Björkqvistien tragedia - mitä opittavaa?

[huima]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2007050 ... 1_uu.shtml

Imrelianneli postasi linkin:
http://www.elisanet.fi/jarmo.bjorkqvist/

...Ja nimitti kirjoitusta mielisairaan tilitykseksi. Kun tuon luki läpi, jäin ainakin itse miettimään että missä se mielisairas osuus oli. Toki olisin voinut uskoa tekijän mielisairaaksi lehtikirjoitusten yksipuolisella kuvauksella, mutta luettuani Jarmo Björkqvistin oman näkemyksen tapahtumista en osoittelisi sormella.

Björkqvistin kirjoitus on siinä mielessä mielenkiintoinen luettava, että se antaa loppujen lopuksi kuvan aika tavallisesta stressaantuneesta parisuhteesta. Läheisten kuvaukset väkivallan pelosta ja ongelmista tuntuvat enemmän tai vähemmän asioiden itselleen jälkikäteen uudelleenselvittelyiltä ja tilanteilta joissa kärpäsistä on päässyt kehittymään härkänen, kun asioista on tuuletettu kolmansille osapuolille vain yksi puoli. Tätä vasten lehtien kuvaukset kivikasvoisuudestakin ja ilmeettömyydestä asettuvat uuteen valoon, kun syytetty tietää todistajien nähneen asioista vain yhden puolen.

Uhrin kuvatut pelkotilat ja kommentit, joita todistajat ovat oikeudessa sanoneet, ovat voineet olla hyvinkin todellisia tai vain stressaantunutta tuulettamista, joka pitäisi ymmärtää sellaisenaan. Oliko suhteessa oikeasti mitään todella erilaista verrattuna tuhansiin muihin ihmissuhteisiin - sitä on vaikea sanoa.

Erilaisten suhdeongelmien eri osapuolten näkemykset tilanteesta eroavat usein kuin yö ja päivä, ja lähiympäristön kokemukset ovat osoittaneet että useimmin mies on kuvitellut tilanteen olevan kunnossa tai ongelmien kuuluvan vai normaalien parisuhdeongelmien piiriin - ennenkuin suhteelle on tullut loppu.

Samaten on ollut mielenkiintoista nähdä jälkikäteen, että joskus toisen henkilön kuvaukset toisen osapuolen väkivaltaisuudesta ovatkin toisesta näkökulmasta olleet sitä, että mies on yrittänyt estää villisti käyttäytynyttä naista riehumasta ja vahingoittamasta miestä -- vaikka alunperin mielikuvana onkin ollut, että naista on heitelty pitkin seiniä.

Poikkeukselliselta Björkqvistien tapauksessa on vain kuinka tilanne päättyi, onnettomasti kuolemaan.

Onko tästä jotain opittavaa?

Kirjoituksen lopussa on muutama hyvä ajatus:

"Kuinka tavallinen tarina tämä onkaan -- tarvitseeko olla? Harvoin parisuhteet päättyvät näin. Sillä mukana täytyy olla osaamattomuuden lisäksi huonoa tuuria ja jääräpäisiä ihmisiä.

Jos huomataan itsessäsi tai aviopuolisossasi vähänkin outoa käyttäytymistä, on hyvä jutella kumppanillesi siitä. Riidoissa on turha ottaa asiaa esille, se vain pahentaa tilannetta. Te voitte vielä korjata tilanteen. Voit yllättyä kumppanisi reaktiosta positiivisesti. Ennalta, et voi tietää toisen suhtautumista. Mikäli asioista ei voi keskustella, on hyvä hakea yhdessä apua.

Jos aikaa ei tahdo löytyä, kannattaa silti hidastaa ja keskittyä ongelmiin, sillä aika ei niitä paranna, se vain pahentaa niitä. Pureutukaa ongelmiin kun vielä mahdollisuudet järkeviin ratkaisuihin ovat olemassa.

Mikäli ystävänne puhuu pahaa kumppanistaan ollaan nähtävästi jo tilanteessa asiat ovat huonosti ja missä keskinäinen kommunikointi ei varmasti toimi. Mikäli halutaan oikeasti auttaa, on hyvä varmistaa, että pariskunta hakee apua yhdessä tai järjestettävä kolmikantaneuvottelut. Mikäli se ei ystävällesi käy, irtisanoudu jopa kuuntelemisesta.

Vaikka kuinka uskoisi kommunikaatio ongelmien ratkaisuun kotikutoisesti niitä on mahdoton selvittää. Aina on hyvä lähteä hakemaan apua ja nopeasti. Se on osaamista. Mitään ei tarvitse hävetä, koska ongelmat ovat normaaleja.

