Tukista ja läpsi lastasi!

Vakavia keskusteluja isoista asioista - tiede, talous, politiikka, uskonto, yhteiskunnalliset asiat. Ei onelinereitä/puzznuzzia.

Saako lasta kurittaa?

Kyllä
19
50%
Ei
15
39%
EOS
4
11%
 
Ääniä yhteensä: 38

millivanilli

Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja millivanilli »

Tänään iltalehdessä:

"Kun lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin, suomalaisten perhe-elämä meni aivan retuperälle. Nykyajan lapset ovat tasapainottomia eivätkä kunnioita vanhempiaan, vaan haistattelevat näille, Auranen jyrisee.

Hänen mielestään ruumiillinen kuritus ei ole väkivaltaa."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2006110 ... 4_uu.shtml

Näkyykö ruumiillisen kurituksen poistuminen nykyajan lapsissa?

Onko sinua kuritettu pienenä? Millaisia rangaistuksia perheessänne käytettiin? Oliko ei fyysisillä rangaistuksilla vaikutusta, toistuivatiko tilanteet, joista rangaistus saatiin? Miten toimisit/toimit oman jälkikasvusi kanssa?
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

millivanilli kirjoitti: Onko sinua kuritettu pienenä? Millaisia rangaistuksia perheessänne käytettiin? Oliko ei fyysisillä rangaistuksilla vaikutusta, toistuivatiko tilanteet, joista rangaistus saatiin?
On kuritettu.Saanut itse hakea risun mettästä jolla sitten hiveltiin kovakouraisesti paljasta pyllyä.Opetti kyllä ettei kannata jäädä kiinni tai jos jää kiinni niin ei tunnusta mitään kenellekään koskaan.En koskaan saanut rangastusta kahdesti samasta asiasta,kertoo lienee jongin asteisesta oppimisesta,tai sitten siitä etten jäänyt enään kiinni kolttosistani.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Dumari

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Dumari »

Muistan tasan kerran mutsini minua ja veljeäni tukistanen kunnolla, se oli sen jälkeen kun kämppä oli ylös-alaisin ja vessan ovessa kahdeksan golfpallon kokoista reikää.

Tuskin pystyisin perheessä väkivaltaa sietämään, kun en ole ikinä kokenut.
Bliss

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Bliss »

On tullut ruumiillista kuritusta lähes kaikissa muodoissa.
Tukistusta, risua, jopa joskus vyöllä kintuille.
Uskoisin, että olen kaikki ansainnut ihan omaa tyhmyyttäni, eikä niistä ole mitään traumoja jäänyt. Ehkä pahimmat jutut jäi tekemättä risutanssin pelossa :D
Omaa lastani en voisi satuttaa.
Avatar
Xiberia
Kitisijä
Viestit: 3273
Liittynyt: 26.08.2006 9:58
Paikkakunta: Kenkäkaupunki

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Xiberia »

Haemaeraemies kirjoitti:On kuritettu.Saanut itse hakea risun mettästä jolla sitten hiveltiin kovakouraisesti paljasta pyllyä.
Samoin täällä! Muistan sen fiiliksen, kun niitä risuja katteli ja mietti, että mikä kirpaisisi vähiten :D Ei se kuitenkaan ollut mitään piiskaamista sanan varsinaisessa merkityksessä, muutaman kerran läpsähti takamukselle ja se oli siinä. En kuitenkaan ole saanut tuosta mitään traumoja tai pidä vanhempiani huonoina ihmisinä tuon johdosta. Itse hyväksyn kyllä luunapin tai pienen läppäisyn, mutta jos puhutaan kunnon lyömisestä / rankemman sortin piiskaamisesta, niin ehdoton ei. Mutta senhän nyt sanoo terve järkikin.

Yläasteellakin oli vielä yksi opettaja, jolla oli tapana reuhtoa huonosti käyttäytyviä oppilaita korvasta.
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Hellu »

Eipä oo kuritettu, mutsi kertoi kuinka häpes silmät päästään kun muutaman vuoden ikäisenä riehuin joulupöydässä ja iso-isoäiti antoi mulle luunapin pöydän yli.
Olin vaan ihan hämmästynyt ja kysyin hymyssä suin että mikäs se oli??

