Eläinten oikeuksista, part MCVXIII (poikuusvaroitus)

[Tix]

Noniin. Tuli nyt vihdon pyhinä lukaistua ajatuksella läpi Peter Singerin "Animal liberation", joka siis on toiminut aikamoisena katalyyttina paitsi eläinoikeusaktivismin nousulle myös eläinten oikeuksien moraalifilosofisen debatin todelliseen syntyyn. Palstan eläinoikeusaktivistihan on Gattaca, ja hän on useaan otteeseen vedonnut ko. herraan tahona joka ei ole humpuukkimaakari tai typerys. Kovin moni tuskin jaksaa lukea kirjaa, joten referoin Singerin pääasiallisen sanoman ja argumentit:

Kaikki olennot, jotka voivat kärsiä tai tuntea nautintoa, ovat samanarvoisia. Singer hylkää muut kriteerit samanarvoisuudelle esim. älykkyyden, tietoisuuden tason, perhesuhteiden tms. osalle joko osoittamalla, että em. kriteerein voisi yhtä hyvin perustella rasismia, sukupuolten välistä epätasa-arvoa, vaikeasti vammaisten huonoa kohtelua tai esimerkiksi vastasyntyneiden huonoa kohtelua. Samanarvoisuus ei Singerille tarkoita kuitenkaan yhtäläisiä oikeuksia, vaan intressien tasapuolista huomioon ottamista. Ihmisten intressit eivät samanarvoisuuden vuoksi siis mene automaattisesti edelle. Vallitsevasta asenteesta hän käyttää rasismin analogiana termiä "lajismi."

Singerin logiikka on ihan kestävää, ja turhan kärsimyksen välttämisen kautta hän argumentoi etupäässä kahta eläinkunnan riistomuotoa vastaan; eläinten käyttöä ruoan tehotuotannossa ja eläinkokeissa. Argumentointi on ihan vakuuttavaa tältäkin osin, ja siinä ohella Singer perustelee myös miksi esimerkiksi metsästäminen, turkisten tuottaminen, sirkuseläimet, eläintarhat ja lemmikkieläimet ovat kaikki vain saman riistämisen muotoja - ts. ihmiset ovat valmiita myymään esim. eläinten luonnolliset vietit, perhesuhteet, hyvinvoinnin tai vapauden omien, toisinaan melko triviaalien intressien vuoksi.

Singerin perustelee mielestään melko aukottomasti, että jokaisen moraalisen ja rationaalisen ihmisen pitäisi ryhtyä vegetaristiksi. Tämä on hänen mukaansa ensimmäinen ja tärkein askel asenteiden muuttamisessa suhteessa eläimiin (pelkästä ihmisten tarpeiden objektista toiseksi, erilaisia omanlaisiaan tarpeita omaavaksi subjektiksi) ja joka toteutuessaan johtaisi vääjäämättä erilaisten hyväksikäyttömuotojen katoamiseen taloudellisesti kannattamattomina.

Hyväksyn Singerin ajattelun ja olen jopa samaa mieltä suurimmasta osasta hänen pointtejaan. Kuitenkin, mitä kirja sai minussa aikaiseksi? Ei oikeastaan mitään. Aion edelleenkin syödä lihaa ja ostaa nahkakenkiä ja käydä eläintarhassa. Kotieläinten pitoa en oikein ole koskaan pitänyt erityisen hyvänä ajatuksena, olen aina vastustanut tehotuotantoa ikävissä olosuhteissa ja tehnyt sen tyyppisiä valintoja, joita arjessa voi tehdä luopumatta juuri mistään. Kenties jatkossa kiinnitän tarkempaa huomiota siihen, että ostan vain vapaan kanan munia ja että nautani on kotimaista, ei brasilialaista.

Sen sijaan viittaukset Singerin ajatuksiin esim. turkistarhaiskujen oikeuttamisessa ovat ihan huuhaata. Kärsimyksen minimoinnista lähtevänä realistina hän tuskin kannattaa niitä miltään muilta osin kuin niiden idealistiselta kantilta. Singerin haaste on yksilön omissa valinnoissa joilla vaikutetaan suoraan kysyntään, ei hyökkäyksissä tuotantoketjua vastaan illegaalein keinoin. Ainoa alaviite laittomasta toiminnasta koski toista laitonta toimintaa (julmat eläinkokeet) vastaan suunnatuista murroista, joissa hankittiin todistusaineistoa eläinten kohtelun julmuudesta.

Mitä tulee poikuuden käsityksiin arvorelativismista, nekään eivät oikein istu Singerin ajatuksiin. Joko olet "lajisti" tai et ole. Lainaan häntä suoraan: "To protest about bullfighting in Spain, the eating of dogs in South Korea or the slaughter of baby seals in Canada while continiung to eat eggs from hens who have spent their lives crammed in cages is like denouncing apartheid in South Africa while asking your neighbours not to sell their houses to blacks." Singerin mielessä Gattacan aatokset siitä, että vaikka puhuukin eläinten oikeuksien puolesta (esim. turkistarhausta vastaan) ovat miltei täysin arvottomia, jos samaan aikaan käyttää nahkavaatteita, syö tehotuotettua lihaa, metsästää, pitää lemmikkejä ja juo maitoa. Ymmärtääkseni teet kaikkia noita, Singerin kirjan kohdassa joka käsittelee arvorelativismia tai moraalikäsitysten subjektiivisuutta olet ihan samanarvoinen kuin Stalin tai Hitler. Turha siis puhua MINUN pahuudestani mitään

En löytänyt Singerin kirjasta mitään tukea turkistarhaiskuille, jotka vain lisäävät eläinten kärsimyksiä eivätkä ainakaan todistetusti vaikuta millään lailla vaikuta kysyntään saati sitten yleiseen mielipiteeseen eläinten oikeuksien edistämisessä.

