Globalisaatio

[PerttiMakimaa]

Pohdin tuossa kävellessäni, että mitä ihmettä minulla on päällä.
- Amerikkalaiset Kiinassa tehdyt sandaalit
- Paita, jonka valmistusmaasta en saa selvää kun ymmärrän ainoastaan länsimaalaisia kirjanmerkkejä. Arvio lähi-itä
- Unkarilaiset sukat
- Ruotsalaisperäiset housut, ties missä tehdyt
- alushousujen halpa hinta antaa arvioita alkuperästä
- Suomalaisten suunnittelema(!) takkini, en koskaan löydä valmistusmaata Suomalaisperäisistä vaatteista (laki ei velvoita).
- Ranskalaiset pokat, ihan aikuisten oikeasti Suomessa hiotut linssit(!)

On tämä konttiliikenteen mahdollistama nykyinen elämäntapamme aika outoa. Ei keskivertoihmisellä taida olla talouden mittakaavoista suurtakaan käsitystä. Se, että sinä voit ostaa lähikaupastasi Malesialaisen pohjois-ameriikassa suunnitellun urheiluvaatteen ei ole ehkä ihan niin simppeliä miltä se kuulostaa.

Mitä suurempi kriisi maailmassa tarkoittaisi elintasossamme? Jos vaikka konttiliikenne estyisi.

[Pyry-Matias]

Itse ajattelin seuraavaksi vapauttaa minkkejä. Jos ahdistais vähempi.

[PerttiMakimaa]

Itse ajattelin seuraavaksi vapauttaa minkkejä. Jos ahdistais vähempi.

En tiedä ahdistaako. Ei sillä.

Mietin vaan tätä meidän nykyistä elämäntapaamme ja miten ihmeessä se on saatu aikaiseksi.

Toisaalta en taas haluaisi elintasoani laskeakaan.

Tuossa listassani ylhäällä kun puki sanoiksi osan ihan jokapäiväisistä käyttöesineistäni se alkoi kuulostaa absurdilta. Elintasoerot maapallolla täytyvät olla erittäin suuret, että tämä kannattaa.

[Googlebot]

Entisaikaan televiissiosta tuli vähän väliä Suosi Suomalaista, Osta Kotimaista-mainoksia. Minne ne ovat kadonneet, ja miksi? Onko alkuperämaan selvittäminen ja määrittäminen nykyään niin vaikeaa, vai onko kotimaisten tuotteiden suosiminen kokonaisuuden kannalta pieru Sarajevossa?

[sivustahuutaja]

On tämä konttiliikenteen mahdollistama nykyinen elämäntapamme aika outoa. Ei keskivertoihmisellä taida olla talouden mittakaavoista suurtakaan käsitystä.

T-paidan rahtaaminen kaakkois-aasiasta suomeen maksaa alle 10 senttiä. Tuosta voi vetää johtopäätöksiä valmistuspaikasta.

Lähellä kannattaa tuottaa oikeastaan vain kalliita vaatteita ja kolmesta syystä:
1) Imago (vähenemään päin)
2) Muotisyklin ollessa niin nopea, että laivarahti on liian hidas (kallis pintamuoti)
3) Työvoiman osuus on suhteellisen pieni ja laatuvaatimukset kovat (puvut, kengät, jne)

Mitä suurempi kriisi maailmassa tarkoittaisi elintasossamme? Jos vaikka konttiliikenne estyisi.

Elintason kasvu hiipuisi nopeasti kaupan vähetessä. Varsinaiseen romahdukseen tarvittaisiin kuitenkin kokonaan ulkomaankaupan estävä kriisi. Sotaa käyvien maiden kohdalla tämä usein toteutuu. Esim. Japani oli toisen maailmansodan lopussa todella kusessa.

Kaupankäynti on ylivoimaisesti suurin vaurautta luova taloudellinen mekanismi. Mitä laajemmin kauppaa käydään, sitä enemmän syntyy hyvinvointia. Ulkomaankaupan korostamisessa kotimaan kaupan tai työnjaon kustannuksella ei ole mitään järkeä. Kauppa on aina kauppaa.

[PerttiMakimaa]

Entisaikaan televiissiosta tuli vähän väliä Suosi Suomalaista, Osta Kotimaista-mainoksia. Minne ne ovat kadonneet, ja miksi? Onko alkuperämaan selvittäminen ja määrittäminen nykyään niin vaikeaa, vai onko kotimaisten tuotteiden suosiminen kokonaisuuden kannalta pieru Sarajevossa?

Suosin itse kotimaista aina kun se on järkevää, mutta kuten ylempänä kuvasin ei kotimaisen suosiminen ole nykyelintasossamme aina edes mahdollista. Osittain olen korvannut kotimaisen suosimisen eu-maissa tehtyjen suosimisella. Jos rahavirrat pysyvät unionin sisällä vähentää se tarvetta tyhjänpäiväiselle subventoinnille.

Kotimaisten vaatteiden suosiminen on kyllä jo aika vaikeaa. Tekeekö kukaan vaatteita tässä maassa? Sankar? Ostin äskettäin Turon peruspuvun ja Virossahan nekin tehdään...