Itsekään en hyväksy minkäänlaista ruumiillista kuritusta, enkä aio sitä harrastaa jos lapsia joskus siunaantuu.
En vaan yksinkertaisesti usko sen voimaan.
Mun mutsi on tosi temperamenttinen ja usein repi perseensä ihan pienistäkin jutuista, siihen huutamiseen vaan turtui jossain vaiheessa.
Jos teki jotain pahojaan niin tiesi mikä odottaa ja kesti sen sitten, ihan sama homma sen fyysisen kurituksen kanssa olis ollu.
Uskon että tarpeeksi vanhalle lapselle on parempi selittää mistä on kysymys ja vedota lapsen omatuntoon, muuten ne vaan oppii tekemään pahojaan jäämättä kiinni.
Tuntuvia jälkiseuraamuksia pitää tietty olla jos jotain tosi pahaa menee tekemään, mutta ei mitään mikä sattuu...
PerttiMakimaa

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja PerttiMakimaa »

millivanilli kirjoitti:Tänään iltalehdessä:

"Kun lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin, suomalaisten perhe-elämä meni aivan retuperälle. Nykyajan lapset ovat tasapainottomia eivätkä kunnioita vanhempiaan, vaan haistattelevat näille, Auranen jyrisee.

Hänen mielestään ruumiillinen kuritus ei ole väkivaltaa."
Ruumiillisella kurituksella lapseen saadaan pelonsekainen kunnioitus vanhempaan. Pelolla hallitsemista.

Paljon tehokkaampaa on osoittaa, että kurittomuudesta on olemassa seuraamus. Eli ns. SuperNanny -tekniikka, jossa lasta varoitetaan käytöksestään ja annetaan mahdollisuus korjata sitä. Jos varoitus ei tehoa laitetaan johonkin ennaltamietittyyn paikkaan (aina samaan) lapsi hetkeksi rahoittumaan ja käydään hänen kanssaan läpi syyt miksi hän sinne joutui.

Alkuperäisessä versiossa pitää vielä pyytää anteeksi, mutta se ei yleensä ole tarpeen sillä viisiminuuttinen rauhoittumassa yleensä saa lapsen muutenkin anteeksipyytäväksi. Jokainen lapsihan loppupeleissä haluaa miellyttää vanhempiansa. Kurittomuus on vain rajojen hakemista.

Fyysinen kurittaminen on sellaisten idioottien hommaa, joilla ei ole sosiaalisia taitoja ja jotka haluavat siirtää saman puutteen lapsilleen. Tuo ylhäällä kuvaamani menetelmä tosiaan toimii.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Minua on lyöty kaksi kertaa, ja siinä on kaksi kertaa liikaa.

Ensimmäinen kerta oli kun olin varsin pieni (tämä on ensimmäisiä asioita, mitä ylipäätään elämästäni muistan). Olin tehnyt jotakin pahaa, ilmeisesti, itse kuitenkaan ymmärtämättä tekoni vääryyttä. Ehkä olin jotenkin vaarantanut oman turvallisuuteni, koska muistan äitini olleen todella sokissa ja vihainen. Hän käski minun odottaa erään pöydän vieressä sillä välin kun hän hakisi jonkun kalikan "Koska nyt sinä saat selkääsi". Odottaminen oli kaikkein pahinta. Pelkäsin aivan kauheasti ja yritin hakeutua pöydän alle piiloon. Muistan vieläkin sen tunteen: äiti, se henkilö, johon olin siihen saakka luottanut ehdoitta, oli kääntynyt minua vastaan - syystä jota en edes itse ymmärtänyt. En oppinut tilanteesta mitään (muuta kuin että äitiin ei voikaan luottaa siten kuin olin luullut), koska en tiennyt mitä olin tehnyt väärin. Ahdistun edelleen kun ajattelen sitä.

Toinen kerta oli teini-iässä, kun olin lähdössä tapaamaan miespuolista tuttavaani, johon minulla oli kevytkenkäinen eroottissävytteinen suhde. Vanhempani eivät pitäneet tästä ollenkaan, mutta halusin silti olla asiasta heille rehellinen. Syntyi riita, jonka aikana isä löi minua korvalle niin, että pääni osui viereiseen seinään. Se ei sattunut kovin pahasti, mutta väärässä olevan osapuolen turvautuminen väkivaltaan tilanteessa, jossa hän ei osaa perustella mielipidettään järkevästi, sai minut halveksimaan isääni. "Opin" tästä olemaan kertomatta vanhemmilleni sellaisia asioita, joita he eivät kykene käsittelemään (välillä jouduin jopa valehtelemaan heille, vaikka inhoan valehtelua yli kaiken), ja välimme olivat sen seurauksena varsin etäiset vuosikausia.