[Mylwin]

Telkkarista tuli joku dokumentti, jossa esiteltiin ekoanarkismin siirtyneen turkistarhoilta turkiksia jälleenmyyviin liikkeisiin.

Halosen (muistaakseni) perheen asunnon ulkopuolella oli jatkuvaa häirintää, vittuilua ja sabotaasia, jota en kyllä henkilökohtaisesti olisi katsellut minuuttia pidempään. Hatunnosto asunnon omistajalle pitkäjänteisyydestä. Koskahan keksitään anti-anti-turkisliike, joka kävisi potkimassa palestiinahuivimiehien taloista ikkunat paskaksi?

Anarkia on muutenkin edelleen mun mielestä huvittava käsite, kun oman käden oikeutta julistavat 47-kiloiset aseistakieltäytyjät jotka eläisivät totaalisessa anarkiassa sen vartin.

[Gattaca]

Jösses.
Singeriin lisäksi olen vedonnut muihinkin kirjoittajiin, ja sitäpaitsi viimeksikin (ennen kuin sanoit tuon lukevasi) kritisoin Singerin peruslogiikkaa. Samaa kritiikkiä olen muuten selittänyt eläinsuojelumisuillekin. Singerin perusongelma mielestäni on, että on ihan ok. sanoa, että jos (yksinkertaistaen) pitää olla kiltti ja olla aiheuttamatta kärsimyksiä, niin totta kai se sitten koskee miten kohtelemme muitakin kärsimään pystyviä olentoja kuin ihmisiä. Mutta minusta suuri mutta siinä, että tuossa on perusoletuksena, että TÄYTYY olla kiltti. Ja siitä liiallinen komentava sävy Singerin kirjoituksissa. Entäs jos ei halua olla kiltti?

(Samaa komentavuutta eläinasioissa olen ollut huomaavinani Homeboynkin jutuissa, ja ärähtänytkin siitä täällä. Homeboyhan on se Kitinän toinen eläisuojelusuuntautunut, saattaa olla muitakin ja se yksi homosarjamurhaajahan on jo linnassa )

Mikä minusta Singerin ym. jutuissa on hyvää, on perusidea siitä, että kärsimys on kärsimystä, koki sen kuka vaan. Ja on silkkaa rasismiin verrattavaa ajattelua sanoa että yhden kärsimys ja intressi ei merkkaa koska se ei ole ihminen ja toisen merkkaa koska se kuuluu ihmislajiin. Ne ihmisen älyyn ja kulttuuriseen ylemmyyteen vetoavat perustelutkin osoittautuvat ontoiksi kun mietitään kärsimystä kärsimyksenä.

Mitä tulee eläinterrorismikytkentöihin. No vittu, minä itse olen pohjimmiltani anarkisti ja sillä lailla relativisti, että en usko mihinkään annettuun eettiseen totuuteen tai lakiin. Minulla on omat myötätunnon kohteeni, joita saatan joutua puolustamaan muita vastaan. Tässä mielessä en tuomitse edes muslimiterroristeja. Ja jos nuo laittomien iskujen tekijät haluavat haitata turkisbisnestä, sehän sitten sopiikin minun arvoihini. Niin että jatkakoon.

Metodeikseen minäkin ennemmin toivoisin häirintää ja sabotaasia elottomiin kohteisiin ja eläinten itsensä jättämistä rauhaan. Siihen se on kuulemma kääntynytkin ja tuottanut tulosta. Teeveedokkarin mukaan moni liikeketju ei enää uskalla myydä turkiksia sen painostuksen takia. Hyvä.

Sitten en usko, että ne varsinaisetkaan turkistarhaiskut enemmän haittaa asialleen toivat kuin hyötyä. Vasta iskujen jälkeen turkistarhauksesta nimittäin laajemmin alettiin keskustella, teevessäkin oli useampi sekä tarhaajien että eläinsuojelijoiden haastattelu, keskustelu, "eläinilta" ym. Aiemmin ei minun muistaakseni YHTÄÄN MITÄÄN. Hyödyllisempää niin kuin että aikaisemmin vain muutama Animalian yrttiteemisu puhui asiasta. Turkistarhausta ei olisi kuitenkaan oltu lopettamassa ilman niitä iskujakaan, eikä olla lopettamassa iskujen takiakaan. Vasta joku EU joskus kaukana tulevaisuudessa saattaa niin pakottaa tai sitten ei.

Mutta asiasta puhutaan enemmän, eläinsuojelusta yleensäkin puhutaan enemmän, ja eiköhän ole TIX sinullakin niin, että on jatkumo eläinaktivismista siihen liittyneeseen keskusteluun mm. täällä netissä.. joka on johtanut siihen että peräti sinäkin edes luit tuon kirjan?

[sivustahuutaja]

Mitä tarkoittaa 'samanarvoinen'? Onko orava oikeutettu toimeentulotukeen ja saako jänis äänioikeuden täytettyään 18 vuotta? Vai pitäisikö ihmisenlihaa saada kaupasta hintaan 7e/kilo?

[aasi]

Mitä tarkoittaa 'samanarvoinen'? Onko orava oikeutettu toimeentulotukeen ja saako jänis äänioikeuden täytettyään 18 vuotta? Vai pitäisikö ihmisenlihaa saada kaupasta hintaan 7e/kilo?

Lämpöarvo poltettaessa on lähes sama.

