Ja duunareilla on ihan oma oikeus neuvotella niitä omia sopimuksiaan, ihan kuten gulliblekin jo sanoi. Se on omistajan ja duunarin välinen sopimus, jossa palkkauksesta ja palkitsemisesta sovitaan - ja se on omistajien asia luovatko he tasa-arvoisuutta vai eriarvoisuutta palkkauksella.Gattaca kirjoitti:Köhköh... OMISTAMISTA vastaan minulla ei ole mitään, varsinkin jos itse omistaisinEi tässä ihan kommareita olla. Käsittääkseni täällä puhutaan duunareiden eriarvoisuudesta.
Onko se oikein vai ei - ei ole meidän asiamme, niin kauan kuin emme käytä omistajan valtaa yrityksessä ja ole niitä omistajia tai duunareita. Jos jokin asia on duunarista epäoikeudenmukainen, voi toki vaihtaa työpaikkaa. ( Ja tässä taas disclaimer laittomuuksien ja epäeettisen riistämisen suuntaan )
Kirjoitin että optioita on katsottava osana koko palkitsemisjärjestelmää - ja koska se pointti meni aikaisemmin ohi, niin avataan hieman sitä tarkemmin ja selvennetään mitä mieltä henkilökohtaisesti olen optioiden käytöstä.
1) Optio itsessään ei ole paha tai hyvä asia, se on vain työkalu jolla luvataan tietty asia - jos tietyt ehdot täyttyvät
2) Ihmisten toiminnan ohjaamisessa ja motivoimisessa optioiden yltiömäinen käyttö taikasauvana on osoittautunut olevansa vähintäänkin kyseenalainen, eikä sisältävän sitä alunperin tarkoitettua sitouttamis-efektiä jos johto tulee nopeasti taloudellisesti riippumattomaksi
3) Samalla tavalla pelkkä tulospalkkaus sisältää mahdollisuuden rikastumiseen kirjanpidollisilla väärinkäytöksillä, joten sekään ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu.
4) Listapalkkaus taas ei sisältää omat ongelmansa siinä kuinka eritasoiset työntekijät motivoituvat tekemään parhaansa, tai ainakin enemmän kuin muut osaavat odottaa ja myös kehittymään tekemisessään
5) omistajien, organisaatioiden suunnittelijoiden ja palkitsemisjärjestelmien tekijöiden pitää tietää kepit ja porkkanat, joita ko. kokonaisuudessa käytetään ja millaista toimintaa niillä halutaan saada aikaiseksi.
Toisinsanoen hyvien palkitsemisjärjestelmien rakentaminen on vaikeaa, sillä samalla kertaa pitää taiteilla sekä oikeudenmukaisuuden että ihmisten ahneuden valjastamisen kanssa. Omistajan valtaa käyttäneet ovat optiosopimuksia tehdessään itse tavoitelleet niillä jotakin ja ohjanneet johdon toimintaa sillä tiettyyn suuntaan. Jos omistaja ei ole tiennyt mitä tekee, niin se on omistajan oma moka ja oikeus tehdä huonoja sopimuksia.
Minulle on tärkeää sekä yhteiskunnallinen - että näiden järjestelmien oikeudenmukaisuus. Olemme oppineet täällä, että pienempää / heikompaa suojellaan kohtuuttomilta tilanteilta, eli jos yksityinen kuluttaja huijataan salakavalaan ja kohtuuttomaan sopimukseen - voidaan oikeusteitse ko. sopimukset purkaa. Samalla tavalla olemme oppineet, että sopimuksia täytyy kunnioittaa ja että järjestelmässä toimitaan järjestelmän puitteiden mukaisesti, sillä se on enemmän tai vähemmän meidän kaikkien etu ettei yksipuolisesti muutetakaan sopimuksen ehtoja tilanteiden mukaan.
Mitä Fortumin johtajat ovat tienneet sopimuksia tehdessään ja mitä omistajien edustajat ovat puolestaan ymmärtäneet, on spekuloitavissa hamaan tulevaisuuteen saakka. Onko tässä kumpikaan osapuoli ollut se heikko ja suojeluksen tarpeessa? Entä mitä olisi pitänyt tehdä siinä vanhassa shakkitarinassa, jossa matemaatikko pyytää kuninkaalta palkinnoksi yhden riisinjyvän ekasta ruudusta, kaksi toisesta, neljä kolmannesta ja niin edespäin jatkuen geometrisena sarjana?
Se on yrityksen sisäinen ongelma rakentaa sellaiset palkitsemisjärjestelmät, että ne ihmiset joiden katsotaan olevan tärkeitä menestymiselle - saavat osansa siitä tuloksesta. Ei oikeudenmukaisuuden takia, vaan sen takia että muuten he menevät muualle, jossa he saavat siitä tekemisestään sen paremman korvauksen.Gattaca kirjoitti:Sitten työntekijöihin. Totta kai minusta olisi oikein, että yrityksen kasvavasta tuloksesta hyötyisivät myös työntekijät. Mutta kuten edellä huimalle esitin, minusta on liioittelua olettaa, että kasvusta olisi vastuussa vain miljoonaoptioita saava pääjohtajataso. Kyllä varmasti muutkin, ja myös heille kuuluisi kannustusrahaa tai paremminkin bonuspalkkioita tuloksen mukaan.
