SAK:n tv-mainoskampanja

[Homeboy65]

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on huolissaan siitä, että SAK:n mainoksilla luodaan "virheellistä mielikuvaa" siitä, että Suomessa muka olisi vastakkainasettelua, eturistiriitoja tai jopa eriarvoisuutta.

Ko. mainontaa voi tietysti pitää kärjistettynä, mutta kuinka kaukana se on todellisuudesta? Ristiriita syntyy jo siitä, että työnantaja haluaisi teettää mahdollisimman pitkää päivää mahdollisimman pienellä palkalla. Työnantajat ottavat mielellään palvelukseen erilaisia harjoittelijoita, joille tarvitsee maksaa mahdollisimman vähän. Ja kun työntekijä pelkästään ihmettelee jotain epäkohtaa, hän saa kuulla, että "Ei täällä ole pakko olla."

Niin että Jyrki-boy voisi mennä lähimmän pellon ääreen hoitamaan lannoituksen (= puhumaan paskaa)

[sivustahuutaja]

Ristiriita syntyy jo siitä, että työnantaja haluaisi teettää mahdollisimman pitkää päivää mahdollisimman pienellä palkalla.

Noinko se olikin? Minä kun luulin, että työntekijät haluavat mahdollisimman hyvää palkkaa pienellä tuntimäärällä. Mutta ilmeisesti työ onkin duunarille vain harrastus, eikä rahanlähde.

PS. Miksi harrastamisesta pitäisikään maksaa? Maksetaan mieluummin niille, jotka tekevät työtä saadakseen rahaa elämiseen.

[Harold]

Jyrki-boy voisi mennä lähimmän pellon ääreen hoitamaan lannoituksen (= puhumaan paskaa)

Tuo ”loukkaantuminenhan” nyt on pelkkää feikkiä, jota Kataisen ja yritysjohtajien toki pitää viran puolesta heittääkin.

Ollen lähtökohtana, että sekä luokkaerot että työnantajien-työntekijöiden välinen ristiriita on yhä todellisuutta, miksei sitä saisi sanoa ääneen? Työväenluokan etujärjestön intressien mukaista on, että mahdollisimman moni työväenluokkainen käy äänestämässä. Jos se tavoite saavutetaan vähän räväkämmillä puheilla ja vielä keskustelua nostattaen, mikäpä siinä.

Asia erikseen on sitten, pureutuvatko nämä SAK:n räväkät puheet oikeisiin suomalaisen työläisen kipupisteisiin. Tähän vastaus on kieltävä. Hyvinvointivaltion kannatus on Suomessa niin vankalla pohjalla, kokoomuksenkin keskuudessa, että olisi typerää väittää kapitalistisikojen uhkaavan sitä. Tämän päivän työläisen uhkana on ensi sijassa, pystyykö Suomi Aasian puristuksessa säilyttämään asemansa kansainvälisessä työnjaossa ja takaamaan täällä kannattavan yritystoiminnan. Typerää populismia ja vaihtoehtojen puutetta edustaa hyökkäys kaikin voimin työelämän joustoja vastaan, joita pidemmällä tähtäimellä kuitenkin tarvitaan yhä lisää.

[sivustahuutaja]

Ollen lähtökohtana, että sekä luokkaerot että työnantajien-työntekijöiden välinen ristiriita on yhä todellisuutta, miksei sitä saisi sanoa ääneen?

Mitkä ihmeen luokkaerot? Oletko vakavissasi sitä mieltä, että suomessa on jotain luokkia, joiden yhteiskunnallinen asema pysyy samana sukupolvesta toiseen ilman, että luokkiin kuuluvat voivat itse vaikuttaa asemaansa?

Nimimerkki: Duunarien kasvatti kahdella korkeakoulututkinnolla ja ihan ok palkalla.

EDIT: Itse asiassa vielä suurempi ihmetyksen aihe: Ketä ne eri 'luokkaan' kuuluvat työnantajat ovat!? Onko mummoni eläkerahoineen se 'luokkainen' työnantaja vai kuka? Onko 12h päiviä tekevä palkkajohtaja 'luokkainen'?

[Harold]

Mitkä ihmeen luokkaerot? Oletko vakavissasi sitä mieltä, että suomessa on jotain luokkia, joiden yhteiskunnallinen asema pysyy samana sukupolvesta toiseen ilman, että luokkiin kuuluvat voivat itse vaikuttaa asemaansa?