Jos vain pystytään kannattaa välttää syyllisyystilaan itsenne tai toisen ajamista. Sen kanssa eläminen on hyvin vaikeata ja parisuhteelle tuhoisaa.

Parisuhteessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään sitä, että missä ollaan menossa. Siitä huolimatta vaikka olisi kuinka kiire tahansa. Mihin loppujen lopuksi on kiire.

Yleensä tämän tyyppisistä tragedioista ei jää ketään kertomaan. Jokaiselle voi käydä näin, onneksi olemme yksilöitä, ja vain harvoille käy näin. En olisi minäkään uskonut kuuna päivänä meille käyvän näin."

On ollut miehen työ kirjoittaa tuo oma näkemyksensä tapahtumista ja pistää se jakeluun. Vaikka kirjoitus on pitkä ja joissain kohdissa tylsää henkilökohtaista tilitystä, voi tuon tyyppinen kirjoitus auttaa joitain suhteensa kanssa kamppailevia pariskuntia tunnistamaan oman suhteensa ja tekemään sille jotain.

[Ann]

Jos tinttaa riidan päätteeksi toiselta valot sammuksiin, niin se menee vielä paskan tsägän piikkiin.

Mutta, mutta.. ensin hakkaat toiseen kahdella veitsellä x-määrän reikiä, samalla kun kaksivuotias muksu tapittaa vieressä, plus grande finale: kirjoitat vaimovainaasi verellä seinään hapokkaita lausahduksia.. Aikamoinen Dr. Phil!

Joo, kyllä Jampasta tulee mun uusin lifestyleguru, heti Sarasvuon ja Gattacan jälkeen.

[PerttiMakimaa]

On ollut miehen työ kirjoittaa tuo oma näkemyksensä tapahtumista ja pistää se jakeluun. Vaikka kirjoitus on pitkä ja joissain kohdissa tylsää henkilökohtaista tilitystä, voi tuon tyyppinen kirjoitus auttaa joitain suhteensa kanssa kamppailevia pariskuntia tunnistamaan oman suhteensa ja tekemään sille jotain.

Tästä olen eri mieltä. Minusta hän yritti vain välttää tuomion insinöörin loogisella ajattelutavalla. Samalla joka esti häntä näyttämästä varttihullulta kallotohtorin tarkastuksessa.

En usko, että kukaan tulee takaisin 69 puukoniskun jälkeen. Siihen nähden tuollainen kirjallinen ulosanti on miltei pelottavaa.

Jos jotain tästä ajattelee, tulee mieleen se, että pitää pitää omasta parisuhteestaan ja sen puheyhteydestä hyvää huolta. Olen korjannut pari asiaa josta on tullut palautetta pitkin matkaa. Materiaa ja pikku asioita, mutta kuten joskus aiemmin sanoin pienistä asioista tulee helposti isoja asioita. Ja sitten niitä pikku asioita tulee paljon ja...

Sitähän spekuloitiin, että tämän kaverin vaimo ei lähtenyt aiemmin kun mietti haittaako se vaaleja. Ehkä olisi kannattanut lähteä... Varsinkin kun kaikesta päätellen nyrkkiä tuli tasaiseen tahtiin...

[Dr.Diarrhea]

Kun oikein orientoituu henkirikollisten sielunmaailmaan, käy helposti niin, että heitä luulee ymmärtävänsä. Tarkoitan, että täytetty teko tuntuu vain seuraukselta, johon oli alttius ja tilaisuus.

Yhtä helposti tuppaa miettimään, että kuka tahansa voisi olosuhteiden ollessa "hedelmälliset" syyllistyä henkirikokseen. Mutta. Asian ei ole näin yksinkertainen tai edes sinne päin. Ihmisestä ei sattumalta tule tappajaa, sitä ei kannata sairaanloisesti pelätä. Tappamiseen vaaditaan paljon muutakin kuin tilaisuus ja olosuhteet.

Suomalainen "perusmies", mitä se tarkoittaakaan, tappaa useimmiten ajauduttuaan umpikujaan. Tällöin kuvittelisin, että uppiniskainen, juro, kyllä-minä-pärjään-syndroomamme altistaa henkirikokselle, kun ei osata puhua tai ei ole kenelle puhuisi. Ei ole keinoja purkaa sitä pahaa oloonsa oikeastaan mitenkään. Tulee se möykky, isompi möykky ja lopulta nimi lehteen.

[syttiK]

On ollut miehen työ kirjoittaa tuo oma näkemyksensä tapahtumista ja pistää se jakeluun. Vaikka kirjoitus on pitkä ja joissain kohdissa tylsää henkilökohtaista tilitystä, voi tuon tyyppinen kirjoitus auttaa joitain suhteensa kanssa kamppailevia pariskuntia tunnistamaan oman suhteensa ja tekemään sille jotain.