[Gattaca]

Mitä tarkoittaa 'samanarvoinen'? Onko orava oikeutettu toimeentulotukeen ja saako jänis äänioikeuden täytettyään 18 vuotta? Vai pitäisikö ihmisenlihaa saada kaupasta hintaan 7e/kilo?

Ei tietenkään, vaan oravalle oravan perustarpeet ja ihmiselle ihmisen. Tuostakin Singer puhuu. Singerin mielestä muuten koko termi "eläinten oikeudet" on aika huono yksinkertaistus. Kyse on toisten intressien kunnioittamisesta. Tai minun mielestäni tasapainottamisesta. En laske ah niin ylevän ihmisolennon kuten turkistarhaajan kärsimystä jos joutuisi konkkaan, uranvaihtoon tai työttömäksi sitä kärsimystä vastaavaksi jonka tuon estääkseen eläimille aiheuttaa.

Muuten itselleni ei sanat "oikeus" ja "velvollisuus" merkkaa syvemmältään yhtään mitään. Teologiaa sellainen. Tietysti yhteisöjen/ryhmien sisällä niistä voidaan SOPIA. Ihmisenkin arvo on joko neekerin kauppahinta tai YK:n ihmisoikeuksien julistus, eikä sitä ole kiveen kirjoitettu.

[Tix]

Mitä tarkoittaa 'samanarvoinen'? Onko orava oikeutettu toimeentulotukeen ja saako jänis äänioikeuden täytettyään 18 vuotta? Vai pitäisikö ihmisenlihaa saada kaupasta hintaan 7e/kilo?

Lähinnä sitä, että jos ihminen haluaa elellä talossa ja syödä riisiä, niin orava haluaa elellä puussa ja nakertaa käpyjä ja jänis elellä metsässä ja syödä kaarnaa. Jotta ihminen voisi puuttua oravan intressiin syödä käpyjä ja elellä puussa pitäisi olla jokin hyvä syy aiheuttaa oravalle moinen kärsimys. Samoin jäniksen teilaaminen tuskallisesti haulikolla vain siksi että tekee mieli vaihtelua riisille ei ole Singerin maailmassa riittävä intressi ohittamaan jäniksen intressiä.

[Tix]

Mutta asiasta puhutaan enemmän, eläinsuojelusta yleensäkin puhutaan enemmän, ja eiköhän ole TIX sinullakin niin, että on jatkumo eläinaktivismista siihen liittyneeseen keskusteluun mm. täällä netissä.. joka on johtanut siihen että peräti sinäkin edes luit tuon kirjan?

Oikeastaan jatkumona sinun jankkaamiseesi, että olen älyllisesti huonolla pohjalla kun en ole lukenut vastustajan teesejä Luettuani ne en ole oikeastaan mistään eri mieltä mitä en olisi aiemminkin ollut. Onko se jokin saavutus? Ei sillä, kirja on ihan hyvää luettavaa itse kullekin, sillä on jotain moraalifilosofisia ansioita vaikka sen sanoma tuntuisikin lähinnä hymistelyltä ja jankutukselta.

[sivustahuutaja]

Jotta ihminen voisi puuttua oravan intressiin syödä käpyjä ja elellä puussa pitäisi olla jokin hyvä syy aiheuttaa oravalle moinen kärsimys. Samoin jäniksen teilaaminen tuskallisesti haulikolla vain siksi että tekee mieli vaihtelua riisille ei ole Singerin maailmassa riittävä intressi ohittamaan jäniksen intressiä.

Ok, eli ollaan suhteellisella kentällä absoluuttisen sijaan. Hyvä.

Ihminen haluaa talon. Oravalla ja lukemattomilla muilla ötököillä on jo puussa koti, perhe ja muutenkin mukavaa. Saako ihminen kaataa puun ohittaen lukemattomien muiden samanarvoisten eliöiden intressiin? Niitä voisi kuollakin tuossa rytäkässä...

[Tix]

Ihminen haluaa talon. Oravalla ja lukemattomilla muilla ötököillä on jo puussa koti, perhe ja muutenkin mukavaa. Saako ihminen kaataa puun ohittaen lukemattomien muiden samanarvoisten eliöiden intressin? Niitä voisi kuollakin tuossa rytäkässä...

Singerin vastaus tuohon olisi varmaankin, että saa kaataa, mutta olisi hyvä varmistaa ensin, että käytössä ei ole asumattomia soveltuvia puita, koska muuten aiheutettu kärsimys on turhaa. Tai ettei jonkin muun rakennusmateriaalin käyttö olisi kohtuullista.

[Gattaca]

Kirja on suomennettu nimellä "Oikeutta eläimille", WSOY 1991.
Kirjastoista löytynee myös mm. Leena Vilkan toimittamia laajempia koosteita muistakin eläinsuojelufilosofeista.