Täsmällisempää eittämättä olisi tässä SAK:n tapauksessa ollut puhua ”sosioekonomisista eroista”. Silti ”luokka”-sanakaan, vaikka terminä ei tokikaan ole tyhjentävä, ei ole suinkaan menneisyyttä.

Kerran eliittiin nousseen poppoon jälkikasvu pystyy itsekin kohtalaisen juohevasti pysyttelemään mukavissa asemissa ihan vain esi-isien fiksuuden ansiosta periytyvien massien, suhteiden sekä "eliittiluokan" tartuttamien kulttuuristen tekijöiden avulla. ”Alemmista luokista” tulevat joutuvat enemmän rakentamaan tiensä itse.

Totta, että Suomessa on koko ajan vähemmän ihmisiä, joilla tietty sosioekonominen asema periytyisi suoraan alenevassa polvessa aina uudelleen ja uudelleen, ja he täten olisivat puhtaasti jonkin "luokan" jäseniä. Silti tällaisia ihmisiäkin on vielä paljon, ja nekin ”luokan” jälkeläiset, jotka ovat vaihtaneet toiseen sosioekonomiseen ryhmään, eivät ole keskimäärin vaihtaneet kovin kauas.

Millä todennäköisyydellä joku perseennäköinen nörtti M.Ahtisaari olisi nykyisissä hommissaan, jos olisi eliitin sijasta syntynyt jakomäkeläiseen duunariperheeseen?

Nimimerkki: Duunarien kasvatti kahdella korkeakoulututkinnolla ja ihan ok palkalla.

Maisterien ja tohtorien lapsista meni (90-lukulainen tutkimus) yliopistoon 60 %, mutta perus- ja kansakoulupohjaisten lapsista vain 8 %. Edelleen, vähemmän koulutettujen jälkikasvu suuntautui pitkälti humanistisille ym. pellealoille, kun taas korkeammin koulutettujen uusi polvi suuntasi talouden ja tekniikan huippukoulutukseen. Jos itse olet vertailuryhmässäsi huomattavasti muita eteenpäinpyrkivämpi, sehän ei vielä poista ”luokka”taustan yleisesti ottaen yhä huomattavaa (vaikkakaan ei tietenkään ratkaisevaa) merkitystä, vai mitä?

EDIT: Itse asiassa vielä suurempi ihmetyksen aihe: Ketä ne eri 'luokkaan' kuuluvat työnantajat ovat!?

Perimmältään työnantaja on se taloudelliseen toimintaan sijoitettu riskipääoma, joka maksaa palkat. "Työnantajia" ovat tämän riskipääoman omistajat, jotka hakevat tuottoa (paitsi julkisella puolella, missä on tietenkin omat erityismotiivinsa).

Onko mummoni eläkerahoineen se 'luokkainen' työnantaja vai kuka? Onko 12h päiviä tekevä palkkajohtaja 'luokkainen'?

Palkanmaksajien, yrittäjien, virkamiesten ja johtajien toimintatapa ja vastuu poikkeavat niin paljon suorittavaa työtä tekevistä palkansaajista, että voidaan puhua eri sosiaalisista ryhmistä. Mikäli johtajuus kulkee suvussa, voidaan puhua "luokan" jäsenestä. Samoin siinä tapauksessa, että muusta taustasta tuleva "nousukas" onnistuu varmistamaan jälkeläisilleenkin saavuttamansa uudet "luokka"-asemat.

[par-sky]

lyhyt ja selvä esimerkki miten "luokka" näkyy esim. opiskelussa:

köyhälistö: opintotuki on niin pieni että sillä ei saa ostettua edes koulukirjoja. tarvitaan siis työtä opiskelun lisäksi, koska vanhemmilla ei ole varaa maksaa sun kaikkia kuluja. tämä siis tarkoittaa että opiskelulle jää vähemmän aikaa = mahdollisesti huonommat numerot (ei ole aikaa/voimia käyttää koulutehtäviin) ja pitemmät valmistumisajat.

parempi tuloiset: vanhemmat pystyvät tukemaan, jolloin voit keskittyä puhtaasti opiskeluun.

kaikella logiikalla sillä jolla on tuplasti aikaa käyttää opiskeluun on helpompaa ylipäätään lähteä opiskelemaan ja pärjätä siinä.

