettikäyttö tapahtuisikin pääasiassa mobiilina ja/tai jonkinlaisilla tyhmillä päätteillä, niin PC ei katoa, vaan muuttuu kodin toimintoja hallitsevaksi keskukseksi. Se on lankapuhelin, elokuvateatteri, pelikone jne. Ja sellainen vekotin voi pohjata vain loppukäyttäjälle helpolla systeemillä, MS suunnittelee jo puheentunnistuksen tuomista vekottimiinsa, ja sellainen ei voi toimia millään etänä, vaan puheentunnistus vaatii käsittämätöntä määrää prosessoritehoa.

Yritysratkaisuissa taas Mikkisoftalla on se loputtoman oloinen etu, että kaikki osaavat käyttä winukkaa ja officea, mikrotuesta erkki etumerkkiin. On suunnaton resurssi uudelleenkouluttaa nämä ihmiset, ja kuten todettu, avointen ohjelmistojen kehitys ei suinkaan ole omiaan rohkaisemaan kilpailevia tuotteita. Minkään yrityksen tietohallinto ei voi toimia etänä toisen firman varassa, vaan palvelinten täytyy olla sisäisiä jo tietoturvasyistä. Useiden käyttäjien hallintaa ja resurssien jakamista koskevissa asioissa, ylläripylläri, MS:n osaaminen on valovuosia muita edellä. Kuka tähän suoneen voi iskeä väliin, kun MS pitää huolen siitä, että päätteiden käyttisten on oltava samaa kamaa

Mitä ensimmäiseen argumenttiin tulee, sanoisin, että ihmiset tyypillisesti valitsevan laitteen, joka tekee yhtä asiaa hyvin, kuin laitteen, joka tekee montaa huonosti. Vaikka uskon ehkä jossain määrin konvergenssiinkin, oma arvaukseni on, että samoista toiminnoista (musiikin kuuntelusta, videoiden katselusta, pelien pelaamisesta, puheluista) käydään kiivasta sotaa erilaisten päätelaitteiden välillä. Sodassa voittaa se, joka ymmärtää käyttäjän tarpeen, ja Microsoft ei ole tässä vahvoilla. Sen asiakkaitahan ovat aina olleet etupäässä tietokoneiden valmistajat ja yritykset, eivät niinkään loppukäyttäjät.

Mitä toiseen argumenttiin tulee, sanoisin, että ylläpitohenkilöiden armeija on nimenomaan seurausta siitä, että Mikkisoftassa on jokin vialla. Itse käyttöliittymät ovat siinä määrin identtisiä tätä nykyä, että käyttäjän pääongelma ei ole liittymä, vaan se, kuinka huonosti koko systeemi toimii. Mitä tulee tietoturva-asioihin, katsoisin, että sekään ei oikein pidä kutiaan. Yritys, joka ei ole erikoistunut tietoturvaan, ei voi ylläpitää kovin korkeaa tietoturvan tasoa, eikä periaatteessa ole kovin suurta eroa sillä, missä palvelimet sijaitsevat - niihinhän voi joka tapauksessa joku murtautua piuhoja pitkin riippumatta siitä, kuka palvelimet ja piuhat omistaa. Käsityksesi kuulostaa hieman aataminaikaiselta.

[Vadim]

Tavis käyttää sitä käyttistä, joka koneessa ostettaessa on. Ja se ei tule laajalti olemaan Linux, elleivät myyjät tule uskoon, valaistu, koe syvää nörttiyhteiskunnallista vastuuta ja taloudelliset edut ylittävää Microsoft-antipatiaa. Siis ei.

Niin no, länsimainen tavis. Mutta länsimaalaisia on ehkä miljardi, kun taas kehitysmaalaisia on viisi miljardia. Länsimaissa väestö supistuu, kehitysmaissa ei. Mikä tulee siis olemaan seuraava megatrendi? No, tietysti tietoteknisen vallankumouksen leviäminen koko maailmaan. Kasvu löytyy siis kehitysmaista, ei länsimaista.

Ongelmana on, että Mikkisofta ja pc-maailma palvelee kehitysmaita todella huonosti. Pitäisi olla lukutaitoa, englannintaitoa, sähköä, puhtaita paikkoja, jossa tietokonetta pitää, ilmastointia, ylläpitohenkilökuntaa, rahaa päivityksiin ja niin edelleen. Näistä paikalla ei ole yhtikäs mitään. Juuri siksi kännykät ovat supersuosittuja, ja ne itse asiassa tekevät monelta osin samanlaisia asioita kuin tietokoneetkin, vieläpä enenevässä määrin.

