Näkyykö nousukausi?

[Clay]

395 e / kk?

Ehheheee...
Odotinkin että kuka puupää tähän tarttuu, olen pettynyt että se olit sinä!

Ihmiset aina odottavat minulta liikoja. Se on vääryys. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kuinka monta hampurilaista pitää paistaa, että tienaa 3000 - 4000 e / kk?

[Mylwin]

395 e / kk?

Ehheheee...
Odotinkin että kuka puupää tähän tarttuu, olen pettynyt että se olit sinä!

Ihmiset aina odottavat minulta liikoja. Se on vääryys. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kuinka monta hampurilaista pitää paistaa, että tienaa 3000 - 4000 e / kk?

Perhana, everstin palkoille. Mä olen väärällä alalla.

[BettyB.]

Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kuinka monta hampurilaista pitää paistaa, että tienaa 3000 - 4000 e / kk?

Aluksi vähän enemmän, lopuksi huomattavasti vähemmän.

Voisin tässä samalla ehkä oikaista muutaman muunkin väärinkäsityksen, mutta jotenkin en koe sitä vaivan arvoiseksi. Ehkä sitten joskus.

[Mylwin]

http://www.upseeriliitto.fi/files/96/pa ... 290403.pdf

Alkuperäisen palkkaneuvottelun lähtökohdat, tämä vuonna 2003. JSA 18 on korkein palkka (prikaatin komentaja) ennen sitten tietysti generalissimuksia, joilla on omat systeeminsä.

Tuohon tulee sitten tietysti henkilökohtainen palkanosa päälle. Rahaa tulee siis ovista ja ikkunoista.

Yksikön päällikkö on vaati 12, varapäällikkö 10 ja kouluttajat (luutnantti-yliluutnantti) 8-9.

[CandyMan]

Riippuu kumpaan suuntaan katsoo. Tuon omatuntoni pakottamana esiin sosiallipoliittisen näkökulman aiheeseen. Milloin laman aikana tehtyjä leikkauksia terveys- ja sosiaalipuolella aletaan paikata?

Mitkä ovat akuuteimmat paikkauskohteet? Olen elänyt uskomuksessa että parasta politiikkaa juuri nyt (ns. hyvänä aikana?) olisi yrittää varautua tulevaisuuden epävarmempiin aikoihin, kun eläkeläisten ja hoivattavien ikävaippahousujen määrä vain kasvaa.

Analogia: jos henkilö A on työelämässä ja hänellä menee juuri nyt hyvin mutta tulevaisuudessa siintää jotain epävarmuustekijöitä (esim. mahdollinen työttömyys), kyseisen henkilön kannattaisi ehkä varautua noihin tulevaisuuden uhkiin jotenkin muuten kuin kiihdyttämällä tämänhetkistä kulutusjuhlaansa. Esim. säästäminen voisi olla hyvä vaihtoehto.

[Clay]

Analogia: jos henkilö A on työelämässä ja hänellä menee juuri nyt hyvin mutta tulevaisuudessa siintää jotain epävarmuustekijöitä (esim. mahdollinen työttömyys), kyseisen henkilön kannattaisi ehkä varautua noihin tulevaisuuden uhkiin jotenkin muuten kuin kiihdyttämällä tämänhetkistä kulutusjuhlaansa. Esim. säästäminen voisi olla hyvä vaihtoehto.

Väärin. Vaan kannattaa kuluttaa enemmän. Jotta markkinatalous saa lisää menovettä.

[Vadim]

Analogia: jos henkilö A on työelämässä ja hänellä menee juuri nyt hyvin mutta tulevaisuudessa siintää jotain epävarmuustekijöitä (esim. mahdollinen työttömyys), kyseisen henkilön kannattaisi ehkä varautua noihin tulevaisuuden uhkiin jotenkin muuten kuin kiihdyttämällä tämänhetkistä kulutusjuhlaansa. Esim. säästäminen voisi olla hyvä vaihtoehto.

Väärin. Vaan kannattaa kuluttaa enemmän. Jotta markkinatalous saa lisää menovettä.

No ei oikeastaan. Jos näet kapasiteettirajat tulevat vastaan, keskuspankki joutuu nostamaan korkoja, ja useimmiten niitä nostetaan liikaa, minkä seurauksena talous ajautuu taantumaan. Siksikin olisi järkevää säästää, kun on nousukausi, ja kuluttaa, kun on laskukausi.

[PerttiMakimaa]

No ei oikeastaan. Jos näet kapasiteettirajat tulevat vastaan, keskuspankki joutuu nostamaan korkoja, ja useimmiten niitä nostetaan liikaa, minkä seurauksena talous ajautuu taantumaan. Siksikin olisi järkevää säästää, kun on nousukausi, ja kuluttaa, kun on laskukausi.