Mitä tulee poikuuden käsityksiin arvorelativismista, nekään eivät oikein istu Singerin ajatuksiin. Joko olet "lajisti" tai et ole. Lainaan häntä suoraan: "To protest about bullfighting in Spain, the eating of dogs in South Korea or the slaughter of baby seals in Canada while continiung to eat eggs from hens who have spent their lives crammed in cages is like denouncing apartheid in South Africa while asking your neighbours not to sell their houses to blacks." Singerin mielessä Gattacan aatokset siitä, että vaikka puhuukin eläinten oikeuksien puolesta (esim. turkistarhausta vastaan) ovat miltei täysin arvottomia, jos samaan aikaan käyttää nahkavaatteita, syö tehotuotettua lihaa, metsästää, pitää lemmikkejä ja juo maitoa. Ymmärtääkseni teet kaikkia noita, Singerin kirjan kohdassa joka käsittelee arvorelativismia tai moraalikäsitysten subjektiivisuutta olet ihan samanarvoinen kuin Stalin tai Hitler. Turha siis puhua MINUN pahuudestani mitään

Totta, totta.
Minä nyt en oíkeastaan osaa tuomita Stalinin ja Hitlerinkään tavoitteita noin annetun absoluuttisesti, vaikka niitä vastustankin. Jonkinlaiseen nihilismiin olen päätynyt, kun en todisteita absoluuttisista arvoista mistään löydä. Silti se ei tarkoita, etteikö kiivaastikin voisi ajaa omia arvostuksiaan ja toivoa että muut liittyvät siihen. Kunnioittaa mitä minä kunnioitan jne.

Mainitsemiisi pikku tapoihini sanon, että olen a) ilmeisen laiska ja b) sittenkin varsin KYLMÄ sikäli, että enemmän kuin mitä ihmiset oikeastaan tekevät, minua vituttavat heidän idioottimaisiksi kokemani perustelut vaikka tässä eläinasiassa.

Tuon Singerin tyylin perustelun muuten moni eläinsuojeluaatteen vastustaja helposti kääntää niinpäin, että EI SAA vastustaa vaikka härkätaistelua, jos itse juo maitoa jne... no perkele, sillä tyylillähän ei sitten olisi saatu mitään edistystä eläinsuojeluasioissa, jos kuitenkin on lihaa safkattu ja maitoa juotu. Sittenkö olisi hyvä että sillä perusteella saisi olla vielä keskiaikaisia eläinrääkkäysnäytöksiä tai Suomessa 70-luvun huoltoasemakarhuja turistien houkuttimina, lemmikkikoiran saisi pitää niin lyhyessä narussa oven pielessä kuin haluaa, jne... ja ei saa muuta toivoa jos syö pihviä ja juo maitoa? Ei maailmaa niin rakenneta.

Ja sitten veikkaanpa (anteeksi taas joku neekerivertaus), että kun orjuutta alettiin 1800-luvulla vastustaa, ei suinkaan syynätty onko vastustajilla orjien poimimasta puuvillasta tehdyt vaatteet ja sitten pilkattu tekopyhiksi. Tai orjuuden vastustajat eivät itsekään keskittyneet sellaiseen pyhittäytymiseen vaan menivät asian juurille laillisin tai laittomin keinoin.

Laittomista keinoista ei paljoa Singerillä ole ei. Suomen turkistarhajupakoista sanoisin, että pitää muistaa että tämä on Suomi, ja vastaavassa tilanteessa kuin vaikka Norjan valaanpyynteineen. Moni suomalinen hyväksyy valaanpyynnin häirinnän, mutta Norjassa Greenpeacen kumiveneporukka on yhtä halveksittua kuin turkistarhaaktivistit meillä. Ulkopuolelta se sitten voi näyttää erilaiselta.

Tietysti jo maa ei ole niin legalistishenkinen kuin Suomi, laiton toiminta voi tuottaa maan sisälläkin tulosta. En ole seurannut, mutta eikös Britanniassa nyt kielletty ketunmetsästys ajokoirilla ja hevosilla? Ja sitähän oli edeltänyt vuosikymmenien laiton aktivismi, suoranaista fyysistä päällekäyntiä ja turpiinvetoja myöten metsästäjien kiusaksi. Ja lopulta toimi. Ehkä siellä suuri kansa alkoi miettimään, että jotain pahaa siinä ketunmetsästyksessä on, kun joku porukka noin suuttuu?

Metsästykseen Singerin kanta on mielestäni vähän sekava. Singer hyväksyy kyllä luonnonkansojen harjoittaman metsästyksen, mutta ei "tarpeetonta" urheilumetsästystä. Näin ainakin kun äijän luennon kävin kuuntelemassa joskus 90-luvun alkupuolella. No eikös metsästetty eläin ole melkein aina elänyt paremmissa oloissa kuin häkkieläin? Ja miten sitten suomalainen metsästys, joka ei ole eliitin hupia vaan suoraa jatkumoa siihen luonnonkansojen tyylin metsästykseen?

Edit: saunaanmenokiiretypoja.

[Tix]

Metsästykseen Singerin kanta on mielestäni vähän sekava. Singer hyväksyy kyllä luonnonkansojen harjoittaman metsästyksen, mutta ei "tarpeetonta" urheilumetsästystä. Näin ainakin kun äijän luennn kävin kuuntelemassa joskus 90-luvun alkupuolella. No eikös metsästetty eläin ole aina elänyt paremmissa oloissa kuin häkkieläin? Ja miten sitten suomalinen metsästys, joka ei ole eliitin hupia vaan suoraa jatkumoa siihen luonnonkansojen tyylin metsästykseen?

Ei siinä mitään sekavuutta ollut ainakaan uusimassa painoksessa. Tuomitsi täysin tarpeettomana dieetin kannalta, barbaarisena huvituksen vuoksi ja totesi jopa, että "harvennus"perusteinen metsästyskin on turhaa, koska eläinten liikapopulaatioon liittyvät intressit voitaisiin vähemmällä haitalla hoitaa kontrolloimalla niiden lisääntymistä, ei tappamalla niitä. Singer hyväksyi metsästyksen vain siinä tapauksessa, että ei ole mitään muuta keinoa täysipainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.

[Gattaca]

Fuck Singer!