En pidä vanhempiani epäonnistuneina kasvattajina tai huonoina ihmisinä näiden tekojen vuoksi, mutta pidän kumpaakin tekoa selvänä virheenä. Virheitä sattuu, kaikille.
silsis

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja silsis »

Olin vilkas, ylivilkas lapsi. Mulla oli valjaat ja kun meitä oli kaksi, niin arvaattekin jo, että kuritettu on. Mutta vain tukistettu, mikä ei mun mielestä ole erityisen julmaa tai raakaa. Tukistettiin useinkin, mutta varmasti ihan syystä.
Leila
Kitinän uhri
Viestit: 667
Liittynyt: 13.10.2006 10:12
Paikkakunta: Pohjois-Savossa

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Leila »

Olen saanut lapsena risua, kärpäslätkää ja tukkapöllyä. Tapaukset suunnilleen muistan, mutta syitä en. Muistelisin, että enää koulun aloittamisen jälkeen minua ei enää fyysisesti kuritettu eli olin aika pieni ja ymmärtämätön em. kuritusta saadessani. Pienet lapset osaavat olla hyvin ärsyttäviä, vaativia, äänekkäitä, rasittavia ja vilkkaita. Vanhemmilta vaaditaan pitkää pinnaa, että he jaksaisivat ja osaisivat hoitaa tilanteet järkevästi ilman kivun tuottamista lapselle. Niin kuin EW:kin mainitsi, ei pieni lapsi aina ymmärrä miksi äiti tai isä suuttuu. Ja kuten EW:kin, minäkin opin pitämään suuni kiinni tietyistä asioista.
Äiti ei tiedä
Avatar
Ihminen
Kitinän uhri
Viestit: 796
Liittynyt: 27.09.2006 10:41
Paikkakunta: Ihmislä

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Ihminen »

Meillä saattoi saada huonosta käytöksestä tai tuhon aiheuttamisesta tukistuksia, luunappeja ja kertaalleen vyöstä. Ei traumoja, häiriintyneisyys on hankittu muualta.

Mulla käpy saattaa palaa pitkän tai hyvin kohdistetun ärsytyksen seurauksena mutta väkivalta ei innosta kasvatuksessa. Mutta tiedä hänestä, kun ei niitä kakaroita ole ja tuskin tulee.
"Facts are stupid things."
Ronald Reagan

«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Avatar
irmelianneli
Kitisijä
Viestit: 3375
Liittynyt: 14.08.2005 19:34

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja irmelianneli »

Äiti antoi risua, tukkapöllyä, luunappeja, nahkavyötä perseelle ja laittoi välillä pihalle seisomaan. Isä ei mun kanssa asunutkaan niin ei tarvinnu mua katella jatkuvasti, ei varmaan sitte viittiny kurittaa sillon ku näki. Eipä se kyllä pikkusysteriäkään oo kurittanu kai. Mä oon tainnut periä omat hermoni äidiltä.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8599
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Minua on tukistettu, läpsäisty ja annettu luunappeja. Ei kovin usein, mutta silloin kun oli tosi tuhma. Ei jäänyt traumoja, enkä muista, että minua olisi edes sattunut oikeasti. Henkinen kolaus rangaistuksesta pisti aina itkemään.

Minä luultavasti käyttäisin samanmoista lievää väkivaltaa lapsiani kohtaan, ehkä vähän vähemmän kuin vanhempani. Ja kyllä, tiedän, että jokainen kerta on lievä pahoinpitely, mutta älkää pelätkö, en lisäänny.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Avatar
JoeB
Kitinän uhri
Viestit: 776
Liittynyt: 22.02.2006 18:06
Paikkakunta: ~ 60°N 25°E

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja JoeB »

Muistaakseni tukistettu muutaman harvan kerran, eika silloinkaan aiheetta (yleensa sisarusten valisen tappelun purkaminen kyseessa).