Olen itsekin tämän Keynesiläisen kannan puolella. Nousukaudella Yksityinen puoli hoitaisi talouskasvun ja laskukaudella julkinen talous koettaisi pitää pyörät pyörimässä.

Miksiköhän tämä ajattelu on unohdettu? Eivätkö käyrät hypi riittävän nopeasti ja pikavoitot heilahteluissa jäävät saamatta?

[Lilo]

No ei oikeastaan. Jos näet kapasiteettirajat tulevat vastaan, keskuspankki joutuu nostamaan korkoja, ja useimmiten niitä nostetaan liikaa, minkä seurauksena talous ajautuu taantumaan. Siksikin olisi järkevää säästää, kun on nousukausi, ja kuluttaa, kun on laskukausi.

No näinhän se toimisi vanhan kunnon Keynesin oppien mukaan. Mutta on paljon jännempää kokeilla kerta toisensa jälkeen Jotakin Uutta (TM), sillä mikään ei ole niin viiisas kuin ekonomi.

[NuoriDaavid]

Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kuinka monta hampurilaista pitää paistaa, että tienaa 3000 - 4000 e / kk?

Aluksi vähän enemmän, lopuksi huomattavasti vähemmän.

Voisin tässä samalla ehkä oikaista muutaman muunkin väärinkäsityksen, mutta jotenkin en koe sitä vaivan arvoiseksi. Ehkä sitten joskus.

Puhut varmaankin mäkkärin päällikkötason hommista? Myyvätkö hekin hampurilaisia tiskin takana?

Oma bruttokuukausilaskutukseni alkaa 1:llä ja ikä 3:lla. Nousukausi näkyy siten, että työterveydenhuollon maksamia potilaita on enemmän. Aloittelin privaattihommat vuonna -96 ja silloin oli paljon hiljaisempaa.

Ps. oletko kenties mäkkärillä töissä?

[Ihminen]

Ei sitä McRahaa vissiin McPihviä kääntämällä niin hyvin tule mutta edetessä kai liksat on ihan kohtuullista tasoa. Kaveri ei lukion jälkeen mennyt mihinkään jatko-opiskelupaikkaan vaan jatkoi duunia silloisessa rolssissa, oli vissiin silloin joku vuoropäälikkö, eteni siitäkin firman koulutusten myötä parempiin hommiin ja nykyäänkin tekee jotain hommaa sillä pohjalla ja ihan kohtuullisella liksalla, kun on varaa ajella uudella Volvolla jne. Niissä hommissa on kuitenkin ihan hyvä mahdollisuus urakehitykseen, jos vaan on luonnetta hommaan. Toiset kyllä jää siihen pihvin kääntämiseen.

[Nasalspray]

Olen itsekin tämän Keynesiläisen kannan puolella. Nousukaudella Yksityinen puoli hoitaisi talouskasvun ja laskukaudella julkinen talous koettaisi pitää pyörät pyörimässä.

Miksiköhän tämä ajattelu on unohdettu? Eivätkö käyrät hypi riittävän nopeasti ja pikavoitot heilahteluissa jäävät saamatta?

Siksi, että Keynesiläinen talouspolitiikka on poikkeuksetta johtanut valtion velkaantumiseen. Velkaantuminen taas on kiristänyt budjetteja korkomenojen ja takaisinmaksujen vuoksi sekä hyvinä että huonoina aikoina. Keynesin malli toimisi vain siinä tilanteessa, että julkinen sektori voisi kerätä nousukausilla ylijäämää, joka sitten käytetään lamakausina. Näin ei kuitenkaan ole toimittu oikeastaan missään muualla kuin öljystä rikastuvassa Norjassa.

[NuoriDaavid]

Keynesin malli toimisi vain siinä tilanteessa, että julkinen sektori voisi kerätä nousukausilla ylijäämää, joka sitten käytetään lamakausina. Näin ei kuitenkaan ole toimittu oikeastaan missään muualla kuin öljystä rikastuvassa Norjassa.

Poliitikkojen on äärettömän vaikeaa (lue: mahdotonta) olla pistämättä kaikkea sisään tulevaa rahaa välittömästi jakoon.

[Nasalspray]

Poliitikkojen on äärettömän vaikeaa (lue: mahdotonta) olla pistämättä kaikkea sisään tulevaa rahaa välittömästi jakoon.

Ennemminkin taitaa olla niin, että poliitikkojen on äärimmäisen vaikea perustella korkeaa veroastetta ylijäämän keräämiseksi. Varsinkin kun verotus samalla kuristaa taloutta vähentämällä kulutusta.

[NuoriDaavid]

Poliitikkojen on äärettömän vaikeaa (lue: mahdotonta) olla pistämättä kaikkea sisään tulevaa rahaa välittömästi jakoon.