[sivustahuutaja]

köyhälistö: opintotuki on niin pieni että sillä ei saa ostettua edes koulukirjoja. tarvitaan siis työtä opiskelun lisäksi, koska vanhemmilla ei ole varaa maksaa sun kaikkia kuluja. tämä siis tarkoittaa että opiskelulle jää vähemmän aikaa = mahdollisesti huonommat numerot (ei ole aikaa/voimia käyttää koulutehtäviin) ja pitemmät valmistumisajat.

Firmoissa vieroksutaan koulubroilereita, joten duunia painanut opiskelija on vahvoilla. Niissä firmoissa, joissa katsotaan numeroita, katsotaan aina myös työkokemus ja sen lisäksi harrastukset sekä syntymäpaino.

[Tix]

lyhyt ja selvä esimerkki miten "luokka" näkyy esim. opiskelussa:

köyhälistö: opintotuki on niin pieni että sillä ei saa ostettua edes koulukirjoja. tarvitaan siis työtä opiskelun lisäksi, koska vanhemmilla ei ole varaa maksaa sun kaikkia kuluja. tämä siis tarkoittaa että opiskelulle jää vähemmän aikaa = mahdollisesti huonommat numerot (ei ole aikaa/voimia käyttää koulutehtäviin) ja pitemmät valmistumisajat.

parempi tuloiset: vanhemmat pystyvät tukemaan, jolloin voit keskittyä puhtaasti opiskeluun.

kaikella logiikalla sillä jolla on tuplasti aikaa käyttää opiskeluun on helpompaa ylipäätään lähteä opiskelemaan ja pärjätä siinä.

Eli sinusta tuo on siis luokkayhteiskuntaa? Luokkayhteiskuntaa on sitä, että jos haluat edes kouluun, papan ja mamman pitää betaalata $20.000 vuodessa. Ja jos haluat hyvään kouluun, $100.000.

Kaikella logiikalla suurin osa vanhemmista on lastensa opiskellessa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että voivat tukea lastensa opiskelua jollakin tavoin, jos niin haluavat - ja jos lapset niin haluavat. Mulla on keskiluokkaiset vanhemmat, mutta en ole pyytänyt 15 ikävuoden jälkeen penniäkään. Olenko nyt alaluokkainen vai yläluokkainen? Tällä hetkellä tienaan jo enemmän kuin kumpikaan vanhemmistani. Onko luokkani muuttunut? Onko vähemmän tienaavilla sisaruksillani eri luokka?

Oliko minulla tästä tuen "puutteesta" huolimatta tasaveroiset mahdollisuudet kykyjeni perustelella? Mielestäni oli. Ei ole luokkayhteiskuntaa nähnytkään tämä Suomen koulutusjärjestelmä. Opintotuki on jopa Eurooppalaisessa mittakaavassa omituinen asia, että yhteiskunta tukee opintoja ammattiin rahallisesti - jopa on!

[sivustahuutaja]

Maisterien ja tohtorien lapsista meni (90-lukulainen tutkimus) yliopistoon 60 %, mutta perus- ja kansakoulupohjaisten lapsista vain 8 %.

Sinänsä ihan ymmärrettävää. Isukki ja äiti ovat omaksuneet SAK:n lietsoman herravihan ja lapsi ei aikuisenakaan halua tuottaa vanhemmilleen pettymystä muuttumalla koulutuksen kautta halveksittavaksi riistäjäpaskaksi.

Eräät serkkuni ovat juuri tuollaisesta perheestä, jossa herroja vihattiin. Muut duunariperheistä lähtöisin olevat serkkuni kävivät korkeakoulun ja ovat hyvissä duuneissä, mutta tuon herravihaa potevan perheen lapset menivät ammattikouluun.

Kannattaa äänestää SAK:ta, niin varmistaa lastensa suuntautumisen ammattikouluun ja sitä kautta pienipalkkaisiksi purnaajiksi.

EDIT: Ei ammattikoulussa mitään pahaa ole, sillä yritysmaailmaan sopeutuvat vetävät hyvää liksaa nyt ja jatkossa. Sääli vain herravihaisia purnaajia, jotka eivät sopeudu. Heidän mahdollisuutensa tienata putkimiehen taidoillaan on _hieman_ heikompi.