Lyomista en hyvaksy (avomammenella tapahtuva "viistava" lyonti on harmaata aluetta mutta avokammenellakin tapahtuva suora lyonti/lapsays on sitten jo huono juttu) mielestani kuitenkin esim korvasta/hiuksista/niskasta pitaen voi taluttaa jaahylle/pysayttaa paikoilleen (se sattuuko tuo riippuu taysin talutettavan vastustushalusta).

Rangaistuksena kipu ei valttamatta ole mielestani kovin opettavainen keino joten joku remmin antaminen tuntuisi kohtuuttomalta (ei henk. koht. kokemusta ole mutta ideana kuulostaa turhan brutaalilta). Kayttaisin itse fyysista koskemista rangaistustarkoituksessa korkeintaan huomion herattavana/kohdistavana tekijana jonka voi valttaa yhteistyolla (esim. tuo talutus/pysaytys).

Kuten mainittua rangaistuksen odotus on paljon tuskallisempaa yleensa kuin itse rangaistus.
millivanilli

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja millivanilli »

Joskus muistan isäni sanoneen, että hän ei miellä fyysistä rankaisemista väkivaltana, ja hänen mielestään on väärin, kun nämä keinot on kielletty, sillä vanhemmilta on riistetty keinot pitää lapset kurissa.

Pienenä sain hurjan paljon fyysisiä rangaistuksia. Vain kerran äitini on antanut minulle vitsaa.. jälkeen päin nauratti se, koska se ei edes sattunut. Toiset kerrat eivät naurattaneet. Olen saanut selkään isältäni oikein kunnolla, kädellä, vitsalla (pajun oksa), vyöllä (myös metallipäällä), minua on tukistettu ja raahattu hiuksista toiseen huoneeseen. Sain yläasteella piilotella karmeita mustelmia, mutta kyllähän kaverit liikuntatuntien jälkeen pukkarissa näkivät jäljet. Kaikista omituisinta on, että kun muistelen näitä tapauksia, ja kun muistelen omia tuntemuksia, niin en muista pitäneeni itseäni pahana tai ilkeänä lapsena. En tehnyt kepposia tai mitään muutakaan. Tai sitten olen muuttunut täyden 180 astetta noista ajoista.

Koti- tai huonearestit tai jonkin lauseen "minä X X en enää ikinä syö mitään keittiönkaapista ilman, että olen kysynyt luvan" 100 tai 500 kertaan kirjoittaminen ovat toimineet fyysisiä rangaistuksia paremmin. Nuo kotiarestit eivät myöskään olleet mitenkään lyhyimmistä päästä, kerran jouduin olemaan kotiarestissa kaksi kuukautta.

Mitä vanhemmaksi meidän perheessä tultiin, niin sitä kovemmiksi nuo fyysiset rangaistukset tulivat. Lopulta tajusin, ettei kyse ole enää siitä, että me lapset olisimme oikeasti niin pahoja, että meitä pitää kuristaa, kunnes pyörryimme, potkia päähän ja pitkin vartaloa, vaan että meidän isämme ei ollut terve.

Vaikka olen saanut oikein kunnolla selkääni pienenä, niin en siltikään olisi täysin fyysisiä rangaistuksia vastaan. Jotenkin tuntuu, että ilman jotkin eivät opi. Väittäisin kyllä, että itse olisin oppinut ilmankin.
PerttiMakimaa

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja PerttiMakimaa »

Tässäkin ketjussa on lähes kaikkia mätkitty tavalla tai toisella. Liekö se osasyynä olemiseemme tällä palstalla? Pertillekin ilmeisesti koetettiin ihan pienenä siirtää näitä lapsenhakkaamisen perinteitä, mutta se lopetettiin hyvin aikaisin. Liekö itsehillintä tai lainsäädännön muuttuminen auttanut?

Väkivalta on yleisesti ottaen niin helvetin väärin, vielä hullumpaa logiikasta tekee jos sitä saisi muka käyttää ainoastaan puolustuskyvyttömiin lapsiin.

Lapsethan kyllä tekevät hulluksi jos auktoriteetti puuttuu, mutta pitääkö auktoriteetti saavuttaa tekemällä itsensä pelottavaksi ja arvaamattomaksi?
silsis

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja silsis »

PerttiMakimaa kirjoitti: Lapsethan kyllä tekevät hulluksi jos auktoriteetti puuttuu, mutta pitääkö auktoriteetti saavuttaa tekemällä itsensä pelottavaksi ja arvaamattomaksi?
Tiedättekö sanonnan, että joku asia on "helppoa kuin lasta löisi"? On helppoa olla tyhmä ja on tyhmää olla helppo. Siis tyhmä lyö tjsp.