Paskaa, en viittiny ees lukea loppuun saakka.

Sivustaseuranneena suhteita, joissa nyrkin alla on nainen tai lapset (tai molemmat), harvemmin se alistettu osapuoli tekee ajoissa yhtään mitään, taikka läheiset. Takaraivossa pauhaa aina lupaus jostain "viimeisestä kerrasta, kaikki muuttuu hyväks -paskasta".

Samaan kastiin laitan perheet, joilta pitäs ottaa huostaan lapset. Näitä raukkoja näkee päivittäin, turhauttavaa. Äidin on helpompi listiä vaikka toinen lapsistaan, jotta saa toisen huostaan ja itselleen vapauden jälkeläisistään.

Ei ymmärrä, onneks mun ei tarttekaan.

[huima]

Tästä olen eri mieltä. Minusta hän yritti vain välttää tuomion insinöörin loogisella ajattelutavalla. Samalla joka esti häntä näyttämästä varttihullulta kallotohtorin tarkastuksessa.

Niin, kukapa koskaan tietää.

Tuosta kirjoituksesta minulle jäi jälkeen fiilis siitä, että ajan kanssa mies on saanut tehtyä selkoa itselleen siitä miten on päässyt siihen tilanteeseen missä on ja pystynyt tulkitsemaan menneisyyttään sillä tavalla, että ei tule kognitiivista dissonanssia oman persoonansa kanssa.

"Olen murhaaja" != "Olen nelikymppinen mies joka haluaisi olla perheenisä ja aviomies"

En usko, että kukaan tulee takaisin 69 puukoniskun jälkeen. Siihen nähden tuollainen kirjallinen ulosanti on miltei pelottavaa.

Minä en lukenut tekstiä sillä tavalla että siinä olisi mitään ajatustakaan siihen, että etteikö henki menisi tai että iskut olisivat vahinkoja.

Nojatuolipsykologi minussa luki tuon kirjoituksen siis henkilökohtaisena näkemyksenä tapahtumista, sekä yrityksenä selittää itselleen ja muille sitä eroa mikä muiden kuvaaman todellisuuden ja hänen kokeman todellisuuden välillä oli.

Luin Björkqvistin spekulaatiot muiden ihmisten motiiveista ja tulkinnoista enemmänkin yrityksenä selittää hänelle itselleen asioita, kuin syyttelynä tai salaliittoteoriointina maailmaa kohtaan.

Sitähän spekuloitiin, että tämän kaverin vaimo ei lähtenyt aiemmin kun mietti haittaako se vaaleja. Ehkä olisi kannattanut lähteä... Varsinkin kun kaikesta päätellen nyrkkiä tuli tasaiseen tahtiin...

Niin. Riippumatta siitä mitä siinä suhteessa oikeasti tapahtui, olisi ollut parempi lähteä kuin rimpuilla.

[huima]

Paskaa, en viittiny ees lukea loppuun saakka.

No oma menetys.

Minusta on mielenkiintoisempaa yrittää ymmärtää miksi joku ihminen on sellainen kuin hän on ja mitkä ovat ne sen ihmisen ajatteluprosessit, että hän pystyy elämään itsensä kanssa.

Mielenkiintoista kirjoittelua toisenlaisesta myrskyisestä suhteesta on mm. seuraavassa blogissa:
http://avioliittohelvetti.blogspot.com/

Tuosta suhteesta olisi todella mielenkiintoista päästä lukemaan ja näkemään naisen näkemys, ja naisen ajattelumallit.

[syttiK]

Paskaa, en viittiny ees lukea loppuun saakka.

No oma menetys.

Minusta on mielenkiintoisempaa yrittää ymmärtää miksi joku ihminen on sellainen kuin hän on ja mitkä ovat ne sen ihmisen ajatteluprosessit, että hän pystyy elämään itsensä kanssa.

En menettäny muuta ku lisääntyneen pahan olon, jos oisin lukenut loppuun saakka.

Mä en edes halua enkä yritä ymmärtää millään tasolla ihmisiä, jotka pystyy edes tekemään mitään tuollasta. Siitä seurauksena mun mielestä ne ei ansaitse minkäänmoista ihmisarvoista elämää, saatika hoitoa jossain vankimielisairaalassa. Jokunen vuosi siellä ja takas yhteiskuntaan.

Ainoa mitä tuommoset ansaitsee on kivulias ja pitkäänkestävä kidutus, jota seuraisi hidas kuolema. Hatunnosto ihmisille jotka noita hoitaa ja yrittää ymmärtää sekä arvostaa.