Luulenkin, että teknologisen vallankumouksen tässä suhteessa tekee joku muu kuin länsimainen yritys. Ensimmäiset askeleet on jo otettu: esimerkiksi Kiinan ja Brasilian linux-viehtymys; MIT Media Labin one computer for every child -projekti; ja niin edelleen. Länsimaiset yritykset eivät ymmärrä kasvumarkkinoita tarpeeksi hyvin, eivätkä useinkaan edes pyri näille markkinoille tuotteilla, jotka olisi räätälöity niiden tarpeisiin. Siksi kehitysmaiden yritykset tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan keräämään potin tuotteilla, jotka ovat liiketoimintamalliltaan dramaattisesti toisenlaisia kuin mihin länsimaissa on totuttu.

[Flipperix]

Mitä tulee tietoturva-asioihin, katsoisin, että sekään ei oikein pidä kutiaan. Yritys, joka ei ole erikoistunut tietoturvaan, ei voi ylläpitää kovin korkeaa tietoturvan tasoa, eikä periaatteessa ole kovin suurta eroa sillä, missä palvelimet sijaitsevat - niihinhän voi joka tapauksessa joku murtautua piuhoja pitkin riippumatta siitä, kuka palvelimet ja piuhat omistaa. Käsityksesi kuulostaa hieman aataminaikaiselta.

Juu-ust. Menes kysymään Nokian tietohallintojohtajalta, onko heillä aikeena siirtää datansa sijaisetsemaan fyysisesti yrityksen suojattujen toimitilojen ulkopuolella, niin saat varmasti aika röhönauruisen vastauksen. Käsityksesi kuullostaa hieman huuhaapiipaamaiselta.

[nokkaelain]

Kun yrityksen koko kasvaa ja tietokoneiden määrä kasvaa, muuttuu se kuinka sitä IT-ympäristöä hallitaan ja kehitetään oleelliseksi kysymykseksi - ja silloin yleensä katsotaan mielenkiinnolla myös muita mahdollisuuksia kuin perus PC-malli tai Windows-arkkitehtuuri.

Tällaista näköjään ehdotetaan Microsoftin vastaukseksi: "Windows Vista the last of its kind"

Ei taida kyllä pelkkä laitteiston virtualisointi ratkaista koko hallittavuusongelmaa, eikä idea edes ole MS:ltä itseltään.

[Vadim]

Juu-ust. Menes kysymään Nokian tietohallintojohtajalta, onko heillä aikeena siirtää datansa sijaisetsemaan fyysisesti yrityksen suojattujen toimitilojen ulkopuolella, niin saat varmasti aika röhönauruisen vastauksen. Käsityksesi kuullostaa hieman huuhaapiipaamaiselta.

Heidän datansa kulkee joka tapauksessa yrityksen suojattujen toimitilojen ulkopuolella, kännykkäverkkoja ja valokaapeleita pitkin.

Ylipäätään yrityksiä, joiden liiketoimintamalli rakentuu tietohallinnon osien ulkoistamisen varaan, on valtava määrä. Epäilemättä ulkoistamiseen liittyy riskejä, mutta silti yritykset tapaavat uskoa suurimpia salaisuuksiaan esimerkiksi asianajotoimistoille yritysjärjestelyjen ja sensellaisten yhteydessä. Tietohallinto ei ole mikään poikkeus.

[NuoriDaavid]

Länsimaiset yritykset eivät ymmärrä kasvumarkkinoita tarpeeksi hyvin, eivätkä useinkaan edes pyri näille markkinoille tuotteilla, jotka olisi räätälöity niiden tarpeisiin. Siksi kehitysmaiden yritykset tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan keräämään potin tuotteilla, jotka ovat liiketoimintamalliltaan dramaattisesti toisenlaisia kuin mihin länsimaissa on totuttu.

Ken elää, hän näkee. Vielä ei kai ole nähty yhtäkään kehitysmaista länsimaiden markkinoilla vyörynyttä menestystuotetta?

Sen sijaan esimerkiksi Nokia ja Motorola nimiset yritykset toimimat menestyksekkäästi kehittyvillä markkinoilla ja kehitysmaissa.

Kiinan kännykkämarkkinat ovat maailman suurimmat. Suurimmat markkinaosuudet Kiinassa ovat tietääkseni Nokialla ja Motorolalla. Missä ovat kehitysmaiden kännykkävalmistajat?