[nexie]

lyhyt ja selvä esimerkki miten "luokka" näkyy esim. opiskelussa:

köyhälistö: opintotuki on niin pieni että sillä ei saa ostettua edes koulukirjoja. tarvitaan siis työtä opiskelun lisäksi, koska vanhemmilla ei ole varaa maksaa sun kaikkia kuluja. tämä siis tarkoittaa että opiskelulle jää vähemmän aikaa = mahdollisesti huonommat numerot (ei ole aikaa/voimia käyttää koulutehtäviin) ja pitemmät valmistumisajat.

parempi tuloiset: vanhemmat pystyvät tukemaan, jolloin voit keskittyä puhtaasti opiskeluun.

kaikella logiikalla sillä jolla on tuplasti aikaa käyttää opiskeluun on helpompaa ylipäätään lähteä opiskelemaan ja pärjätä siinä.

Ainakin lakiteknisessä apukoulussa (jota myös oikeustieteelliseksi tiedekunnaksi kutsutaan) valtaosa opiskelijoista teki (paljon) töitä opintojen ohessa. Tarkoittaako tämä sitä, että oikislaiset tulevat keskimääräistä köyhemmistä oloista/vanhemmat eivät suurista tuloistaan huolimatta ole valmiita kustantamaan jälkikasvulleen luppoelämää/opiskelijat eivät halua elää vanhempiensa kukkarolla vaikka voisivatkin/opiskelijat haluavat arvokasta työkokemusta? Mene ja tiedä.

[Rouva Pupu]

Yritin kerran seurustelua yhden sellaisen kanssa.

Vähän samanlaisia fiiliksiä ja kokemusta. Täysin eri aaltopituudella kun vanha raha haisi. Kärjistetysti eri maailma, eri elämä. Totesin, että ei toimi ja se siitä.

[sivustahuutaja]

Millä todennäköisyydellä joku perseennäköinen nörtti M.Ahtisaari olisi nykyisissä hommissaan, jos olisi eliitin sijasta syntynyt jakomäkeläiseen duunariperheeseen?

Piti ihan tarkistaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

Martin isä oli skappari ja Martti kansakoulun opettaja ennen ulkoministeriön uraa. Missä se suvun kultalusikka on?

[Tix]

Millä todennäköisyydellä joku perseennäköinen nörtti M.Ahtisaari olisi nykyisissä hommissaan, jos olisi eliitin sijasta syntynyt jakomäkeläiseen duunariperheeseen?

Piti ihan tarkistaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

Martin isä oli skappari ja Martti kansakoulun opettaja ennen ulkoministeriön uraa. Missä se suvun kultalusikka on?

Muutenkin kummallista, että työväenpuoletta edustavia presidenttejä sanotaan eliitiksi. Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Halosen vanhemmat olivat hitsaaja Vieno Olavi Halonen ja somistaja Lyyli Elina Öfverström.

Vitunmoinen eliittiyhteiskunta, täällä on eliittihitsareita ja eliittisomistajia.

[sivustahuutaja]

Vitunmoinen eliittiyhteiskunta, täällä on eliittihitsareita ja eliittisomistajia.

Juu ja mummot ovat työnantajaelittiimummoja.

EDIT: Karjalainen voisi tehdä eliittibiisin:

Keitä ne on ne eliitit
sellaiset eliittimiehet
joita koko valtakunta halveksuu?
Keitä ne on ne eliitit
sellaiset eliittinaiset
jotka toisen työstä osinkonsa saa?

Me ollaan eliittiä kaikki
kun oikein eläkkeitä säästetään
me ollaan eliittiä elämän
ihan jokainen

[Harold]

Eli sinusta tuo on siis luokkayhteiskuntaa? Luokkayhteiskuntaa on sitä, että jos haluat edes kouluun, papan ja mamman pitää betaalata $20.000 vuodessa. Ja jos haluat hyvään kouluun, $100.000.
...
Ei ole luokkayhteiskuntaa nähnytkään tämä Suomen koulutusjärjestelmä. Opintotuki on jopa Eurooppalaisessa mittakaavassa omituinen asia, että yhteiskunta tukee opintoja ammattiin rahallisesti - jopa on!