...
Tietysti on ymmärrettävää, että hierarkian huipulla on korkein palkka. Mutta edellä olen ihmetellyt, onko johtajan merkitys sittenkin yliarvostettu, jos miljoonaoptioihin asti mennään. Olethan sinäkin kai aiemmin täällä vähän kritisoinut niiden tarpeellisuutta kaikissa tapauksissa.
Mutta mikä on sen tekijän absoluuttinen arvo ja mikä on sen kontekstin, sen yrityksen ja markkinoiden luomisen merkitys?
Otetaan esimerkiksi jalkapalloilija. Sellainen jalkapalloilija, jolla on täysin poikkeukselliset kyvyt ja karisma. Futari joka saa englannissa 10 miljoonaa puntaa vuodessa. Koska olet jotenkin vakuuttunut, että asioilla on absoluuttisia arvoja on sinusta varmaankin oikeudenmukaista että tämä yksi luokkaansa oleva pallonpomputtaja saa sen 10 miljoonaansa, sillä eihän ole ketään yhtä hyvää korvaamaan häntä? Entä miten suhtaudut ko. seuran ja liigan johtoon, jotka myös saavat kymmeniä miljoonia vuodessa, vaikka eivät mitään pomputakaan?
Ja sitten muutetaan tilannetta.
Otetaan se konteksti pois, johto ja muut ihmiset tekemään muita asioita - ja jätetään se futari absoluuttisen hyvine taitoineen pelaamaan. Mikä on niiden taitojen arvo ja merkitys, jos kaveri pelaa jonkun lähiön nurmikentällä? Pitäisikö hänelle edelleen jostain maksaa oikeudenmukaisuuden nimessä se 10 miljoonaa?
Tämä on se yritysmaailman ja markkinoiden dilemma, joka laukeaa käsille kun aletaan liian populistisesti puhumaan siitä mikä on oikein ja mikä on väärin. Yhtä lailla yritykset tarvitsevat niitä ihmisiä kuin ihmiset tarvitsevat sitä yritystä päästäkseen tekemään asioita, joilla sitten ansaita.
Käytät esimerkkinä Bill Gatesia ja sivuutat hänen kyvyt ja taidot aivan kuin siinä olisi mies, joka on ilman ansioita rakentanut järkyttävän imperiumin ja varmasti vielä tehnyt sen riistäen pyhiä duunareita! Ei tietenkään huomioida sitä että Microsoft on yksi niitä yrityksiä, joka on synnyttänyt todennäköisesti eniten mijonäärejä viime vuosien aikana - saati sitä, että Bill Gates ja Paul Allen ovat olleet henkilökohtaisesti luomassa yrityksen tekemällä asioita.. Jopa niin micro management-tasolla, että joinakin aikoina Gates kirjoitteli muiden kirjoittamaa koodia uusiksi, koska se ei hänen mielestään ollut riittävän hyvää.
Kirjanpidollisesti optiot ovat ymmärtääkseni yritykselle parempi vaihtoehto - sillä niitä ei ainakaan vielä pakollisesti vähennetä yrityksen tuloksesta. Tämä on osakkeenomistajille huono puoli, sillä optioiden lunastus taas vähentää heidän osuuttaan tulevaisuuden hetkenä X. Osakenippu Z taas on välittömästi pois yrityksen omaisuudesta heti, tai jos yritys tekee sen laskemalla uusia osakkeita liikkeelle - niin vastaavasti pois osakkeenomistajilta heti. Toisinsanoen optioiden takana on myös kirjanpidollinen kikkailu.Gattaca kirjoitti:Johtajahan on työntekijä siinä missä muutkin, joten potkujen anto on paikallaan huonoista ratkaisuista. Jos se tapa on omiaan estämään vaihtoehdon A) riskialttiita peliliikkeitä, niin ehkä olisi tehokkainta: Ei motivoida palkalla tai optiosopimuksilla, vaan jo alun alkaen lyödä johtajan kouraan paksu tukko firman osakkeita. Vielä tehden sellaisen (lakiteknisesti nykyään mahdottoman?) sopimuksen, että johtaja ei noin vain pystyisi hankkiutumaan osakkeistaan eroon. Sitten sekä varovaisuus että rohkeat liikkeet olisivat myös omalla rahalla ja toimeentulolla pelaamista.
En ole juurikaan perillä laskentatoimesta, joten joku asiasta tarkemmin tietävä voisi selittää miten asia oikeasti menee.