[PerttiMakimaa]

Tuosta kirjoituksesta minulle jäi jälkeen fiilis siitä, että ajan kanssa mies on saanut tehtyä selkoa itselleen siitä miten on päässyt siihen tilanteeseen missä on ja pystynyt tulkitsemaan menneisyyttään sillä tavalla, että ei tule kognitiivista dissonanssia oman persoonansa kanssa.

"Olen murhaaja" != "Olen nelikymppinen mies joka haluaisi olla perheenisä ja aviomies"

Toisaalta olen kyllä samaa mieltä, että kun herra on kuitenkin poissa seuraavat 12-15 vuotta niin on kiva lukea miten tämä kävi näin.

Jos ei muuta niin tästä näkee, että ihmisen hengen raa'astikin ottanut pystyy pelottavan rationaaliseen ajatteluun. Ehkä J näkee, että hän ansaitsikin sen... Mitä siellä seinässä luki "rakasta perhettäsi"?

Ainut riitasointuhan oli, että hän ei tappanut itseään ja tytärtään verrattuna muihin tapauksiin.

[irmelianneli]

..antaa loppujen lopuksi kuvan aika tavallisesta stressaantuneesta parisuhteesta..

Onks tää vitsi?

Mutta, mutta.. ensin hakkaat toiseen kahdella veitsellä x-määrän (69) reikiä, samalla kun kaksivuotias muksu tapittaa vieressä, plus grande finale: kirjoitat vaimovainaasi verellä seinään hapokkaita lausahduksia.. Aikamoinen Dr. Phil!

Juupa juu.. tavallista suomalaista parisuhdearkea..

Siihen nähden tuollainen kirjallinen ulosanti on miltei pelottavaa.

No todellakin! Herranjumala, tää yksilö selittää paikoin hyvinkin lapsenomaisesti ummet ja lammet jostain koiran kynsien leikkaamisesta ja kätilön opeista kuinka vauvaa pidellään jne jne.

Oppikirjaesimerkki ihan normi psykopaatista.

[HellBell]

Lukaisin nopeasti läpi linkin.

Valitettavinta koko jutussa oli se, että kukaan ei tehnyt mitään (esimerkiksi naisen lähisukulaiset) silloin kun tehtävissä vielä oli jotain, vaikka tiedossa oli että mies oli ollut väkivaltainen sekä naista että lasta kohtaan vaan että päinvastoin naisen vanhemmat toivoivat tuolloinkin että pari saisi "asiansa sovittua" naisen harkitessa eroa ja hakiessa vanhemmiltaan tukea tässä.. Kyllä on vääristyneet elämän käsitykset siinä sitten naisen vanhemmillakin, ties vaikka sielläkin taustalla perheväkivaltaa kun tuollaista asennetta esitettiin (plus muistaen selonteossa ilmennyt lause "miten naisen äidillekin tuli helposti mustelmia"). Ja naisen sisarukset.. Eivät myöskään auttaneet aikoinaan vaikka tiesivät väkivaltaisuuksista Jotakin.
Mielestäni tämmöinen sakki ei ansaitse mitään korvauksia "henkisistä kärsimyksistä". Lapsi on ainoa..
Todella surullista että lapsi on koko vanhempiensa yhdessäolon ajan, koko elämänsä ajan siis, kokenut semmoista mikä on pistänyt hänet apaattiseksi ja itkemättömäksi ja sitten vielä murhajuttu siihen.. Joo-o.

Naisen suurin pelko, että julkisivu romahtaisi ja äänestäjiä katoaisi jos perhe-asiat tulisvat ilmi, on nyt sitten käynyt toteen. Jos päinvastoin kaikki olisi tullut julki kun oli vielä elossa, hän olisi vielä elossa.

Jos oltaisiin haettu sitä apua, tehty jotain hys-hysiä enemmän, ajateltu sitä lastakin, jota kukaan ei tuntunut ajattelevan vaan käyttävän lähennä näyttelyesineenä julkisesti taikka kilpenä riidoissa..

Mutta siis, ketjun alkuperäiseen kysymykseen : Mitä tästä olisi opittavaa.

- Jos huomaa että seurustelukumppani on arvaamattoman oloinen, hermostuu milloin mistäkin, on äkkipikainen, on narsistinen, käsittelee eläimiä julmasti, on sairaalloisen mustasukkainen, tuuppii/tönii/nostaa seinille/mukiloi/hakkaa/riuhtoo vaatteista ja/tai kropasta/pakottaa jhkn, on henkisesti ja/tai fyysisesti manipuloiva, on sadistinen tai osoittaa taipumusta sinne päin, on ylipäätään "pelottava"..
--> heti turvaan ja pois.
( Ns. "Nyrkkisääntö" huomioiden.. eli että yksikin lyönti, isku, potku, väkivaltainen tuuppaus on liikaa. Ei anteeksi-vanteeksi-juttuja, ei mitään, eroon vaan. Meinaan samalla jos antaa asioiden vaan olla ja jää ko.tyypin luokse vahvistaa itse sitä kuviota, että "salliikin" tällaista tapahtuvan ja ettei olekaan muun kuin välistä hakattavan arvoinen.)