Olisimmekohan sittenkin tämän aikoinaan mainostetun "rakennemuutoksen" hedelmällisemmässä vaiheessa? Töitä tuntuu riittävän vaikkei enää kenkiä neuvostoliittoon kilpailun estävillä sopimuksilla tehdäkään. Tilalle on tullut muuta.

Olen ollut pitkään aika pessimistinen, mutta kun katsoo näitä insinöörivetoisia nousevia aloja tuntuu toivonkipinä nousevan. Uskaltaisiko huono suomalainen itsetunto tässä kohtaa sanoa, että me olemme kyllä ihan jees ja silleen kansakuntana.

[PerttiMakimaa]

T-paidan rahtaaminen kaakkois-aasiasta suomeen maksaa alle 10 senttiä. Tuosta voi vetää johtopäätöksiä valmistuspaikasta.

...

Elintason kasvu hiipuisi nopeasti kaupan vähetessä. Varsinaiseen romahdukseen tarvittaisiin kuitenkin kokonaan ulkomaankaupan estävä kriisi. Sotaa käyvien maiden kohdalla tämä usein toteutuu. Esim. Japani oli toisen maailmansodan lopussa todella kusessa.

Kaupankäynti on ylivoimaisesti suurin vaurautta luova taloudellinen mekanismi. Mitä laajemmin kauppaa käydään, sitä enemmän syntyy hyvinvointia. Ulkomaankaupan korostamisessa kotimaan kaupan tai työnjaon kustannuksella ei ole mitään järkeä. Kauppa on aina kauppaa.

Saattavat nuo merkit ko. paidassa olla jotain singapore/malesia akseliakin...

Vielä kun siivottaisiin julkishallinto (edes maakuntiin jos ei ihan kokonaan saataisi siivottua) niin mikäs tässä olisi olla.

[Badabinga]

Olen pohtinut globalisaatiota lähinnä ilmastonmuutoksen kautta ja miettinyt PerttiMakimaan tavoin mitä vaikutuksia sillä on pidemmässä juoksussa kun ostan esim. Niken Kiinassa valmistamat tossut. Saatika sitten vehnäleipää, joka on rahdattu Saksasta rekan kyydissä halpamarkettiin Pasilaan.

Suomalainen ostaa halpaa kaukana tuotettua ajattelematta kokonaishintaa esimerkiksi ilmaston kautta. Kummasta tulee enemmän päästöjä, kun paahtoleipä paketti tulee Fazerin tehtaalta Vantaalta tai Saksasta rahtilaivan ja rekankyydillä?

Huvittavin ilmiö on norjalaisen turskan kanssa. Turska kalastetaan Norjan merillä, mistä se rahdataan Aasiaan perattavaksi ja pakattavaksi, josta se rahdataan meille kauppoihin. Tuotteen jalostus tulee halvemmaksi kun se heittää rundin maapallon toiselle puolelle ja takaisin, mutta mitkä ovat pitkäaikaiset vaikutukset?

[Chap]

Olen pohtinut globalisaatiota lähinnä ilmastonmuutoksen kautta ja miettinyt PerttiMakimaan tavoin mitä vaikutuksia sillä on pidemmässä juoksussa kun ostan esim. Niken Kiinassa valmistamat tossut. Saatika sitten vehnäleipää, joka on rahdattu Saksasta rekan kyydissä halpamarkettiin Pasilaan.

Logistiikka ei välttämättä lisää tuotteen "hiilijalanjälkeä" kovinkaan paljon vaikka se tuotaisiinkin kauempaa. Päästöjen kannalta on monesti paljon enemmän merkitystä, että tuote tehdään siellä missä tuotanto voidaan järjestää energiatehokkaasti. Energiatehokkuus on joskus vieläpä sama asia kuin halvin valmistuskustannus, mutta toki ei läheskään aina.

Carbon trust niminen brittifirma on luonut standardin, minkä avulla voi vertailla eri tuotteiden hiilijalanjälkiä. Orgaanisesti lähialueella tuotetut tomaatit, eivät välttämättä olekaan hiilitehokkaita verrattuna esim. Espanjasta tuotuihin tehokkaasti viljeltyihin tomaatteihin. En tiedä miten paljon Carbon Trust on onnistunut myymään sertifiointeja firmoille.

[sivustahuutaja]

Logistiikka ei välttämättä lisää tuotteen "hiilijalanjälkeä" kovinkaan paljon vaikka se tuotaisiinkin kauempaa. Päästöjen kannalta on monesti paljon enemmän merkitystä, että tuote tehdään siellä missä tuotanto voidaan järjestää energiatehokkaasti.

Naulan kantaan. Valmiin tuotteen kuljettaminen on usein varsin tehokasta ja todelliset ympäristövaikutukset keskittyvät tuotantoketjun alkupäähän.

Sama pätee muuten pakkaamiseen. Monien kiroama pakkaaminen suojelee valmista tuotetta ja tuotteen pilaantuminen tuottaisi jätettä tuotteen ja sen valmistukseen kuluneiden raaka-aineiden verran. Pakkaaminen usein suojelee ympäristöä, vaikka pakkaus itsessään lentäisikin roskiin.