[urpiainen]

Minunhan ei toki pitäisi tähän keskusteluun puuttua, kun Singerin opuksen lukemisesta on jo varmaan lähes 10 vuotta. Toisaalta, ukkelin luennon kuulin muistaakseni 2003, eli se on tuoreempaa perua kuin toveri G:llä. Ja muita Singerin kirjoja olen lukenut ihan viimevuosinakin.

Minusta Singerin teoksessa viehättävää on sen kiihkoton intellektualismi: Singer tekee johdonmukaisen utilitaristista pointtia, jonka argumentaatiota voi seurata intellektuaalisena sormiharjoituksena. Muistaakseni myös Singerin ehdottomuus eläinperäisten vaatteiden, metsästyksen jne. kanssa liittyy nimenomaan tähän intellektuaaliseen projektiin: Näin Singerin mukaan täysin johdonmukainen utilitaristi toimisi, ja argumentti näyttää, miksi. Kun taas tullaan käytännölliseen puoleen, Singeriltä riittää muistaakseni ymmärrystä metsästäjille ja luomumunien jne. ostajille, kunhan kieltäydytään tehotuotetusta lihasta, turkiksista, kosmetiikan eläinkokeista jne. Tähän kai se Tixinkin pointti käytännön seurauksista perustui. Tai ainakin itse pyrin toimimaan tähän suuntaan; lihaa syön vesi kielellä mutta sydän syrjällään.

Harvinaisen ilostuttava oli mielestäni Singerin nihkeys lemmikkieläimiä kohtaan. Minusta eläinsuojelijoiden, lihatuotannon vastustajien jne. ongelmana on kovin usein se, että he kuitenkin mielellään pitävät lemmikkieläimiä viihdytystarkoituksessa. Tämä tekee heistä pikkuisen naurettavan oloisia, ja Singer selittää, miksi moinen reaktio on perusteltu. Tämä on tökkinyt esim. Turun yliopiston eläinoikeusaktivistien kirjoissa, joissa aina kiitellään kaiken maailman lemmikkiaaseja sun muita kaneja ja koiria.

Tuon Singerin tyylin perustelun muuten moni eläinsuojeluaatteen vastustaja helposti kääntää niinpäin, että EI SAA vastustaa vaikka härkätaistelua, jos itse juo maitoa jne... no perkele, sillä tyylillähän ei sitten olisi saatu mitään edistystä eläinsuojeluasioissa, jos kuitenkin on lihaa safkattu ja maitoa juotu. (...) Ja sitten veikkaanpa (anteeksi taas joku neekerivertaus), että kun orjuutta alettiin 1800-luvulla vastustaa, ei suinkaan syynätty onko vastustajilla orjien poimimasta puuvillasta tehdyt vaatteet ja sitten pilkattu tekopyhiksi.

Olen G:n kanssa samoilla linjoilla, mutta, kiinnostavammin, niin on minusta Singerkin. Hänen mukaansa eettisyys nimenomaan etenee pienin käytännön askelin, ei yhdellä tupla tai kuitti -hyppäyksellä (Singerin yhden akateemisemman kirjan nimikin on The Expanding Circle). Tätä juuri tarkoitin, kun yritin erotella Singerin teoreettis-intellektuaalisen pointin ja Singerin käytännön eläinetiikan.

Laittomista keinoista ei paljoa Singerillä ole ei. Suomen turkistarhajupakoista sanoisin, että pitää muistaa että tämä on Suomi, ja vastaavassa tilanteessa kuin vaikka Norjan valaanpyynteineen. Moni suomalinen hyväksyy valaanpyynnin häirinnän, mutta Norjassa Greenpeacen kumiveneporukka on yhtä halveksittua kuin turkistarhaaktivistit meillä. Ulkopuolelta se sitten voi näyttää erilaiselta.

Laittomiin keinoihin en nyt halua puuttua (toki ne joskus hyväksyn, mutta asia on ongelmallinen). Mutta G-mies osuu muutenkin malkaan suomalaisen ympäristöajattelun silmässä. Suomessa eletään aika kuplassa: Meille on hyvin iskostettu, että Suomessa on ympäristöasiat kunnossa ja muualla huonosti. Kun ulkomaalaiset aktivistit moittivat Suomea jostain, ovat he määritelmän mukaan naurettavia hörhöjä. Ottaa aika lailla hermoon vaikkapa Lapin ikimetsien hakkuut ja, ennen kaikkea, paskainen Suomenlahti. Vaikka Venäjä toki siinä pääsyypää on, niin kyllä sisäsaariston hernekeitto on ihan suomalaisten aikaansaannosta. Erityisesti hermoon osui kipeästi pari päivää sitten uutisoitu WWF:n raportti, jonka mukaan (tai siis Hesarin referaatin mukaan) Suomenlahden järjetön maatalousperäinen (siis suomalaisen maatalouden aikaansaama) kuormitus ei puheista huolimatta ole pienentynyt. Miten ihmeessä MTK:n ja sen poliittisen siiven Kepun annetaan sössiä tämä? Kun kerran suomalaiset maanviljelijät joka tapauksessa ovat suojatyöpaikoissa keplottelevia tukiaiselättejä, eikö niitä nyt voi edes saada lopettamaan Suomenlahden tappaminen!

Muuten, jostain syystä tuli mieleen, missäs on Hermine?

[Tix]

Harvinaisen ilostuttava oli mielestäni Singerin nihkeys lemmikkieläimiä kohtaan. Minusta eläinsuojelijoiden, lihatuotannon vastustajien jne. ongelmana on kovin usein se, että he kuitenkin mielellään pitävät lemmikkieläimiä viihdytystarkoituksessa. Tämä tekee heistä pikkuisen naurettavan oloisia, ja Singer selittää, miksi moinen reaktio on perusteltu. Tämä on tökkinyt esim. Turun yliopiston eläinoikeusaktivistien kirjoissa, joissa aina kiitellään kaiken maailman lemmikkiaaseja sun muita kaneja ja koiria.