- Jo kuulee että joku elää väkivaltaisessa suhteessa/ on vaarassa, voi yrittää auttaa jllk tapaa vaikka sitten vain neuvomalla ko.ihmistä tai soittamalla kanssaan jonnekin turvalinjalle tms. Pienikin avunpyynto joltain ihmiseltä on avunpyyntö ja varmaan tavallaan pyytäjän oma häpeäntunne tilanteesta aiheuttaa vielä sen, että pyyntö ei ole mikään Masterpiece Declaration vaan tyyliin "on ollut jotain..". Veikkaan.

- Yleismaailmallisena toiveena missikandidaattien "en-tajua-mitään"-ilmeellä sanottuna maailmalle vielä semmoinen opin-ja uskonlause kuin että "Välinpitämättömyys on syntiä."

- Tee jotain ja ala missiksi.

- Aamenia.

[sivustahuutaja]

Ainut riitasointuhan oli, että hän ei tappanut itseään ja tytärtään verrattuna muihin tapauksiin.

Eihän nuo paskat koskaan saa itseään hengiltä? Aina jäädään vähän rannetta nirhanneena odottamaan poliisia. Tosi paikan tullen menee sisu kaulaan.

[HellBell]

Eihän nuo paskat koskaan saa itseään hengiltä? Aina jäädään vähän rannetta nirhanneena odottamaan poliisia. Tosi paikan tullen menee sisu kaulaan.

Juuri näin ja etenkin kun kyseessä narsistinen psyko. Jos olisi ollut kyseessä päinvastoin "epäonnistuneeksi" itsekin itsensä kokeva alemmuuskompleksinen-tapaus, olisi tappanutkin itsensä siinä sitten. Mutta narsistinen tapaus nimenomaan.. muistuttaa opinkappalein toista vielä kuolon jälkeenkin "Rakasta perhettäsi"-veritekstein.
Mielelläänhän hän tuossa linkin selonteossakin ohjasti muita ihmisiä "parisuhdevinkein" ja päätti sepustuksen Titanic-tyyliseen korkeimpaan rakkaudendogmaan tajuamatta olevansa itse tuon Titanicin alimman hytin wc. Narsistin viimeinen kommervenkki tuo nettisepuste ja ohjeistukset.
T: CSI Profiles/ Veikkaustoimiston hotline.

[plumps]

Minun mielestäni kukaan ei voi olla Björkvistin tai kenenkään muun yläpuolella. Kun ihminen elää tarpeeksi, niin elo tulee yhä solmuisemmaksi. Kyllä kaikki tragediat ovat kenen tahansa käytettävissä, ihan ilman kysymättä että haluatko nyt tulla hulluksi ja julkkikseksi.

[HellBell]

Minun mielestäni kukaan ei voi olla Björkvistin tai kenenkään muun yläpuolella. Kun ihminen elää tarpeeksi, niin elo tulee yhä solmuisemmaksi. Kyllä kaikki tragediat ovat kenen tahansa käytettävissä, ihan ilman kysymättä että haluatko nyt tulla hulluksi ja julkkikseksi.

Tuota.. Ei kuka tahansa ala esimerkiksi raiskaamaan ja tappamaan lapsia kun elo alkaa käydä solmuisemmaksi. Ei kuka tahansa ala hakkaamaan toista koska elo on niin vain solmuista. Ei kuka tahansa ole paskapää.

Miksi koittaa yliymmärtää niitä jotka eivät sitä ansaitse. Oletko uhrien yläpuolella kenties?

Back to basics. On olemassa erilaisia paskapäitä ja jotkut niistä ovat sitä alinta kastia, jotka eivät edes ansaitse tulla mainituksi samassa kontekstissa muiden ihmisten kanssa. Yläpuolella? Miksi pelätä sitä.. Liian kerskailevaa.. Pitäisi vaan ymmärtää että niinpä sitä tässä itse kukin voisi rääkätä eläimiä hengiltä ja potkia naisia kuoliaiksi ja nauraa videolla tekosiaan.

joo.. kuule ei.

[Edith]

Huima, huima, mitä sä ajat tällä takaa? Mä luin sen kokonaan, vaikken ole lukemisestani mitenkään ylpeä. Kyllä siitä paha olo tuli. Tietenkään en voi tietää, millaista pariskunnan arki on ollut ja kuinka pahasti kumpikin osapuoli on seinille hyppinyt, mutta hirveätä oli kyllä lukea tuon miehen muka-ironisia ja -sarkastisiva kommentteja ja sitä, kuinka välillä puhui murhatusta/tapetusta uhristaan niin preesensissä, perfektissä kuin imperfektissäkin. Jossain ottaa vähän vastuuta itsekin lopputilanteesta (rehti ja kunnon mies kun on?), mutta jotenkin saa syytettyä puolisonsa jotain hemmetin syyllisyyssilmukkaa ja jopa koiraakin asiasta.

