Geeniruokaa vaiko eikö

[AarneAnkka]

Geenimanipuloidusta ruuasta kiistellään edelleen. Miksei siis kitistenkin?

Niille, joita itkuisella mirjapyykkö-katseella tehostettu "ihminen ei saa leikkiä jumalaa" -vetoomus lähinnä ärsyttää, argumentti geenimanipulaatiota vastaan on se, että geenien toiminta tunnetaan edelleen huonosti. Geeni - eli pätkä DNA:ta - ei toimi yksiselitteisesti. Sama pätkä DNA:ta voi aktivoitua eri osista ja synnyttää useita erilaisia proteiineja - joita puolestaan vielä solussa olevat entsyymit muokkaavat entisestään. Koska solujen molekyyliliikenne poikkeaa eri lajien välillä ja nämä verkostot ovat hyvin monimutkaisia, ei kyetä tarkkaan varmistamaan että yhdestä lajista toiseen siirretty geeni toimii juuri sillä tavalla kuin halutaan, ilman arvaamattomia seurauksia.

Tätä aluetta tutkimaan on noussut genetiikan seuraajaksi niinkutsuttu epigenetiikka, joka keskittyy geenien sijasta koko niitä ympäröivään molekyyliverkostoon. Ala on kuitenkin vielä nuori ja sillä on suuria esteitä kavuttavanaan, sillä biologian verkot ovat kerrassaan itsetarkoituksellisen kryptisiä. (Tilannetta kuvaa hyvin se, että googlettamalla "epigenetiikka" ei löydy kuin 5 osumaa. Siksi englanninkielinen linkki.)

Yksi argumentti geeniruuan vastustamisen vastustamiselle (?) on se, ettei saisi tuomita itse menetelmää - geenimanipulaatio on vain menetelmä, siinä missä jalostus ja lannoituskin. Ongelma ei siis ole siinä että lajeja geenimanipuloidaan, vaan siinä millaisiin tarkoitusperiin tätä käytetään. Eli huomioidaanko tuotteessa myös asiakkaiden ja ympäristön edut, vaiko pelkästään yhtiön taloudellinen etu. Toisin sanoen itse geenimanipulaatiota ei kannata vastustaa, vaan keskittyä bisnekseen ja politiikkaan niiden takana.

Esimerkkinä suuryhtiöiden kehittelemät torjunta-aineita kestävät lajikkeet, jotka paitsi lisäävät torjunta-aineiden käyttöä ja myyntiä, myös sotkevat viljelysalueiden mullan eliötasapainon aika pahasti. Lopulta käy kuten sairaalabakteereille käy, eli kehittyy myös torjunta-aineiden kestäviä tuholaisia. Yhtiöt eivät näe tässä ongelmaa, vaan vain mahdollisuudet jatkobisnekselle kehittää uusi lajike ja uusi sille sopiva torjunta-aine - ja viljelijäin eliöyhteisöt alkavat huutaa leipää. Lajikkeita kehittelevät yhtiöt eivät siis huomioi kaikkia tekijöitä. En osoittelisi heitä kuitenkaan sormella sokeasta taloudellisen edun tavoittelusta, sillä täytyyhän homman kuitenkin olla kannattavaa että siihen ryhdytään.

"Maailman ruokkiminen" on geenimanipulaation puolesta melko heppoinen peruste maailmassa, jossa osa ylensyö itsensä hengiltä ja loppu kärsii nälänhätää. Ongelmana ei ole ruuan puute, vaan sen jaka(utu)minen.

Mitä sinä olet mieltä? Kuten yleensä, minun on vaikea olla mitään mieltä näiden kaikkien vahvojen perustelujen valossa. Veikkaan kolmosta. Mitä mä voitin?

[Elukka]

Liityin äärimaltilliseen rintamaan ja pallotin kolmosvaihtoehdon.
Tuskin geenimanipulaatio mikään Pandoran lipas on, mutta ennen kuin gm-eliöistä tehty ruoka päätyy ihmisten pöytiin, se pitäisi testata erittäin kattavasti mahdollisten haittavaikutusten selvittämiseksi.
Tämä juuri siksi, ettei seuraa mitään geenien arvaamattomista yhteisvaikutuksista syntyviä ylläri-pylläreitä.

[JoeB]

Geenimanipulaatiotahan on harrastettu kautta aikojen, ennen se tehtiin enemmän vahingossa jalostuksen kautta, nykyään siirtogeeneillä.