Tuossakaan ei ole itselleni mitään uutta. En ole koskaan pitänyt kovin fiksuna pitää kaupunkiasunnossa koiria ja kissoja tai häkissä erilaisia karvaisia otuksia tai akvaariossa kaloja. Koirat ja kissat olisivat tuskin kesyyntyneet ikinä sisäelukoiksi jos niitä ei olisi sellaiseen pakotettu hyvin pienestä pitäen. Vieroitus emosta tapahtuu aikaisemmin kuin luontaisesti, siksi leimaantuminen ihmiseen paremman puutteessa on ylipäätään mahdollista.

[Geetzu]

Mun Väinö ois varmaan hyvä saalis aavikolla.

[plumps]

Minua säälitti viimeisin lemmikkieläimeni.

Olin varmaan itse kasvanut (henkisesti) jo sen iän yli, kun sain vihdoin hamsterin. Se pieni aavikkoeläin jouti olemaan siinä häkissä. Aloin näkemään sen tilanteen eläinrääkkäyksenä.
Ja kun perheessämme oli vielä vaikea tilanne, että päivällä sanailtiin äänekkäästi, kun hamsterilla oli nukkuma-aika, ajattelin että voi sitä pientä.

Se hamsteri eli kumminkin sen kaksi vuotta, joka on niiden aavikkoennuste.

[Tix]

No, hamsteri tuskin kärsii sadasosaakaan siitä mitä perushäkkikana, ei se oikeastaan kärsi kuin tilanrajoituksista sen jälkeen kun on kotiutunut. Kaikki on kovin suhteellista. Silti lemmikkien pitäminen ja se prosessi joilla lemmikkejä tuotetaan on useimmiten jossakin määrin itsekästä puuhaa, vaikka niiden arki ei erityistä kärsimystä olisikaan. Esimerkkinä rotueläimet, jotka kärsivät perinnöllisistä sairauksista.

[plumps]

Eläimet eivät osaa kärsiä, väitän. Eivät eläimet tajua kuolevansa. Eivät tiedä millaista elämän pitäisi olla.

Ja ihmiset eivät kärsi ennen kuin alkavat verrata itseään muihin. Kehitysmaissa ollaan perin tyytyväisiä sen oman hierarkian iloihin, niin kauan kunnes saadaan lännen teevee kylään.

[Gattaca]

Eläimet eivät osaa kärsiä, väitän. Eivät eläimet tajua kuolevansa. Eivät tiedä millaista elämän pitäisi olla.
.

Saattavat jotkut tajuta kuolevansakin. Ihmisapinat vaikkapa.

Ja muutkin "osaavat kärsiä". Etkö myönnä edes eläinten fyysistä kipua?
Henkisestä puolesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Emotion_in_animals
Wikipediasta eri käsityksiä, lopussa (vahvennukset minun):

"Current research and findings
Research suggests that animals can experience negative emotions in a similar manner to people, including the equivalent of certain chronic and acute psychological conditions. The classic experiment for this was Martin Seligman's foundational experiments and theory of learned helplessness at the University of Pennsylvania in 1965, as an extension of his interest in depression:

A dog that had earlier been repeatedly conditioned to associate a sound with electric shocks did not try to escape the electric shocks after the warning was presented, even though all the dog would have had to do is jump over a low divider within ten seconds, more than enough time to respond. The dog didn't even try to avoid the "aversive stimulus"; it had previously "learned" that nothing it did mattered. A follow-up experiment involved three dogs affixed in harnesses included one that received shocks of identical intensity and duration to the others, but the lever which would otherwise have allowed the dog a degree of control was left disconnected and didn't do anything. The first two dogs quickly recovered from the experience, but the third dog suffered chronic symptoms of clinical depression as a result of this perceived helplessness..
A further series of experiments showed that (similar to humans) under conditions of long term intense psychological stress, around 1/3 of dogs do not develop learned helplessness or long term depression. Instead these animals somehow managed to find a way to handle the unpleasant situation in spite of their past experience. The corresponding characteristic in humans has been found to correlate highly with an explanatory style and optimistic attitude and lower levels of emotional rigidity regarding expectations, that views the situation as other than personal, pervasive, or permanent. Such studies highlighted similar distinctions between people who adapt and those who break down, under long term psychological pressure, which were conducted in the 1950s in the realm of brainwashing.

Since this time, symptoms analogous to clinical depression, neurosis and other psychological conditions have been in general accepted as being within the scope of animal emotion as well."

[prosessi]

Harvinaisen ilostuttava oli mielestäni Singerin nihkeys lemmikkieläimiä kohtaan. Minusta eläinsuojelijoiden, lihatuotannon vastustajien jne. ongelmana on kovin usein se, että he kuitenkin mielellään pitävät lemmikkieläimiä viihdytystarkoituksessa. Tämä tekee heistä pikkuisen naurettavan oloisia, ja Singer selittää, miksi moinen reaktio on perusteltu. Tämä on tökkinyt esim. Turun yliopiston eläinoikeusaktivistien kirjoissa, joissa aina kiitellään kaiken maailman lemmikkiaaseja sun muita kaneja ja koiria.