[plumps]

Kukaan ei oikeasti ole parempi kuin toinen, ei pahempikaan.

Jos joku tekee kamalan teon, on se seurausta hänen sukupuustaan, että sen suvun mitta täyttyi nyt. Tuskin Mr.Björkvist ikinä kuuna päivänä olisi uskonut itsekään, että joku päivä päässä pimahtaa ja hän tappaa rakkaimpansa.

On minullekin tehty pahoja, olen minäkin, tahtomattani tai hyvin perusteluin tehnyt pahoja tosille. Mutta armon minusta ansaitsemme kaikki. Kenelläkään ei ole varaa tuomita toisia. Tekoja voimme toki tuomita, mutta niitä ovat taipuvaiset tekemään kuka vaan.

Joku täällä sanoi, että sääli vanhempiani, että kyllä heillä on hävettävää minunlaisessani lapsessa.
No, ainakin minulla on empatiaa; sydäntä ja ymmärrystä elämän suhteen. Kiitos vanhemmilleni.

[aasi]

Tuota.. Ei kuka tahansa ala esimerkiksi raiskaamaan ja tappamaan lapsia kun elo alkaa käydä solmuisemmaksi. Ei kuka tahansa ala hakkaamaan toista koska elo on niin vain solmuista. Ei kuka tahansa ole paskapää.

Stanford prison experiment:stä kuultuani en olisi tuosta niinkään varma.

[plumps]

Anteeksi, en mitenkään tahtonut olla keskusteluntappaja. Jos on laiseni, ei tule keskustelua, pisteitä vaan. Olen jotenkin kummallinen. Ja väärässä paikassa aina; nyt asiakeskustelussa. Sori. Meen sitä LasKetsuppia kuuntelemaan.

[HellBell]

Tuota.. Ei kuka tahansa ala esimerkiksi raiskaamaan ja tappamaan lapsia kun elo alkaa käydä solmuisemmaksi. Ei kuka tahansa ala hakkaamaan toista koska elo on niin vain solmuista. Ei kuka tahansa ole paskapää.

Stanford prison experiment:stä kuultuani en olisi tuosta niinkään varma.

Luin tuon linkin eritt. nopeasti läpi, mutta ei sen perusteella vielä voi sanoa että "kuka tahansa tekee mitä tahansa", eihän siinäkään eksperimentsissä "kuka tahansa tehnyt mitä tahansa". Kokeeseen osallistujia oli Vain 24 ja niistä kolmasosalla ilmeni jonkinlaista sadistista käytöstä, lisäksi vain hyvin harvalla se oli hardcorempaa, tutkimuksen julkaisija mielellään kuvasi näiden sadistisempien käytöksiä siinä missä enemmistön kiltimpi käytös jäi huomiotta. Lisäksi tehdyt olosuhteet ja kokeen luonne vaikuttivat koko hommaan, roolien omaksumista jne.

Se että tilanne tekisi kenestä vaan vaikka millaisen pedofiili-kannibaalin.. Ei todistettu ja toivottavasti ei tule koskaan todistetuksikaan. :)

Anteeksi, en mitenkään tahtonut olla keskusteluntappaja. Jos on laiseni, ei tule keskustelua, pisteitä vaan. Olen jotenkin kummallinen. Ja väärässä paikassa aina; nyt asiakeskustelussa. Sori. Meen sitä LasKetsuppia kuuntelemaan.

Plumps.. Älä nyt ole plörts.. Ihan jeesistihän tässä on ollut keskustelua. :)

[HellBell]

Sorgendaalia että kirjoitan 2 viestiä perätysten enkä siis jatka tätä viestiä aiempaan viestiini, kuten voisi tehdä, mutten tee koska tämä heitto tuntuu nyt vain vaativan oman viestinsä ja lisäksi muut tyypit palstalla näkevät tämän ns. uutena viestinä ja voivat heti pistää siihen jotain, kun taas jos olisin jatkanut aiempaa viestiä uudella jutulla se olisi vain "se sama viesti".

Joka tapauksessa..