Siirtogeeneissä on juurikin se ongelma että geenin kokonaisvaikutusta ei tiedetä, tiedetään joku yksittäinen vaikutus että, jyvästä tulee isompi tai tietyt taudit eivät tartu yhtä hyvin. Toisaalta stabiilia rakennetta on muutettu radikaalisti eikä kehittäjällä ole mitään hajua mitä muita vaikutuksia sillä on kokonaisuuteen.
Tulee hämärästi mieleen joku 10 vuotta sitten uutisoitu juttu missä GM koetilan rypsipellolta hävisivät perhoset. En sitten muista oliko syynä myrkyllisyys vai eikö ko. rypsi enää kelvannut perhosille mutta ilmeisesti efekti ei ollut tarkoitettu.

Eli pallotin tuon hyvä juttu mutta pitäisi tutkia enemmän vaihtoehdon.

[Mulli75]

Tavoitellaanko kasvien geenimanipuloinnilla suurempaa satoa, parempia kasvatusmahdollisuuksia vai yritysten ja osakkaiden tileille tulevia osinkoja vai mahdollisuutta siihen että joka maailman asukas saisi mahansa täyteen joka päivä ilman että tarvii toisten kehitysavun varassa elää. Varmasti jokainen ottaa tästä rahallisen hyödyn eikä meidän elinaikana tule sitä tilannetta olemaan maapallolla että kaikki olisivat maha täynnä ja tyytyväisiä.

Mitäpä ihminen ei olisi yrittänyt muokata tarkoituksella.
Sitten on niitä arvaamattomia tapahtumia jotka on seurausta jostain mitä ihminen on muokannut.

Jokainen valtio jolla on rahaa haluaa hallita, hajoittaa ja osallistua mitä ihmeellisimpiin tutkimusprojekteihin. Vastuutakin voisivat ottaa enemmän seurauksista. Pelisäännötkin ovat niin kirjavat ja erilaiset joka yhteisöllä ja valtiolla.

[Vadim]

Varmasti jokainen ottaa tästä rahallisen hyödyn eikä meidän elinaikana tule sitä tilannetta olemaan maapallolla että kaikki olisivat maha täynnä ja tyytyväisiä.

Tyytyväisiä tuskin, maha täynnä kenties.

[AarneAnkka]

Gallupissa näyttää aika moni kruksanneen "Geeniruoka pitäisi hyväksyä ruuaksi siinä missä muutkin". Tottahan se on siinä mielessä, että geenimanipuloidut elintarvikkeet tuskin poikkeavat paljoakaan jalostetuista tai lannoitetuista sellaisista. Kaikissa elintarvikkeissa on geenejä (paitsi ehkä hyvin puhtaassa kossussa), ja nämä pihtiputaan mummojen pelot siitä että "geeniruokaa ei voi syödä kun siinä on geenejä" ovat pohjattomia.

Syyt geenimanipuloidun ruuan vastustamiseen eivät ole siis itse ruuassa, vaan ympäristöasioissa, bisneksessä ja politiikassa. Siirtogeenilajikkeet tai niiden kylkiäisinä toimitettavat torjunta-aineet saattavat sotkea ekosysteemiä arvaamattomilla tavoilla, ja ovat jo sotkeneetkin. Suuryhtiöt ottavat köyhien maiden maanviljelijät pallienpuristusotteeseen esim. terminaattorigeenien avulla (ehkäpä intialaiset geenitekniikka-scenettäjät onnistuvat jossain vaiheessa krakkeroimaan terminaattorin pois ja tulee kauhia kansainvälinen oikeusjuttu?)

Tämän vuoksi kysely kannattaisi ehkä laajentaa elintarviketeollisuuden ulkopuolelle. Käytetäänhän geenimanipulaatiota esim. metsä- ja tupakkateollisuudessakin.

[imbesiili]

Luitko edes tuota wikilinkin artikkelia. Ei ole tulossa mitään terminaattorilajikkeita. Ei sellaista kukaan ostaisi. Pelkkää luomuhapatuspropagandaa.

[AarneAnkka]

Luitko edes tuota wikilinkin artikkelia. Ei sellaista kukaan ostaisi.

En lukenut. Kappas.

Because some stakeholders expressed concerns that this technology might lead to dependence for poor smallholder farmers, Monsanto, an agricultural products company, pledged not to commercialize the technology even if and when is becomes commercially available.

Terminaattorigeeniä on siis käytetty pääasiassa koelajikkeiden pitämiseen hallinnassa.

[imbesiili]

Tarkennan siis, että ei ole tulossa kehitysmaihin ainakaan helvetin pitkään aikaan. Ei kehareilla ole sellaiseen varaa. Suuressa ameriikan maassa sensijaan käytetään hybridilajikkeita, joista ei saa kunnollista siemenviljaa. Mutta siis, kun keharimaissa ei ole tukijärjestelmää, niin ei pelkoa, että pienviljelijät sellaisia lajikkeita ostaisivat.