Luokkayhteiskunnassa tausta määrää enemmän kuin yksilön omat pyrkimykset. Nimenomaan maailmanlaajuisesti harvinaisen massiivisen tulonsiirtojärjestelmänsä vuoksi Suomessa tausta määrää vähemmän kuin yksilön omat pyrkimykset, joten Suomea en itsekään nimittelisi luokkayhteiskunnaksi. Mutta kyllä niitä luokkia silti on olemassa –vai oletko eri mieltä?

Kaikella logiikalla suurin osa vanhemmista on lastensa opiskellessa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että voivat tukea lastensa opiskelua jollakin tavoin, jos niin haluavat - ja jos lapset niin haluavat.

Par-sky ei tuossa puhunut suurimmasta osasta Suomen väestöä, vaan nimenomaan ”köyhälistöstä”. Tietenkin sosiaalivaltio-Suomessa köyhän lapsikin pystyy opiskelemaan pelkkien yhteiskunnan tukien varaan jättäytymällä. Aika korkea vain on se kynnys heittäytyä tuollaiseen epävarmuuteen verrattuna kotoa tulevaa taloudellista turvallisuutta nauttiviin.

Mulla on keskiluokkaiset vanhemmat, mutta en ole pyytänyt 15 ikävuoden jälkeen penniäkään. Olenko nyt alaluokkainen vai yläluokkainen? Tällä hetkellä tienaan jo enemmän kuin kumpikaan vanhemmistani. Onko luokkani muuttunut? Onko vähemmän tienaavilla sisaruksillani eri luokka?

Oliko minulla tästä tuen "puutteesta" huolimatta tasaveroiset mahdollisuudet kykyjeni perustelella? Mielestäni oli.

Luokka on kulttuurinen käytäntö, eikä mikään geeneihin/jumalalliseen määräykseen perustuva väistämättömyys. Luokan periytymistä kohdallasi on edistänyt, että perit keskiluokkaisen ajattelutavan pienestä pitäen, kouluttamattomien duunarien perheissä tuo kulttuurinen perintö voi olla jo hyvinkin erilainen.

Ja vaikka et olisi vanhemmilta penniäkään saanut, tuskin voidaan kiistää että tiukan paikan tullen apua olisi sieltä kuitenkin tullut? Koska riskit olivat pieniä, saatoit aika vapaasti ”heittäytyä”. Luokan kulttuurinen periytyminen näkyy siinä, että kaikilla ei ole taustalla sitä vanhempien ylläpitämää turvaverkkoa, joka olisi sinutkin poiminut jos olisitkin iskenyt kirveen kiveen.

[Tix]

kaikilla ei ole taustalla sitä vanhempien ylläpitämää turvaverkkoa, joka olisi sinutkin poiminut jos olisitkin iskenyt kirveen kiveen.

Ja tuoko on kytköksissä sosiaaliluokkaan? Huolehtivaisia ja lastensa puolesta panostavia vanhempia on kaikissa tuloluokissa, kuin myös paskoja vanhempia, jotka eivät ole millään tavoin edes yhteyksissä muksuihinsa. Ainiin. Molemmat omat vanhempani ovat nousseet keskiluokkaan hyvin köyhistä duunariperheistä. Miten selität heidän "luokkanousunsa?"

[sivustahuutaja]

Luokan periytymistä kohdallasi on edistänyt, että perit keskiluokkaisen ajattelutavan pienestä pitäen, kouluttamattomien duunarien perheissä tuo kulttuurinen perintö voi olla jo hyvinkin erilainen.

Ok, sovitaan että luokkia on koska duunarit aivopesevät lapsiaan kuten tuossa sanot.

Onko ratkaisu:
A) Tulonsiirrot aivopestyille lapsille
B) Lapsien ja vanhempien valistaminen, jotta aivopesua ei tapahtuisi

Kumpaan turvautuisi kansakunnan hyvinvoinnista välittävä työväenliike? Kumpaan turvautuisi työväen ahdingolla ratsastava järjestöeliitti?

[Vadim]

Eli sinusta tuo on siis luokkayhteiskuntaa? Luokkayhteiskuntaa on sitä, että jos haluat edes kouluun, papan ja mamman pitää betaalata $20.000 vuodessa. Ja jos haluat hyvään kouluun, $100.000.