Tuli sellainen hillitön visio mieleen (sai pontta tuosta aasin pointista)että ajatelkaa mitä tapahtuisi maailmassa jos otettaisiin pois esimerkiksi henki-ja seksuaalirikokset tuomittavien tekojen listalta elikä ne dekriminalisoitaisiin ja olisi siten ns. virallisesti ok, jos ihmisiä tapettaisiin/hakattaisiin/raiskattaisiin - siitä ei tulisi mitään virallisia sanktioita jolloinka moraalintaju jäisi pelkiltään jokaisen ihmisen oman omantunnon ja moraalintajun varaan.. Niin mitä tapahtuisi?



Itse veikkaan, että (anteeksi ukkelit) moni mies innostuisi/sallisi itsensä raiskata pari kertaa vaikka vain empiirisessä mielessä, kun eihän siitä koituisi hälle mitään ja voisi sitten vaikka pyytää anteeksi naisilta ja kaikki olisi juu ihan "okei".
.. Vaikea ajatella että suurin osa miehistä käyttäytyisi tinkimättömän oikeudentajun mukaan tällaisessa utopistisessa anarkiavisiossa. Vain harva olisi Mies..

No naiset sitten tuossa utopialandiassa.. Saattaisivat olla väkivaltaisempia juu, mutta tuskin raiskaisivat yhtään sen enempää kuin nykyäänkään.

Nämä ovat sitten vain ilmoille heiteltyjä visioita ja mutu-veikkauksia, mutta haluaisin tietää kuvitteellisessa hengessä, että mitä muut veikkaavat.. Kuinka kyseisessä utopiavisiossa kävisi.

Edit: Typo.

[plumps]

En ryhtyisi rikolliseksi vaikka rangaistukset poistuisivat. Ryhtyisittekö te?
Jos tekisin rikoksia olisin varmasti pimahtanut jotenkin.
"Hei, alan raiskaa ja tappaa kun siitä ei mitään seuraa!!".

Taidan olla jossain pilvessä kun ymmärrän kyssärit varmaan kummallisesti.

[HellBell]

.. Jos viralliset lait eivät enää pätisikään, ei veisi kauaa että ihmiset joiden mielestä moinen toiminta olisi väärin ottaisivat oikeuden omiin käsiinsä ja laittaisivat mellakoijat kuriin. Koska raiskattu / tapettu nainen on yleensä aina jonkun äiti, sisko tai tytär, ja kosto elänee aina yhtä voimakkaasti ihmisessä sisäänrakennettuna. Tykkään uskoa, että pohjimmiltaan ihminen on hyvä, vaikka historia ei ehkä tuekaan tuota haavettani..

Hyvä pointti tuossa ihmisten keskinäisessä rangaistusmeiningissä. Noin tod.näk. voisi ajatella siinä käyvän. Jollei "lakia" ole, niin sehän luodaan ja yhteistuumin. Toisilta ihmisiltä turvassa toisten ihmisten avuin..

Minäkin haluan uskoa hyvyyteen.

[segma]

Tuota.. Ei kuka tahansa ala esimerkiksi raiskaamaan ja tappamaan lapsia kun elo alkaa käydä solmuisemmaksi. Ei kuka tahansa ala hakkaamaan toista koska elo on niin vain solmuista. Ei kuka tahansa ole paskapää.

En tiedä millainen kupla sun elämäs on toistaiseksi ollut, mutta kun mennään epätoivossa tarpeeksi syvälle, niin kyllä sitä alkaa tuntua mitä kummallisimmat ja etovimmat ajatukset ihan harkitsemisen arvoisilta asioita. Silloin voi olla vielä järki ja opittu moraalikäsitys estämässä noiden ajatuksien realisointia, mutta kun päästään tästä vielä syvemmälle (kyllä, epätoivon kuoppaa on aina mahdollista kaivaa syvemmälle), alkavat moraalit ja järki pettää.

Kuvittele tilanne, jossa sinua on pidetty maailmasta eristyksissä kymmeniä vuosia sen jälkeen kun olet siellä ensin sanotaanko kaksikymmentä vuotta elänyt ja olet saanut joka päivä vain pienen annoksen ruokaa, jolla juuri ja juuri pysyt hengissä. Ympätään mukaan vielä päivittäinen annos kidutusta. Mitään syytä vangitsemiseen ei koskaan ole annettu. Eräänä päivänä sinulle sattuman oikusta tulee tilaisuus päästä pois, mutta se poispääsy edellyttää jotain, mikä menee vahvasti kaikkia moraalikäsityksiäsi vastaan (esimerkin voit kaivaa omista moraalikäsityksistäsi). Rikotko moraalikäsityksesi päästäksesi vankeudesta vai jäätkö selliin, koska et voi rikkoa moraalikäsityksiäsi?