Tuossakaan ei ole itselleni mitään uutta. En ole koskaan pitänyt kovin fiksuna pitää kaupunkiasunnossa koiria ja kissoja tai häkissä erilaisia karvaisia otuksia tai akvaariossa kaloja. Koirat ja kissat olisivat tuskin kesyyntyneet ikinä sisäelukoiksi jos niitä ei olisi sellaiseen pakotettu hyvin pienestä pitäen. Vieroitus emosta tapahtuu aikaisemmin kuin luontaisesti, siksi leimaantuminen ihmiseen paremman puutteessa on ylipäätään mahdollista.

Täytyy todeta, että oma suhtautumiseni eläinten tarpeisiin muuttuu koko ajan tiedon lisääntyessä. Meillä ei ole enää vuosiin ollut varsinaisia häkkieläimiä, mutta nyt mietityttää jo lampaidenkin oltavat, sillä navettatalvet asettavat ylitsepääsemättömän ristiriitaisia vaatimuksia niiden hoidolle.

Esimerkiksi kesäisin syntyneet karitsat ovat olleet harvinaisen ilahduttavia, koska Piraatti-pässi on täysillä osallistunut niistä huolehtimiseen ja niiden puolustamiseen vieraiden suhteen. Lampailla on ollut aito laumahierarkia kaikkine kommervenkkeineen, ja koiratkin ovat toimineet erinomaisena lauman osana. Mutta se talvi...

Tänä talvena jouduimme eristämään pässit uuhista, koska ne ovat nykyään niin älyttömän paljon isompia kuin uuhet, että uuhet joutuvat vaaraan pässien ottaessa ihan kevyestikin yhteen, mahdollisten karitsojen riskeistä puhumattakaan. Isokin navetta on kerta kaikkiaan liian pieni edes muutamalle lampaalle.

Toinen ongelma ovat bakteerit, joita pääsee ilmaan koska lampaat mahtuvat juoksentelemaan ympäriinsä isossa navetassa, sillä ainakin pasteurellaa ja klostridiumia löytyy aina alusista niitä pöyhittäessä. Käytännössä niiden aiheuttamat ongelmat saisi pois vain vangitsemalla lampaat pieniin karsinoihin ja harrastamalla karsinakiertoa, jolloin 3/4 karsinasta aina olisi tyhjillään. Kamala ajatus kun kyseessä ovat riehumiseen tottuneet lampaat, jotka harrastavat neljän jalan tasajalkahyppelyä ja "vuoristokiipeilyä" navetassa olevien tasojen päällä.

Ensi talveksi täytyy varmaan järjestää niille jatkuva ulkoilumahdollisuus, mistä taas on seurauksena se, että ne keväällä syövät kaiken vihreän itävän, jolloin laitumelle ei missään vaiheessa ehdi kasvaa kunnon ruohoa. Yritä siinä sitten päättää, että mikä on lampaiden edun mukaista...

Kissojen ja koirien leimautumisista sen verran, että sitä kyllä tapahtuu vaikka pentuja ei vieroitettaisikaan aikaisin. Riittää kun on läsnä, sillä kaikki sellainen minkä on kohdannut pikkupentuna ja josta ei ole ollut mitään varsinaista uhkaa, on tärkeää ja läheistä. Minnimme ensimmäinen pentue vieroitettiin minun toimestani, kun Minniä isommat pennut imivät vielä puolivuotiaina ja alkoivat laihduttaa Minniä turhan tehokkaasti. Silti niistä tuli erittäin ihmisrakkaita. Luonnossahan kissa olisi joutunut vieroittamaan pentunsa jo parikuisina, uusien pentujen syntyessä.

Mutta joo, samaa mieltä kirjailijan kanssa siitä, että olisi tekopyhää pitää lemmikkejä ja samalla vastustaa kaikkea eläinten muuta hyötykäyttöä. Toisaalta taas lakien säätäminen ja niiden valvominen sen varalle, ettei lemmikki- tai hyötykäytön yhteydessä aiheuteta liikaa haittaa eläimille, ei silti ole tekopyhää. Ongelma syntyy vasta kun siirrytään jonkin totaaliseen kieltämiseen.

[prosessi]

Minua säälitti viimeisin lemmikkieläimeni.

Olin varmaan itse kasvanut (henkisesti) jo sen iän yli, kun sain vihdoin hamsterin. Se pieni aavikkoeläin jouti olemaan siinä häkissä. Aloin näkemään sen tilanteen eläinrääkkäyksenä.
Ja kun perheessämme oli vielä vaikea tilanne, että päivällä sanailtiin äänekkäästi, kun hamsterilla oli nukkuma-aika, ajattelin että voi sitä pientä.

Se hamsteri eli kumminkin sen kaksi vuotta, joka on niiden aavikkoennuste.

Minulla oli aikoinaan hamsteri (ennen kissoja...) vapaana asunnossa. Se asui eteisessä maihinnoususaappaassa ja käytti kyseisen saappaan paria ruokavarastonaan. Vaikka sillä oli tilaa miten paljon tahansa, oli sen suurin ilo mennä joka yö häkkiinsä, jonka ovi siis oli aina auki, ja juosta tuntitolkulla juoksupyörässä.

Eläimet eivät osaa kärsiä, väitän. Eivät eläimet tajua kuolevansa. Eivät tiedä millaista elämän pitäisi olla.

Ja ihmiset eivät kärsi ennen kuin alkavat verrata itseään muihin. Kehitysmaissa ollaan perin tyytyväisiä sen oman hierarkian iloihin, niin kauan kunnes saadaan lännen teevee kylään.

Eikö eläin siis mielestäsi pysty kokemaan nälkää, janoa, kipua yms.? Eikö ihminenkään pysty, ainakaan ilman lännen teeveetä? Mitä kärsimys mielestäsi oikein tarkoittaa?