Unohtakaa toi, kunhan väääntelin sanoja!
Geetzu

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Geetzu »

Ikinä en ole selkääni saanut ja sinä päivänä kun läiskin muksuani perseelle tai mihin tahansa vahingoittamistarkoituksessa lähden harjoittelemaan äitiyttä jonnekin vitun kursseille. Tai lomalle nappien kera. Poliisilla käyn ensin.

Pientä tukistamista en pidä pahoinpitelynä, voin hyvin kuvitella sortuvani tuohon keinoon vielä tulevina vuosina, nytkin se käy yllättävän usein mielessä. Vaikeina hetkinä. Se fiilis on ihan hirveä kun on melkein tukistamassa tai puristamassa vaikka liian lujaa lasta käsivarresta, haluaa jonkun pirun herätteen kun sanat ei riitä. Se totaalinen luuserifiilis, joka vainoaa vielä pitkään melkein-teon jälkeen. Yäh. En millään anna itseni uskoa, että aikuinen ihminen ei pärjäisi ilman voimakeinoja itseään huomattavasti pienemmän skidin kanssa. Muistan äitini joskus nippailleen melko ilkeesti omia päärehujani, siskokin sai kai jonkin verran pöllyjä kun leikkasi yhtäkkiä pitkät hiuksensa siiliksi (mamma oli kauhuissaan, hah). Mua ei karmi tai vainoa noi pentuajan tukistelut, mutta haluan välttää ne nyt niin pitkälti kuin mahdollista. Tuskin viiltelen itseäni, vaikka vielä mokaisinkin. Vähän. Kaikki mokaa jotenkin.

Kerran sain isältäni avokämmentä poskelle. Taisin olla 16 tai lähelle, lähdin himasta melkosta vauhtia ja pysyttelin poissa turhankin pitkään. Olin järkyttynyt ja olen tavallaan yhä, en missään nimessä halua samaa fiilistä lapselleni, jolle (ainakin nyt vielä) olen minä se maailman tärkein ihminen. Mulle on aina riittänyt faijassa se joku Auktoriteetti. Oon ollu ihan pirun raivostuttava kakara tietyt vuodet, mutta sanallinen pelote on kyllä toiminut aina. Miten se voikin olla niin, että vaikkei remmistä ole perseelle saanut, sen remmin pelkkä mainitseminen saa pikkulikan vapisemaan kauhusta, tekee mieli totella?

Faijan hermostuessa ton yhden kerran olin todella vaikea, pilvessä... Tavallaan annoin anteeksi avarin heti selvittyäni, tavallaan ällöän sitä vieläkin. Toivon, ettei faija edes muista koko juttua. (Jännä miten sitä muistaa isänsä yhdenkin lyönnin, jonkun teiniajan kundikaverin suorittamat rajummat otteet taas unohtuneet naps vaan... )

Taisin päivällä pallottaa kyllä:n. Tukistaminenkin on kuritusta.
SikaMika

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Haemaeraemies kirjoitti:
millivanilli kirjoitti: Onko sinua kuritettu pienenä? Millaisia rangaistuksia perheessänne käytettiin? Oliko ei fyysisillä rangaistuksilla vaikutusta, toistuivatiko tilanteet, joista rangaistus saatiin?
On kuritettu.Saanut itse hakea risun mettästä jolla sitten hiveltiin kovakouraisesti paljasta pyllyä.Opetti kyllä ettei kannata jäädä kiinni tai jos jää kiinni niin ei tunnusta mitään kenellekään koskaan.En koskaan saanut rangastusta kahdesti samasta asiasta,kertoo lienee jongin asteisesta oppimisesta,tai sitten siitä etten jäänyt enään kiinni kolttosistani.
Komppi koko roskaan.

Vaikka kokonaisuudessaan olenkin melko tyytyväinen saamaani kasvatukseen, niin nuo selkäsaunat olivat jotain mistä en voi hattua vanhemmilleni nostaa. Ensinnäkin, sapiskaa tuli melko epäloogisesti milloin mistäkin. Lapsen käsityskyky ei aina oikein riittänyt ymmärtämään, minkä takia joskus tuli rangaistus ja miksi taas joskus toiste samasta teosta ei seurannut mitään. Koska olin/olen varsin vilkas lapsi, sattui kaikenlaista pientä jekkua yhtenään ja niinpä kaikesta selviämään tottunut ihmisluonto antoi aseet tilanteiden hoitoon: valehtelun ja vaikenemisen.

