urpiainen kirjoitti:"Vastakkainasettelun loppu" nimenomaan on paraatiesimerkki siitä, miten ideologinen ja poliittinen paketti kääritään uuteen kääreeseen, jota ei väkisin väännettäessäkään suostuta avaamaan (juuri siitä syystä, jonka tässä ketjussa mainitsin: suomalaisten suuri enemmistö - pohjoismaisen hyvinvointivaltion ystävät - ovat siitä radikaalisti eri mieltä).
No kun se on oikeasti loppu. Tutustu vaikka
http://www.vatt.fi/julkaisut/julkaisu.asp?ID=657
erityisesti sivut 44-46, jotka käsittelevät positiivisen ja negatiivisen kehityksen kehää, jos ei malta lukea kokonaan.
Lainaan tässä yhden VATT:in tulevaisuustutkimuksen taulukon, joka osoittaa keskeistä ongelmaa - normaalikasvullakin julkisen sektorin pelivara tulee jatkossa vain pienenemään, siksi mikään sellainen toimi joka johtaa hitaampaan kasvuun tai muuhun kriisiin kääntyy tarkoitusperiään vastaan. Julkisen sektorin velka on jo nyt kova rasite, ja toisin kuin ND ja muut ovat ennustelleet, sen osuus BKT:sta ei tule kutistumaan vaan kasvamaan, jos jotain ei tehdä. Ainakin akavan ekonomisti Eugen Koev on analysoinyt raporttia tarkemminkin, mutta en löytänyt netistä.
Tyhmempikin osaa lukea tuosta, että rahanjakajille ei ole päättävissä elimissä sijaa. Suomen tulevaisuudella ei ole heihin varaa. Ja sen on onneksi kansan enemmistökin tajunnut. Vastakkainasettelun aika on siinä mielessä hyvin konkreettisesti ohi - ei ole meidän ja heidän etuja vaan koko kansantalouden tulevaisuus ratkaistaa erittäin pitkäksi aikaa muutaman seuraavan hallituskauden aikana. Parhaat vuodet ja suurimmat ylijäämät on jo nähty, ja sitä alijäämää piisaa yhä vaikka naapurinkin vaivoiksi.
Lopuksi vielä suora lainaus tutkimuksen yhteenvedosta:
"Politiikkatavoitteeksi työllisyysaste nostaminen ja tuottavuuden kasvu
Julkisen talouden tasapainon ja rahoituksen näkökulmasta pitkällä aikavälillä keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat tuottavuus ja työllisyys. Tavoitteena tulisi olla työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle eli noin 75 prosenttiin sekä väestökehitykseen vaikuttaminen maahanmuutto- ja perhepolitiikalla. Myös tuottavuuden kasvusta on huolehdittava. Riittävän nopean tuottavuuden kasvun ylläpitäminen edellyttää paitsi aktiivista teknologiapolitiikkaa myös suhteellisen korkean investointiasteen turvaamista, jotta pääomakanta voisi kasvaa ja uusiutua.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista ja tavoitteellista politiikkaa. Tällöin avainasemassa ovat kasvupolitiikka, jolla vaikutetaan investointeihin, yritysten ja niiden pääkonttorien sijoittumiseen, sekä maahanmuuttopolitiikka ja perhepolitiikka."
Vassarien, Demarien tai Vihreiden ohjelmilla näihin tavoitteisiin ei päästä. Siellä haluttaisiin vain jakaa kakkua ja ohentaa sitä samalla yläkerroksista.