Analogisoidaanpa tämä nyt vähän normaalimpaan tilanteeseen. Tuota fyysistä vankilaa voidaan kuvata henkisellä vankilalla. Fyysisessä vankilassa toisten sisällä pitämiseen vaaditaan kuusikymmentä metriä paksut betoniseinät. Toisille riittävät paksut bambunvarret. Kolmannet saisi pidettyä sisäpuolella pelkällä viivalla ja tarkkaavaisella vartioinnilla. Ruuan vähyydestä johtuvaa heikotusta vastaa luonnollisesti henkinen nääntymys, yleinen jatkuva epämukavuus. Toiset pärjäävät vähemmällä ruualla, toiset tarvitsevat kilokaupalla sapuskaa ja nääntyvät silti. Kidutusta vastaa henkinen kärsimys. Toisille riittää, että tökitään neuloilla sopiviin paikkoihin, toisilta pitää murskata sormet ja varpaat vasaralla ja laittaa kruunukorkit silmäluomien alle terävä puoli silmän pintaa vasten. Toisille pelkkä vankeus itsessään on hirvittävää kidutusta. En usko, että muita analogioita tarvitsee selittää enempää.

Muutenmoin olen sitä mieltä, että jokainen ihminen on kykenevä mihin tahansa, jos tarpeeksi ahtaalle laitetaan. Onneksi useimpia ei laiteta tarpeeksi ahtaalle. Onneksi useimmilla on parempi henkinen kantti kuin sillä vähemmistöllä, joka näitä surmatöitä ja vastaavia tekee.

Miksi koittaa yliymmärtää niitä jotka eivät sitä ansaitse. Oletko uhrien yläpuolella kenties?

Minusta esimerkiksi tässä tapauksessa on ihan turha ottaa edes uhria mukaan keskusteluun, koska uhrit ovat tekijäkeskeisessä tarkastelussa vain ja ainoastaan sivu- tai lopputuotteita ja yleensä myös vaikuttimia (jolloin heitä pitäisi kohdella vaikuttimina, ei inhimillisinä olentoina). Koko "oletko uhrin vai tekijän puolella" -vastakkainasettelu on muutenkin varsin absurdi, koska minun mielestäni aidosti empaattinen ihminen ei ole kummankaan puolella, vaan käsittelee sekä uhria että tekijää aivan erillisinä tapauksina. Tietystikään tähän kastiin ei voi kuulua, jos ko. henkilöihin sattuu olemaan jokin henkilökohtainen suhde, sillä se vääristää suhtautumista tilanteeseen. Ja ihan oikeutetusti.

Todettakoon vielä, että vaikka puollankin sitä, että myös tekijän mielenliikkeitä pitää yrittää ymmärtää (sen sijaan että heittäisi ne saman tien laatikkoon jonka kyljessä lukee "sairasta käytöstä"), niin en todellakaan puolla heidän tekojaan. Vaikka yritetään ymmärtää, niin se ei tarkoita, että rangaistusta ei tulisi kärsiä tai että sitä tulisi lieventää.

[HellBell]

Segma.. Voin sanoa aika 300%:lla varmuudella että kirjoitat aivan väärälle henkilölle kuplassa tahi pumpuleissa elämisistä - se on jopa niin väärin veikattua että naureskelin täällä itseksein. :)

Ja siksi sanoisinkin että tekstisi kertoo enemmänkin sinun eläneen jossakin hattaraisissa maailmoissa ja sinun samaistuvan ihmisiin, joiden oletat menneen tekemään hirveyksiä koska heillä on ollut kauhean ikävät olot, joita muiden tulee ymmärtää. Kun näinhän se ei mene.

On monia ihmisiä joilla on vaikka mitä elämänstooreja. Niin lieventäviä asianhaaroja ei olekaan että niillä katetaan toisen elämän tuhoaminen.

En ala miettiä kaavaamiasi "miljoona vuotta eristykissä ja sähkösokkeja anukseen"-olotiloja muuten kuin että semmoisen jälkeen kukaan ei ole ns. normaali, mutta siitäkään ei vielä vedetä johtopäätöksiä siihen että tällainen ihminen tekisi kaikkea hirveää viattomille ihmisille. Ehkä tekee, ehkä ei. Jos tekee, saa toivottavasti tuomion ja media voi revittää tyypin elonstooreilla sympatiaa ja ymmärrystä ilmenee.. mutta vain ymmärrys joka auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa on jssk määrin ok ja silloinkaan on kenenkään ulkopuolisen turha kuvitella ymmäertävänsä sitä sun tätä motiiveista ja muista. Fakta on siinä että teko on tehty ja ihminen esimerkiksi paloiteltu ja syöty. Sen jälkeen tuskin ymmärtävässä hengessä pidetään kannibaalisia grillukutsuja.

Aidosti tajuava ja tunteva ihminen ei tee sitä vikaliikettä, että suhteellistaa kaiken ja pitää ko.grillikutsut takapihallaan.