Ollaan asoista näin aikuisella iällä vanhempieni, lähinnä äitini, kanssa puhuttukin, myönsi itsekin fyysisen kurittamisen olleen virhe. Aika oli tuolloin kuitenkin niin erilainen kuin nykyisin: 70-luvulla ei ollut kasvatuspsykologeja tarjoilemassa mediassa näkemyksiään, lapset kasvatettiin samoin metodein millä vanhemmat itse oli kasvatettu. Siitäkin huolimatta että monen vanhemman tuoreessa muistissa olivat kaikki ne ikävät ja nöyryyttävät hetket omasta lapsuudesta; se nyt vain oli "ainoa oikea" tapa kasvattaa lapsia. Omat vanhempani olivat lisäksi kovin nuoria minun syntyessä, heillä oli heikot tietotaidot elämästä ylipäätään.

Nykyisin hekin tietävät jo paremmin, minua 12 vuotta nuorempi pikkusiskoni sai huomattavasti pehmeämmän kasvatuksen kuin minä ja veljeni. Itsekin luulen tietäväni...
Aito_Johanna

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja Aito_Johanna »

Ei ole kuritettu enkä itse voisi ikinä moiseen ryhtyä.
Vastasin gallupiin "ei", mutta toisaalta: voi olla, että olen elänyt pumpulissa enkä vain tiedä lastenkasvatuksesta mitään. Ehkä jotkut lapset kerta kaikkiaan ovat niin urpoja, etteivät ymmärrä puhetta.
Avatar
irmelianneli
Kitisijä
Viestit: 3375
Liittynyt: 14.08.2005 19:34

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja irmelianneli »

Geetzu kirjoitti:sinä päivänä kun läiskin muksuani perseelle tai mihin tahansa vahingoittamistarkoituksessa lähden harjoittelemaan äitiyttä jonnekin vitun kursseille. Tai lomalle nappien kera. Poliisilla käyn ensin.
Harvat (terveet) vanhemmat kai sentään vahingoittamistarkoituksessa omaa lastaan läiskivätkään. Ehkä pikemminkin päinvastoin just 'kasvattamis/opetus'tarkoituksessa.
Tarkoitan nyt tietenkin pelkkiä tukkapöllyjä, risua etc..
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Kerrankin voin kompata Perttiä sydämeni kyllyydestä! <3 Minusta sinun kantasi on ainoa järkevä kanta tähän asiaan, ja muut ovat huonoja tekosyitä sille, ettei aikuisella ole rahkeita hillitä lasta muuten kuin käyttämällä fyysistä valtaa. Aikuisen heikkoutta. Minusta on käsittämätöntä, että lasten fyysinen rankaiseminen, oli se sitten kuinka "lievää" tahansa, on joidenkin mielestä ok, vaikka muihin ihmisiin kohdistuvana se olisi täysin epäkunniallista. Lapsi, joka on kaikkein pienin ja avuttomin kaikista. Oli sitten kyseessä jumalattoman kusipäinen teini-ikäinen(been there ;) tai kiukutteleva kaksivuotias. Hyi hyi ihan puistattaa. Kuten sekin, kuinka moni niistä joita on lapsena kuritettu fyysisesti, hyväksyy sen. Teistäkin moni kirjoitti, että varmasti ansaitsitte sen selkäsaunan tms. Siis häh? Kuinka suuria olivatkaan nämä rikoksenne? Ansaitseeko myöhästyvä lapsi turpaansa/selkäänsä? Varastava? Kiroileva? Veljensä kanssa nahisteleva? Lapsi, joka on ylivilkas eikä osaa noudattaa ohjeita?

Entäpä aikuinen? Ainakin minusta on täysin naurettavaa yrittää oikeuttaa fyysinen kuritus MILLÄÄN edellämainituista. Edes silloin, kun isoveli pistää rasittavaa pikkuveljeään reippaasti dunkkuun, ei minusta ole isän tehtävä tehdä samoin isoveljelle.