[sivustahuutaja]

Onko Singerin ideana minimoida kärsimys, vai vain pidättäytyä tuottamasta kärsimystä?

Jos tavoitteena on minimoida kärsimys, niin eikö kannattaisi pyhittää elämänsä esimerkiksi talitinttien lämmittämiseen talvella? Niitä kuitenkin kuolee kärsien nälkään ja viluun. Jos taas singer ajettelee kaiken olevan ok, kunhan ei itse _lisää_ kärsimystä, niin eikö se ole vain silmien sulkemista? Vähän kuin leikkisi ettei ruandan kansanmurhaan kannata puuttua, kunhan ei itse ole aiheuttamassa kärsimystä.

Singerin touhussa tuntuu vain olevan se ongelma, että ilmeisesti kaikki olennot eivät ole kuitenkaan samanarvoisia? Eli jonkin toisen olennon kärsimys on pienempää kuin toisen? Esim. nisäkäs on taatusti arvokkaampi singerille kuin mato. Vai olenko väärässä?

Mikäli eriarvoisuutta puheista huolimatta esiintyy, niin eikö ihminen saa luvan riistää muita vain asettamalla itsensä huikeasti korkeammalle kuin muut? Ja näinhän luomakunnan kruunu on tehnytkin. Esim. eläinrääkkäyksestä rankaistaan, joka todistaa että eläimiä ei saa kohdella miten tahansa. Eläimet eivät siis ole arvottomia, vaikka ovatkin arvoltaan mitättömiä ihmiseen verrattuna.

Itse asiassa Singer taitaa itsekin myöntää eriarvoisuuden, mikäli hänen mielestään on joissain tapauksissa ok tappaa ja syödä eläimiä, muttei ihmisiä?

[Tix]

Onko Singerin ideana minimoida kärsimys, vai vain pidättäytyä tuottamasta kärsimystä?

Ideana on se, ettei ihmisen pidä tuotta eläimille turhaa kärsimystä omalla toiminnallaan. Turhaksi voitaneen lukea kaikki, mikä ei ole jollakin tavalla välttämätöntä. Esimerkiki kosmetiikan testaaminen eläimillä ei ole. Eikä edes eläimien syöminen.

Jos taas singer ajettelee kaiken olevan ok, kunhan ei itse _lisää_ kärsimystä, niin eikö se ole vain silmien sulkemista? Vähän kuin leikkisi ettei ruandan kansanmurhaan kannata puuttua, kunhan ei itse ole aiheuttamassa kärsimystä.

Päinvastoin, Singer toivoo että kaikki puuttuvat kärsimykseen jonka ihminen aiheuttaa asettamalla eläinten intressit vähempiarvoiseen asemaan kuin ihmisten. Sen sijaan mitään jumalan leikkimistä hän ei aja takaa. Keinoksi hän on kuitenkin valinnut asennekasvatuksen ja kysyntään puuttumisen, ei mitään aktiivisia hyökkäyksiä tms.

Singerin touhussa tuntuu vain olevan se ongelma, että ilmeisesti kaikki olennot eivät ole kuitenkaan samanarvoisia? Eli jonkin toisen olennon kärsimys on pienempää kuin toisen? Esim. nisäkäs on taatusti arvokkaampi singerille kuin mato. Vai olenko väärässä?

Bzzt. Ei noinkaan. Kaikki kärsimys on samanarvoista, mutta eri olentojen intressit eivät ole yhteneväiset. Mato voi tuntea kipua, mutta tuskin kauhua tai onnea. Siksi madon intressejä ei tarvitse tarkastella yhtä tarkasti kuin ihmisen, koiran, sian tai kanan. "Equal consideration of interests" <> samanlainen kohtelu kaikille lajeille.

Mikäli eriarvoisuutta puheista huolimatta esiintyy, niin eikö ihminen saa luvan riistää muita vain asettamalla itsensä huikeasti korkeammalle kuin muut? Ja näinhän luomakunnan kruunu on tehnytkin.

Juuri tämän asetelman haastaminen on Singerin ajattelun ydinkohta. Sille on omistettu kirjassa kokonainen kappale. Se on myös hänen moraalifilosofisen ajattelunsa suurin anti.

Itse asiassa Singer taitaa itsekin myöntää eriarvoisuuden, mikäli hänen mielestään on joissain tapauksissa ok tappaa ja syödä eläimiä, muttei ihmisiä?

Ei noinkaan. Ei hän tunnista mitään universaalia oikeutta syödä eläimiä. Mutta esimerkiksi tilanteessa, jossa vaihtoehtona on ihmisen nälkään kuoleminen, olisi riittävä intressi syödä eläimiä, koska hän esim. argumentoi lihansyönnin puolustelulla ihminen=petoeläin analogian kohdalla sillä tosiseikalla, että esim. leijonan ainoa vaihtoehto eläinlihan syömiselle olisi kuolla nälkään. Siksi peto-saalisasetelmaan ei pidä puuttua eikä ihmistä voi verrata petoeläimiin.

Taisin selittää kirjan ydinpointit aika huonosti.

[sivustahuutaja]

Ideana on se, ettei ihmisen pidä tuotta eläimille turhaa kärsimystä omalla toiminnallaan. Turhaksi voitaneen lukea kaikki, mikä ei ole jollakin tavalla välttämätöntä.

Auttamatta jättäminen ei voi olla välttämätöntä, joten ihmisellä on siis velvollisuus auttaa palelevaa talitinttiä. Vai käsitinkö taas tahallani väärin?