Niin no - Yhdysvalloissa, johon vissiin viittaat, on kyllä tapana, että parhaissa yliopistoissa on myös melkoinen joukko opiskelijoita, jotka eivät maksa koko hintaa tai sitten yksinkertaisesti mitään. Ne maksavat, joilla on varaa. Tämän seurauksena kouluihin pääsee heikompia asioita, mutta sellaista se on se elämä.

Itse asiassa Yhdysvallat on monilla mittareilla meritokraattisempi yhteiskunta kuin esimerkiksi Ranska tai Englanti. Muistan itse merkillisen episodin, jossa ranskalainen kv. yksityisoikeuden professori sai hetkellisen viirauskohtauksen esitellessään amerikkalaista oikeustapausta ja ryhtyi paasaamaan kovaan ääneen, kuinka ranskalaiset ovat ymmärtäneet amerikkalaisen "viidakon lain" ja "villin kapitalismin" ihan väärin. "Amerikka on meritokratia", hän jyrisi, "ja Ranskassa kaikki toimii suhteilla!" (Jeppe oli itse käynyt Harvard Law Schoolin, jossa hänen mukaansa oli lahjakkaita tyyppejä tavallisista perheistä.)

No, Amerikkakin on muuttunut ja luokkakierto hidastunut samalla, kun tuloerot ovat kovasti lisääntyneet. Saas kattoo, miten tulevaisuudessa käy.

[sivustahuutaja]

Eli sinusta tuo on siis luokkayhteiskuntaa? Luokkayhteiskuntaa on sitä, että jos haluat edes kouluun, papan ja mamman pitää betaalata $20.000 vuodessa. Ja jos haluat hyvään kouluun, $100.000.

Niin no - Yhdysvalloissa, johon vissiin viittaat, on kyllä tapana, että parhaissa yliopistoissa on myös melkoinen joukko opiskelijoita, jotka eivät maksa koko hintaa tai sitten yksinkertaisesti mitään.

Harwardiinkin pääsee ilmaiseksi(?), jos vanhemmat tienaavat alle $60 000:
http://www.news.harvard.edu/gazette/dai ... inaid.html

[Harold]

Millä todennäköisyydellä joku perseennäköinen nörtti M.Ahtisaari olisi nykyisissä hommissaan, jos olisi eliitin sijasta syntynyt jakomäkeläiseen duunariperheeseen?

Piti ihan tarkistaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

Martin isä oli skappari ja Martti kansakoulun opettaja ennen ulkoministeriön uraa. Missä se suvun kultalusikka on?

Muutenkin kummallista, että työväenpuoletta edustavia presidenttejä sanotaan eliitiksi. Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Halosen vanhemmat olivat hitsaaja Vieno Olavi Halonen ja somistaja Lyyli Elina Öfverström.

Vitunmoinen eliittiyhteiskunta, täällä on eliittihitsareita ja eliittisomistajia.

Työväenluokkaa ynnä muita järjestäytyneeseen työväenliikkeeseen itsensä identifioivia äänestäjiä on niin paljon, että heitä edustamaan väistämättä syntyy tietty poliittinen ”eliitti”. Luonnollista on, että osa tästä ”eliitistä” on kotoisin samasta taustasta kuin edustamansa massa. Täysin imbesilliä pitää luokattomuutta kuvastavina esimerkkeinä niitä muutamia yksilöitä, jotka "ohituskaista" eli politiikka nostaa huipulle.

Marko Ahtisaaren otin esimerkiksi, koska nuo luennointi- ja konsulttiduunit ovat juuri tyypillisiä sellaisia, joissa suhteet painavat paljon –niissä tuskin on haitaksi jos isi on ollut presidenttinä. Hän on myös opiskellut Columbian yliopistossa –kuinka monessa jakomäkeläisessä duunariperheessä on koskaan edes kuultu siitä mestasta?

kaikilla ei ole taustalla sitä vanhempien ylläpitämää turvaverkkoa, joka olisi sinutkin poiminut jos olisitkin iskenyt kirveen kiveen.

Ja tuoko on kytköksissä sosiaaliluokkaan?

Ei, se on kytkösissä perheen taloudelliseen tilanteeseen. Kodin tarjoamasta turvasta tarkoitukseni oli puhua siinä yhteydessä, kun verrattiin köyhien perheiden lapsia mukavasti toimeentulevaan enemmistöön.