Ja ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa vanhempi, minäkin tiedän toki sen tunteen kun proppu palaa ja mielen valtaa halu käydä kersan kurkkuun kiinni ja ravistella reippaasti. Tässä mielessä kuitenkin eroan yksivuotiaasta siinä, että minussa, kuten muissakin yleensä järkevissä ihmisissä, on sisäänrakennettu impulssikontrolli, enkä tee tekoa, jonka tiedän olevan lastani vahingoittava. Voin huutaa, repiä omia hiuksiani ja karjua olevani todella todella vihainen ja lukkiutua vessaan kiukuttelemaan.

---

Itse olen pienenä saanut tukkapöllyä ja yritystä vanhemmilla oli vielä teini-iässäkin, tosin jäi yleensä yritykseksi, ja kai tiesivät että olisivat saaneet samalla mitalla takaisin. Jälkikäteen olen vanhempieni kanssa näistä puhunut, asia ei ole heille mitenkään tabu, ja molemmat myöntävät tehneensä väärin. Ehkä juuri tämänkin takia olen itse päättänyt hillitä hermoni ja olla satuttamatta lastani. Eikä se tarkoita sitä, että pullantuoksuisena ja aina hymyilevänä otan vastaan mitä tahansa. Lyömistä parempi vaihtoehto on vaikkapa tiukka syliote, aion saleen käyttää tätä myös kiukuttelevaan murkkuikäiseen ;) Uskoisin olevan erityisen tehokas rangaistus kavereiden edessä suoritettuna ;) Tihihi.

Jos kuitenkin joskus käy niin, että satutan lastani, olen ainakin man enough myöntämään teon vääryyden ja pyydän sitä anteeksi. Hassua muuten, mitenkähän ihmiset jotka päättävät käyttää ruumiillista kuritusta kasvatuksessa, ajattelevat vastasyntyneistä? "Tuossa se poika sitten on, uskaltaapa käydä hermoilleni niin leivon sitä lättyyn". Fucking sick. Kiitos avautumisesta, tätä aihetta on vast'ikään käsitelty koulussa ja muillakin eloni aloilla, joten hyvä päästellä höyryjä välillä.

Lapsia ei satuteta, vaan suukotetaan ja halitaan, jotta niistä kasvaisi suukottavia ja halivia aikuisia. Eipä tämäkään mene ihan yksi yhteen, mutta todennäköisyys tasapainoiseen aikuisuuteen on kuitenkin suurempi. Ja toki lapsena koetun väkivallan määrä korreloi sen aiheuttaman psyykkisen vaurioitumisen/vinoutumisen kanssa. Traditio on tunnetusti maailman paskin keino oikeuttaa mitään.

Hattua nostan Millille ja muillekin kovia kokeneille, jotka eivät aio siirtää kokemiaan seuraavalle sukupolvelle.
Prepare for the worstest.
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

irmelianneli kirjoitti: Harvat (terveet) vanhemmat kai sentään vahingoittamistarkoituksessa omaa lastaan läiskivätkään. Ehkä pikemminkin päinvastoin just 'kasvattamis/opetus'tarkoituksessa.
Tarkoitan nyt tietenkin pelkkiä tukkapöllyjä, risua etc..
Eikö kivun tuottaminen ole vahingoittamista? Ja fyysisessä kurittamisessa lienee tarkoitus on tuottaa kipua.
Prepare for the worstest.
selika

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja selika »

-deleted-
Viimeksi muokannut selika, 10.02.2007 14:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Re: Tukista ja läpsi lastasi!

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Ja vielä itse kysymykseen; kurittaa toki saa ja pitääkin, mutta se EI tarkoita fyysistä rankaisemista. Eikä lapsen nöyryyttämistä muillakaan tavoilla. Mielestäni tyhmästä teosta tulee saada rangaistus, jonka jälkeen varmistetaan, että lapsi on ymmärtänyt tekonsa vääryyden.

Nurkkaan tai omaan huoneeseen kuskaaminen kunnes lapsi osaa käyttäytyä tai haluaa pyytää anteeksi on käytössä myös monissa tuttavaperheissä. Ja kuten joku totesikin, yleensä melko nopeasti pieni ääni huhuilee:"Äitiii, osaan olla ihan kiltisti jo..." Laumasta eristäminen toimii lajista riippumatta.
Prepare for the worstest.
Vastaa Viestiin