Ennemminkin taitaa olla niin, että poliitikkojen on äärimmäisen vaikea perustella korkeaa veroastetta ylijäämän keräämiseksi. Varsinkin kun verotus samalla kuristaa taloutta vähentämällä kulutusta.

Kyllähän julkinen talous on nousukaudella yleensä ylijäämäinen, eli ei veroja niin paljoa alenneta. Kyllä ongelma on mielestäni nimenomaan se, että menot kasvavat.

Sama ongelma tietysti on yksityistaloudessakin: menot pyrkivät aina nousemaan vähintään samaa tahtia kuin tulot.

[Clay]

Analogia: jos henkilö A on työelämässä ja hänellä menee juuri nyt hyvin mutta tulevaisuudessa siintää jotain epävarmuustekijöitä (esim. mahdollinen työttömyys), kyseisen henkilön kannattaisi ehkä varautua noihin tulevaisuuden uhkiin jotenkin muuten kuin kiihdyttämällä tämänhetkistä kulutusjuhlaansa. Esim. säästäminen voisi olla hyvä vaihtoehto.

Väärin. Vaan kannattaa kuluttaa enemmän. Jotta markkinatalous saa lisää menovettä.

No ei oikeastaan. Jos näet kapasiteettirajat tulevat vastaan, keskuspankki joutuu nostamaan korkoja, ja useimmiten niitä nostetaan liikaa, minkä seurauksena talous ajautuu taantumaan. Siksikin olisi järkevää säästää, kun on nousukausi, ja kuluttaa, kun on laskukausi.

Noh. Mä järkeilin sen silleen, että jos kaikki olis niin pihejä ku minä, niin kaikki muut paitsi K-kauppa ja Alko menis konkurssiin. Ihan maalaisjärkeä, ku en noita talousjuttuja ihan kovin syvällisesti ymmärrä.

[Nasalspray]

Kyllähän julkinen talous on nousukaudella yleensä ylijäämäinen, eli ei veroja niin paljoa alenneta. Kyllä ongelma on mielestäni nimenomaan se, että menot kasvavat.

Ylijäämä on melko lailla teoreettista, jos se menee velkojen lyhennykseen. Ts. ylijäämää ei pääse kertymään, vaikka budjetti olisi ylijäämäinen.

[NuoriDaavid]

Kyllähän julkinen talous on nousukaudella yleensä ylijäämäinen, eli ei veroja niin paljoa alenneta. Kyllä ongelma on mielestäni nimenomaan se, että menot kasvavat.

Ylijäämä on melko lailla teoreettista, jos se menee velkojen lyhennykseen. Ts. ylijäämää ei pääse kertymään, vaikka budjetti olisi ylijäämäinen.

Velkojen lyhentäminen nousukaudella on mielestäni erittäin järkevää talouspolitiikkaa ja sehän tuo sitten elvytysvaraa laskukaudeksi.

[Nasalspray]

Velkojen lyhentäminen nousukaudella on mielestäni erittäin järkevää talouspolitiikkaa ja sehän tuo sitten elvytysvaraa laskukaudeksi.

Tietysti. Keynesiläisen talouspolitiikan kestämättömyys vain näkyy juuri siinä, ettei velkataakkaa saada järkevälle tasolle oikeastaan missään länsimaassa minkään mittaisen nousukauden aikana. Todellista elvytysvaraahan syntyisi sillä, että julkisella taloudella olisi reservejä joita ottaa käyttöön, ei sillä, että tulevia polvia rasitetaan velkataakalla ja hirvittävillä korkomenoilla.

[NuoriDaavid]

Velkojen lyhentäminen nousukaudella on mielestäni erittäin järkevää talouspolitiikkaa ja sehän tuo sitten elvytysvaraa laskukaudeksi.

Tietysti. Keynesiläisen talouspolitiikan kestämättömyys vain näkyy juuri siinä, ettei velkataakkaa saada järkevälle tasolle oikeastaan missään länsimaassa minkään mittaisen nousukauden aikana.

Luetko Suomen länsimaaksi?

http://www.valtiokonttori.fi/public/def ... deid=16847

Valtionvelan määrä kestäisi ainakin tuplaamisen, eli elvytysvaraa on pahan päivän sattuessa ainakin 60 miljardia euroa, jonka jälkeen valtionvelan osuus BKT:stä olisi kait suunnilleen kansainvälistä keskitasoa.

[Nasalspray]

Valtionvelan määrä kestäisi ainakin tuplaamisen, eli elvytysvaraa on pahan päivän sattuessa ainakin 60 miljardia euroa, jonka jälkeen valtionvelan osuus BKT:stä olisi kait suunnilleen kansainvälistä keskitasoa.