Rahan lisäksi myös perheen muut traditiot tietenkin vaikuttavat lasten arvomaailmaan. Henkilökohtaisia ansioitasihan en suinkaan ole ollut kiistämässä. Mutta niin se vain menee, että eliitin sekä heitä paljon runsaslukuisemman keskiluokan perhetraditio suosii korkeakoulutukseen hakeutumista muita enemmän.

Molemmat omat vanhempani ovat nousseet keskiluokkaan hyvin köyhistä duunariperheistä. Miten selität heidän "luokkanousunsa?"

Sitä minun ei tarvinne lähteä keittiöpsykologioimaan, totesinhan jo aiemmin:

Luokkayhteiskunnassa tausta määrää enemmän kuin yksilön omat pyrkimykset. Nimenomaan maailmanlaajuisesti harvinaisen massiivisen tulonsiirtojärjestelmänsä vuoksi Suomessa tausta määrää vähemmän kuin yksilön omat pyrkimykset, joten Suomea en itsekään nimittelisi luokkayhteiskunnaksi.

.
.
.

Ok, sovitaan että luokkia on koska duunarit aivopesevät lapsiaan kuten tuossa sanot.

Onko ratkaisu:
A) Tulonsiirrot aivopestyille lapsille
B) Lapsien ja vanhempien valistaminen, jotta aivopesua ei tapahtuisi

Ratkaisu mihin? Niin kauan kuin Suomen koulutusjärjestelmä pysyy nykyisellään lähes ilmaisena ja täten yksilön valintoja korostavana, en näe tuossa ”aivopesussa” ongelmaa. Lähdin kiistämään väitettä, ettei suomessa olisi luokkia, en sitä etteivätkö luokat saisi siirtää traditioitaan eteenpäin.

Tärkeintä on olla kunnon kansalainen, maksaa veronsa ja seurata omaa juttuaan. Jos jonkun amiksen sosioekonomiseen-/luokkaperinteeseen lisäksi kuuluu pitää lippistä, ajella kevarilla ja maistella kosmetologityttöjen pimppiä, ei varmaan ole syytä pitää hänen valintojaan muuttamista vaativana vain siksi, että itse sytyn enemmän akateemisista jutuista?

[Harold]

Mistä me tässä muuten riidellään? Se ”luokka”-käsitehän tuli puheeksi SAK-mainoksen yhteydessä sivumennen, kun kuvaavampi termi asiayhteydessä olisi ollut ihan vain ”työväestö” tai ”sak:laiset”.

Luokista näkemykseni on:
- yhä harvemmat suomalaiset ovat jonkin selväpiirteisen, periytyvän luokan jäseniä
- silti näitä luokkien jäseniäkin meillä on yhä varsin paljon
- sosiaalivaltio Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus yksilön valintoihin on maailman mitassa ja historiallisessa katsannossa pieni, siis verrokkeihin nähden
- silti sos.ekonomisella taustalla on huomattava vaikutus yksilön valintoihin. Etenkin jos yksilö kuuluu ”luokkaan”, jossa duunarius/maanviljelijyys/ylempi keskiluokkaisuus on ollut suvun traditio

Mitä ihmeen kiistämistä noissa voi olla?

Puhukaa nyt vittu siitä SAK:n kampanjastakin.

[sivustahuutaja]

Ratkaisu mihin?

Yleensä luokkayhteiskuntaan liitetään negatiivisia mielikuvia ja 99% termin yhteydessä ollaan lisäämässä tulonsiirtoja, jotta 'luokkayhteiskunta' jotenkin oikeudenmukaistuisi.

[sivustahuutaja]

Puhukaa nyt vittu siitä SAK:n kampanjastakin.

Perseestä, mutta puree varmasti kohdeyleisöön, eli herrakaunaisiin purnaajiin.

Duunissa en ole oikein havainnut SAK:n mainoksen kaltaisia kavereita. Pikemminkin tulevat ekana, lähtevät vikana ja perjantaipullosta on turha uneksia kun lauantaina pitää tehdä ne paperihommat. Siviilit päällä kellokortin vieressä työajan umpeutumista odottavat kaverit ovat ihan muita kuin niitä 'herroja'.

