segma kirjoitti:Pakko lainata tähän erään kappaleen sanoja.
"We like to think about ..
offtopic
Kuullostipas tutulta, joka johtui taas siitä ett spiikki on "dokkarista" What the bleep do we know. Henkilö joka tuon sanoo, on ihan oikea tiedemies, Fred Alan Wolf, Ph.D. Hyvä leffa ja inspiroiva vaikka tieteellisesti aika-ajottain hukassa.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
NuoriDaavid kirjoitti:Itse asiassa hämmästyttävän vähän netistä löytyy tästä maallikoille kirjoitettua ja se mitä on kirjoitettu on sitten aivan apukoulutasoa.
Ilmeisesti tämä välittäjähiukkasten muodostama vetovoima on niin vaikea asia, että sitä on mahdoton selittää maallikoiden ymmärtävällä tavalla.
Lähinnä on kyse siitä, ettei maallikolle kelpaa selitykseksi, että tiettyjen lähtökohtien perusteella keksitty teoria ennustaa hiukkasia, joilla on teoriasta johdettuna tuollaisilla erikoisia ominaisuuksia.
Tuo on hyvinkin matemaattista ja tavallinen fysiikan opiskelijakin osaa lähinnä kvanttifysiikan perusteet suunnilleen toisena vuonna, mutta sen pidemmälle ei mennä, kun tarvittava matematiikka tulee vastaan.
Se, mitä kirjoitin aiemmin voimien geometrisoinnista, on osittain bullshittia. Asiaa kertailtuani: en ole missään nähnyt yleiseen suhteellisuusteoriaan verrattavaa havainnollista selitystä. Sehän selittää gravitaation avaruuden geometrian muuttumisella. Teoria on paitsi erilainen kuin muut voimat selittävä teoria myös suorastaan ristiriidassa kvanttimekaniikan kanssa. Siitäkin voi vähän päätellä kuinka hyvin vuorovaikutusten todellinen luonne tähän mennessä tunnetaan.
^ Niin. Oletko itse opiskellut kvanttifysiikka tai suhteellisuusteoriaa? Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon lukion pitkän matikan päälle pitäisi opiskella, jotta voisi ymmärtää teorioiden matemaattisen perustan.
Kuten tuolla kirjoitin, niin uskon, että minulla olisi periaattessa riittävästi kapasiteettia noiden asioiden ymmärtämiseen, mutta ensin pitäisi kerrata lukion pitkä matikka ja pitkä fysiikka ja sen jälkeen opiskella lisää.
Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon lisää lukio-opintojen jälkeen pitäisi opiskella, jotta voisi ymmärtää em. teorioiden matemaattisen perustan ja kaavojen johtamisen?
Onko sinulla todellista kiinnostusta kyseisiä aihealueita kohtaan, vai onko kyseessä eräänlainen henkinen extreme-pätemistesti? Ei sikäli että jälkimmäisessäkään mitään väärää olisi, ihan hyvä on jos pyrkii jollain tapaa kehittämään itseään eri alueilla. Veikkaan vaan että jos todellista kiinnostusta aihealuetta kohtaan ei löydy vaan tarkoituksena on vain ollut löytää jokin haasteellinen kohde, asian ymmärtämisen yrittäminen loppuu helposti kuin kanan lento sydänkesän yössä, viimeistään siinä vaiheessa kun tajuaa kyseessä olevan vain jotain ilmiötä selittävä malli ja teoria jossa voi olla omat puutteensa.
Mutta joo, jos joskus saat vastauksen kysymykseesi, kerro minullekin. TKK:n kirjastossa lienee asiaa käsitteleviä opuksiakin. En tiedä saavatko ei-opiskelijat lainata niitä, mutta ehkä kuitenkin käydä paikanpäällä lukemassa?
Henkilöllisyystodistus vaaditaan lainaamiseen, ts. saa kirjastokortin. Teknillisen korkeakoulun kirjasto toimii Suomen teknillisenä keskuskirjastona, jonka kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä.
Melkein itkettää, kun tajuaa, että maailmassa on niin paljon mielenkiitoisia asioita, jotka voisi osata, mutta ei osaa.
Ongelmana tässä tapauksessa on se, että pitäisi aloittaa aivan perusteiden kertauksesta ja opiskella niiden päälle lisää, ennen kuin pääsisi siihen perimmäiseen tavoitteeseen, eli kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian matemaattiseen ymmärtämiseen.
Vähän samoin kuin (lukemani mukaan) jossain itämaisessa jousiammunnassa, jossa harjoitellaan ensin monta vuotta ilman jousta ja nuolta, ja vasta kun on riittävän oppinut, niin saa sitten jousen käteensä.
NuoriDaavid kirjoitti:Vähän samoin kuin (lukemani mukaan) jossain itämaisessa jousiammunnassa, jossa harjoitellaan ensin monta vuotta ilman jousta ja nuolta, ja vasta kun on riittävän oppinut, niin saa sitten jousen käteensä.
Tuo johtuu vain siitä ettei jousia ja nuolia ole tarpeeksi kaikille aloittelijoille (ja vaikka olisikin niin aloittelijat vain rikkovat kaikki välineet jos heille antaa sellaisia), ja aloittelijoita tuolla tavalla simputtamalla katsotaan ketkä ovat eniten tosissaan.
Karaten katat ovat pohjimmiltaan samanlaista simputusta, katsotaan kenen kantti kestää tyhjäpäiväistä robottitanssia ilman todellista vastustajaa. Senseit hihittelevät partoihinsa keltaisen vyön yrittäessä niin tosissaan päästä "katan sisimpään" ja "ymmärtää sen olemus". Jälkikäteen senseit naureskelevat yhdessä lämpimän saken ääressä.