Kestäisi? Millä mittarilla kestäisi? Valtionvelka on moninkertaistunut, vuodesta -90 inflaatiokorjattunakin liki viisinkertaistunut. Siihen päälle kuntien velkataakka, joka on kasvanut koko ajan.

Eikö mielestäsi elvytysvaraa olisi enemmän, jos rahastoituna olisi 60 miljardia euroa kuin että alla on velkaa 60 miljardia euroa? Varovaisellakin 3,5% korkokannalla menot lisääntyisivät 2,1 miljardia euroa, joka on kaikki pois kulutuksesta. Hoitomenot rasittavat huomattavasti valtiontaloutta.

[NuoriDaavid]

Valtionvelan määrä kestäisi ainakin tuplaamisen, eli elvytysvaraa on pahan päivän sattuessa ainakin 60 miljardia euroa, jonka jälkeen valtionvelan osuus BKT:stä olisi kait suunnilleen kansainvälistä keskitasoa.

Kestäisi? Millä mittarilla kestäisi? Valtionvelka on moninkertaistunut, vuodesta -90 inflaatiokorjattunakin liki viisinkertaistunut. Siihen päälle kuntien velkataakka, joka on kasvanut koko ajan.

Eikö mielestäsi elvytysvaraa olisi enemmän, jos rahastoituna olisi 60 miljardia euroa kuin että alla on velkaa 60 miljardia euroa? Varovaisellakin 3,5% korkokannalla menot lisääntyisivät 2,1 miljardia euroa, joka on kaikki pois kulutuksesta. Hoitomenot rasittavat huomattavasti valtiontaloutta.

Ei pidä tarkastella velan absoluuttista määrää vaan sen suhdetta bkt:hen.

[Nasalspray]

Ei pidä tarkastella velan absoluuttista määrää vaan sen suhdetta bkt:hen.

Suhde bkt:hen on muuttuva suure, koska laman aikana bkt voi jopa supistua, velan määrä taas ei supistu itsekseen missään tilanteessa. Siksi se ei ole erityisen hyvä tai edes luotettava mittari, koska se mittaa vain kulloistakin tilannetta, ei esim. pitkän aikavälin keskiarvoa.

Pahimpaan lama-aikaan pelkästään valtion budjetti oli yli 9 miljardia euroa alijäämäinen. Sen sijaan ylijäämää ei ole yhtenäkään vuotena syntynyt edes murto-osaa tuosta määrästä. Velkataakan supistuminen on hidasta verrattuna sen kasvuu, ja poliittiset ja verotuksen tasoon liittyvät realiteetit pitävät huolen siitä, ettei Keynesiläinen talouspolitiikka voi koskaan toimia.

[NuoriDaavid]

Ei pidä tarkastella velan absoluuttista määrää vaan sen suhdetta bkt:hen.

Suhde bkt:hen on muuttuva suure, koska laman aikana bkt voi jopa supistua, velan määrä taas ei supistu itsekseen missään tilanteessa. Siksi se ei ole erityisen hyvä tai edes luotettava mittari, koska se mittaa vain kulloistakin tilannetta, ei esim. pitkän aikavälin keskiarvoa.

Pahimpaan lama-aikaan pelkästään valtion budjetti oli yli 9 miljardia euroa alijäämäinen. Sen sijaan ylijäämää ei ole yhtenäkään vuotena syntynyt edes murto-osaa tuosta määrästä. Velkataakan supistuminen on hidasta verrattuna sen kasvuu, ja poliittiset ja verotuksen tasoon liittyvät realiteetit pitävät huolen siitä, ettei Keynesiläinen talouspolitiikka voi koskaan toimia.

Kyllä tuo velanosuus bkt:stä mukavasti menee alaspäin. Jos pyrittäisiin supistamaan velkaa liian nopeasti, niin se edellyttäisi joko selvää verojen kiristämistä, tai menojen vähentämistä, molemmilla olisi todennäköisesti selviä negatiivisia vaikutuksia talouteen.

[Think]

Tuohon tulee sitten tietysti henkilökohtainen palkanosa päälle. Rahaa tulee siis ovista ja ikkunoista.

Yksikön päällikkö on vaati 12, varapäällikkö 10 ja kouluttajat (luutnantti-yliluutnantti) 8-9.

Kuinka paljon tuo henkilökohtainen palkanosa on käytännössä (huomasin kyllä sen tähän liittyvän taulukon, mutta sehän ei kerro käytännöstä juuri mitään).

Koulujen jälkeen aloitellaan ilmeisesti tuosta kouluttajan hommista. Vaikka henkilökohtainen palkanlistä olisi 30% (asteikolla 0-40%), niin palkka olisi yliluutnantilla bruttona vajaa 2200eukkia kuussa. Vai tuleeko tähän jotain muitakin lisiä?

Toisaalta: "Alaisilleen" saa ihan luvan kanssa huutaa. Selkeä plussa!