Mikäli mainos kuvaa pomon sijaan omistajia, niin heitähän ovat rahastojen kautta mummot ja vaarit. Kieltämättä tuo ryhmä tykkää aamutakeista ja tohveleista. Ehkä SAK haluaa kuvata eliittimummojamme?

[Harold]

Ratkaisu mihin?

Yleensä luokkayhteiskuntaan liitetään negatiivisia mielikuvia ja 99% termin yhteydessä ollaan lisäämässä tulonsiirtoja, jotta 'luokkayhteiskunta' jotenkin oikeudenmukaistuisi.

Noinhan se taitaa olla. Ei kuitenkaan tällä kertaa. Perheessämme ei ole ollut juuri mitään kytköksiä järjestäytyneeseen työväenliikkeeseen, ja itse pyrin tarkastelemaan tätä asiaa kylmän viileästi.

Mitä nyt kommunisteista pääsee joskus lipsahtamaan jotain vähemmän kunnioittavaa. Niistä epäkansallisista kirkonpolttajapaskiaisista.

Mikäli mainos kuvaa pomon sijaan omistajia, niin heitähän ovat rahastojen kautta mummot ja vaarit. Kieltämättä tuo ryhmä tykkää aamutakeista ja tohveleista. Ehkä SAK haluaa kuvata eliittimummojamme?

Tietty painoarvolla on vähän eroa, onko omistajan nimi Björn Wahlroos vai Matti Meikäläinen, mutta eittämättä kiinnostavaa miten perinnöt levittävät kansankapitalismia yhä syvempiin kerroksiin.

Jokainen pörssi-/rahastosijoittaja, iso tai pieni, haluaa ennen kaikkea kunnon tuottoja. Pörssiyhtiöiden johto pyrkii tuottoihin kustannustehokkuudella. Millä eväillä suomalaiset työpaikat sitten tulisivat pärjäämään halpamaille tässä kustannustehokkuuskilpailussa? Siihen kysymykseen SAK:n mainoksen anti on nolla.

[huima]

- yhä harvemmat suomalaiset ovat jonkin selväpiirteisen, periytyvän luokan jäseniä
- silti näitä luokkien jäseniäkin meillä on yhä varsin paljon
- sosiaalivaltio Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus yksilön valintoihin on maailman mitassa ja historiallisessa katsannossa pieni, siis verrokkeihin nähden
- silti sos.ekonomisella taustalla on huomattava vaikutus yksilön valintoihin. Etenkin jos yksilö kuuluu ”luokkaan”, jossa duunarius/maanviljelijyys/ylempi keskiluokkaisuus on ollut suvun traditio

Mitä ihmeen kiistämistä noissa voi olla?

Onpa keskustelua.

Tämähän on hyvää mainosta sille kirjalle, luokkamatka, jonka kirjoitti se Ruotsinsuomalainen nainen. Juttu oli Imagessa jokin aika sitten, mutta en uskonut että keskustelu siitä virkeäisi tänne tällaisessa muodossa.

Muutama nopea kommentti tähän ketjuun.

Komppaan tietyssä mielessä Vadimia meritokratian ominaisuuksista Yhdysvalloissa, vaikka monet asiat viimeisen kuuden vuoden aikana ovat tehneet isoa takapakkia. Uskoisin että epäluuloisuus muualta tulevia suhtaan on isompia ongelmia, mikä uhkaa seuraavaa isoa amerikkalaisten nousua taloudessa. Amerikan suuri mahdollisuus on ollut juuri siinä, että olet melkein mistä tahansa lähtökohdista pystynyt kovalla työllä ja tuurilla tekemään hemmetin ison matkan useiden elintasoluokkien yli.

Suomessa 'luokka' on toki enemmän abstrakti ja kuvitteellinen siinä mielessä, että todellisia kultalusikoita on vähän ja enemmän uskoisin että kodista perittävät asenteet ovat se suurin panos, joka voi ohjata yksilöä joko pysymään samassa 'luokassa' tai liikkumaan suuntaan jos toiseen.

Todellisia pysyviä luokkia ja niissä olevia sukuja - jotka perustuvat esimerkiksi niin suureen varallisuuteen että sitä oikeasti kuunnellaan, tai että verkostot kehittyvät ja elävät sukupolvesta toiseen - lienee vähän.